Emme valitettavasti saaneet selville runon tekijää. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi jättää kommentin muodossa tämän vastauksen perään.
Valitettavasti selkeä ohje jää nytkin saamatta, mutta viitteellinen kuva ohjeesta löytyy, jonka pohjalta voi ainakin koettaa valmistaa päähineen.Kuva ohjeesta löytyy hakupalvelusta Finna.fi Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fisairaanhoitajan päähine 1950-luku | Hakutulokset | Finna.fiSinisestä oppilasasusta sairaanhoitajan valkoiseen virkapukuun-kirja on saatavana verkkoaineistona. Kirjassa on hyvä kuvitus asuista ja päähineistä (esim. kuva 16). Kirjan lopussa liitteissä on kuva ohjeesta (liite 5).ePooki 59_2018.pdf
Marta Hillersin kirja "Eine frau in Berlin" on suomennettu kahdesti. Ensimmäisellä kerralla kirjan suomensi Mirja Rutanen (1960) ja toisella kerralla Ilona Nykyri (2006). Näillä molemmilla kerroilla kirja sai nimekseen "Nainen Berliinissä."Voisiko olla, että hotelliviittaus onkin peräisin Vicki Baum-nimisen kirjailijan teoksesta Hotel Berlin, suomennettu "Odota minua" (1947)? Kirja sijoittuu vuoden 1943 Saksaan, mutta ei ole juonikuvauksen mukaan aivan niin synkkä kuin "Nainen Berliinissä." Vicki on kirjoittanut myös teoksen "Loistohotelli", mutta se ei sijoitu samaan aikakauteen. Jos jollakin lukijallamme on jotain tarkentavaa tietoa Martan kirjan suomennoksista, niin voit kirjoittaa sen kommenttikenttään.
Lähetin kysymyksesi kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tietäisikö joku palstan lukijoista, kenen runosta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kalevi Heleniuksen sävellys "Syksyn muistoja" löytyy nuottikokoelmilta Ka-Ta-Vi-Le 1 (Suomen harmonikansoittajain liitto, 1967) ja Vuokon helpot nuotit: 4 (Vuokko-Maria Finland, 2020). Kumpaakaan ei ole saatavissa Vaski-kirjastojen kokoelmista, mutta voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön.
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantuloon ja sen rajoituksiin löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Joki-kirjastojen kokoelmista haulla "Kun minä kotoani läksin" ja kansanlaulut löytyi seuraava tulos, https://joki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Kun+min%C3%A4+kotoani+l%C3%A4ksin%22&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=kansanlaulut&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Valitettavasti meidän kirjastossamme ei ole teosta, joten teidän kannattaisi tilata tämä ja tutkia, onko kyse etsimästänne laulusta.
Kyseessä voisi ollakin Ingvar Kampradin muistokirjoitus, jossa siteerataan ruotsalaisen runoilija Erik Lindegrenin Arioso-nimisen runon alkua, joka löytyy Sviter-runokokoelmasta (1947). Runo on suosittu ruotsalaisissa muistokirjoituksissa."Någonstans inom oss är vi alltid tillsammans".Viljo Kajavan runokokoelmassa Vielä piirrän viivan löytyy teoksen alussa (s. 5, 1996) Lindegrenin runo Arioso (ruotsiksi). Siinä sen alku kuuluu näin "Någonstans inom oss är vi alltid tillsamman" Ingvar Kampradin muistokirjoitus: Ilta-sanomat https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005551121.htmlArioso-runon analysointia https://fenixbegravning.se/nagonstans-inom-oss-ar-vi-alltid-tillsammans/Erik Lindegren: Arioso: https://www.babelmatrix.org/works/sv/...
Etsin sitaattia Franciscuksen teoksista, mutta en löytänyt sitä sieltä. Kirjeitä pyhälle Claralle löytyi, mutta niissä ei ollut tuollaista sisältöä. Sitaatti on näköjään Louise Pennyn teoksessa A better man, mutta alkuperää en löytänyt. Siinä väitetään, että Franciscus sanoi nämä sanat naiselle, joka oli menettänyt lapsensa. Toisaalla väitetään, että sanat olisivat kirjeistä pyhälle Claralle, mutta koska tämä oli neitsyt ja antautunut nuorena uskonnolliselle elämälle, hänestä ei voisikaan olla kyse. Mikäli tällaiset sanat löytyvät, ne voisivat olla tallennettuna jossakin elämäkerrassa. En kuitenkaan löytänyt mitään viitteitä siitä, missä tällainen muisto Assisilaisesta tai hänen puheistaan olisi säilynyt. Asiasta voisi kysyä ehkä...
Asiaa on selvitetty laajasti eri kirjallisista lähteistä sekä Mika Waltari -seuran asiantuntijoilta. Emme löytäneet mistään ehdokkaiden listaa, eikä kukaan muistanut että sellainen olisi olemassa. Eteläsuomalaisen osakunnan hallussa on saattanut olla kilpailuun liittyviä dokumentteja, joten sieltä voisi vielä kysellä.
UP-lehdet 2011-2023 ovat luettavissa täällä: Lehtiarkisto | Ulkopolitiikka.fiEduskunnan kirjastossa on luettavissa numerotvsk. 1(1961)-60(2023)ei ilmestynyt 1969-1971 ; 1972 ilm. vain nro 1Lisänumerot: Kosovo-erikoisnumero 1999Ulkopolitiikka | Eduskunnan kirjasto | Eduskunnan kirjasto @ FinnaEduskunnan kirjasto on kaikille avoin ja suurin osa palveluista on maksuttomia.Eduskunnan kirjastoAurorankatu 600100 HelsinkiTavoitat asiakaspalvelun myös numerosta 09 432 3423 tai sähköpostilla kirjasto.lainaus@eduskunta.fi
Hei,Asbestikartoitus on 2016 voimaan astuneen lain mukaan pakollinen suorittaa ennen purku- ja remontointitöitä rakennuksissa, jotka on rakennettu ennen vuotta 1994. Jos kartoitusta ei ole tehty ja rakennuksesta löytyy asbestia, on asunnon remontoija siitä vastuussa. Tämä voi johtaa sakkoihin ja muihin seuraamuksiin, kuten vahingonkorvausvelvollisuuteen mahdollisista terveyshaitoista.Tässä vielä hyviä lähteitä, joista lukea aiheesta lisää:https://www.purkupiha.fi/asbestikartoitus-2025-miksi-milloin-ja-kuka-sen-tekee/https://asianajofacta.fi/milloin-ja-kenen-on-teetettava-asbestikartoitus/https://tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala/asbestihttps://sijoitusovi.com/asbesti-lainsaadantomuutos/
Kotimaisessa omistuksessa olevan autoteollisuuden romahdukseen Isossa-Britanniassa 1900-luvun jälkipuoliskolla on monta syytä ja näkemykset vaihtelevat.Yleisesti sanotaan, että kilpailu muiden eurooppalaisten autovalmistajien taholta kiihtyi 50-luvun jälkeen, eivätkä brittiyritykset pystyneet vastaamaan haasteeseen. Niiden johto ei panostanut tuotekehittelyyn vaan tuotti ajasta jälkeen jääneitä malleja, jotka olivat heikommin varusteltuja kuin kilpailijat. Myös tuotantotekniikka oli vanhentunut 70-luvulle tultaessa, työn hinta oli korkeampi ja rahoitusta oli heikommin saatavissa kuin kilpailijamaissa. Tulehtunut työmarkkinatilanne, rahan puute ja huonot tekniset ratkaisut vaikeuttivat tuotantoa ja heikensivät brittiautojen mainetta...
Flavia de Lucen 12. osan julkaisupäivä on 3. marraskuuta 2026, ja se mahdollisesti myös käännetään suomeksi. Valitettavasti Alan Bradley menehtyi 18. toukokuuta 2026, joten kirja on todennäköisesti sarjan viimeinen osa jollei joku muu kirjailija jatka sarjan kirjoittamista.
Rakennuskunta Hakasta löytyy useampikin kirja, joista monet ovat historiikkeja, kun yhtiö oli täyttänyt pyöreitä vuosia. Listan kaksi ensimmäistä kirjaa ovat uusimpia ja kattavampia.HakaRakentajan elämänkaari : Helsingin Hakan noususta Haka-konsernin tuhoon 1938-1994Urakka HakaRakentavasti 50 vuotta - HakaHaka 40 : 1938-1978Haka 30Haka 1968 : 30 vuotta asuntotuotantoa = 30 år bostadsproduktion
Hei,Vaitettavasti meillä ei ole pääsyä yksityishenkilöitä paremmin Taideyliopiston Sörnäisen kampuskirjaston aineistoon. Suosittelen olemaan suoraan yhteydessä sinne, jos heillä olisi aikaa tarkistaa tuo käännös. Näyttäisi olevan kolmannen näytöksen jälkipuolella. Toki Itse kääntäjällä lienee tallessa käännösteksti. Tuohan tehtiin Yleisradiolle kuunnelmaa varten, mutta ainakaan tällä hetkellä ei kuunnelmaa ole kuultavissa Yle Areenassa.Netistä löytyy Hannu Palosuon blogi, jossa kyseinen käännös on ”Kaikki kieriskelemme katuojassa, vain toiset meistä katsovat tähtiin.” Käännös M.W.Kääntäjä on mahdollisesti Mika Waltari, mutta en uskalla varmasti sanoa, kun en löytänyt vahvistusta asialle. Käännös voi olla jostain sitaattikokoelmasta...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kuvausta vastaavaa elokuvaa. Osittain tuntomerkkeihin sopii vuonna 2005 ilmestynyt The Exorcism of Emily Rose, mutta siinä pappihahmo on oikeudessa syytettynä, ei asianajajana.Tunnistaisiko joku palstan lukijoista tämän? Vastauksen voi jättää kommentteihin.
Finna.fi -palveluun voi kirjautua kolmella tavalla: -Finna-tunnuksella, jonka voivat luoda kaikki käyttäjät-korkeakoulun HAKA-tunnuksella, joka on tarkoitettu opiskelijoille ja henkilökunnalle-kirjastokortillaKeski-finna.fi -palveluun kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla. Pin-koodin voi vaihtaa oman tilin kautta kohdassa Kirjastokortit, mutta se vaihtuu silloin myös kirjastokortille.
Kirjassa Minttu ei tahdo (1988) käytetään tulitikkuaskikameraa. Se on tulitikkuaski, jonka sisälle on piirretty kuva ja se paljastetaan aukaisemalla aski eli ns. otetaan kuva. Kirjassa ei kuitenkaan kuvata tarkemmin tekovaihetta, mutta idea tulee selväksi. Mintun kiukutellessa äiti näyttää kamerasta iloisen tytön kuvaa ja toivoo, että Minttu näyttäisi taas kuvan kaltaiselta. Myöhemmin kirjassa Minttu piirtää äidistä prinsessakuvan kameraan ja haluaa kuvata äidin "prinsessana kukkaniityllä".Kirjasampo: Minttu ei tahdo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf209b178-1c9e-4a52-8a69-d…
