Seuraavassa muutamia tuoreempia teoksia nuorten opintojen tukemiseen liittyen:Valmentaja 7 - 9 : OppilaanohjausHaime, Satu et al. 2025Nuoruusiän kehitystehtävät ja oppilaanohjaus : sosiaalisesti määräytyneiden kehitystehtävien ratkaiseminen lukion aloitusvaiheessa ja opinto-ohjaajien käsityksiä toimenkuvastaanLairio, Marjatta2025Verkossa saatavilla: Nuoruusiän kehitystehtävät ja oppilaanohjaus. Sosiaalisesti määräytyneiden kehitystehtävien ratkaiseminen lukion aloitusvaiheessa ja opinto-ohjaajien käsityksiä toimenkuvastaanKaikilla vahvuuksilla : opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessaWenström, Sanna2022
Kuolinilmoituksia on julkaistu lehdissä, mutta niistä ei löydy mitään yhteistä tietokantaa. Ilmoituksia pitäisi etsiä selaamalla niitä lehtiä, joissa niitä ehkä olisi julkaistu. Lehtiä saa käsiinsä Helmet-kirjavarastosta, https://helmet.finna.fi/Content/seutuvarastot ja Kansalliskirjastosta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanomalehdet Sukututkimusseuran Sukututkijan tiedonlähteet sisältää neuvoja henkilötiedon etsimiseen, Henkilöhistoria | Suomen Sukututkimusseura.
Helmat-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat teokset, joista sinulle voisi olla iloa:Haatanen, Pekka : Suomen maalaisköyhälistö. Väitöskirja 1968. Uusintapainos Into, 2019.Peltonen, Matti : Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Väitöskirja. Suomen historiallinen seura, 1992Rahikainen, Marjatta ja Vainio-Korhonen, Kirsi: Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään. SKS, 2006Rasila, Viljo : Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Tammi, 1968. Yksittäisiä kartanoita koskevia kirjoja, joissa kuvataan myös sosiaalisia suhteita:Riksman, Elina Håkansbölen kartanossa . Vantaan kaupunginmuseo, 2019Suominen, Erja : Aateliskartanoiden helmassa : rahvaan ja...
Käytettävistäni olevista lähteistä en valitettavasti löytänyt tietoa tästä aiheesta.Loimaan lehti on kerännyt lukijoilta paikallisia kummitustarinoita pyhäinpäivän juttuunsa vuonna 2024 (ks. https://www.loimaanlehti.fi/?s=kummitus). Lehti tulee Tampereella pääkirjasto Metsoon, mutta vanhoja numeroita ei säilytetä muutamaa kuukautta pidempään. Neuvoisin olemaan yhteydessä suoraan Loimaan kirjastoon, sillä kirjastoilla on usein tallessa paikallishistoriaan liittyvää aineistoa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.loimaa.fi/vapaa-aika/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/.
En valitettavasti löytänyt Einari Vuorelan runoa, joka alkaisi noilla sanoilla, vaikka sen kuvasto sopisi hyvin hänen tuotantoonsa.OUTI-kirjastojen kokoelmista löytyy useita Vuorelan runoteoksia, joista kyseistä runoa voi yrittää etsiä.
Tasaperävene on venetyyppi, jonka perä on nimensä mukaisesti tasainen. Tämä muotoilun ansiosta veneeseen voidaan kiinnittää perämoottori ja se auttaa venettä nousemaan helpommin liukuun moottorin tehon kasvaessa. Lähtökohtaisesti kyseessä on siis moottorivene, mutta jota pystynee tarvittaessa soutamallakin liikuttamaan. Oheisen linkin takaa löytyy erään venevalmistajan infoa tasaperäveneestä.https://www.veneen.fi/category/126/tasaperaveneEli oletettavasti Johannes ja Pietari liikkuivat moottoriveneellä.
Näissä teoksissa käsitellään runouden(kin) kääntämistä:Contemporary Translation in Transition: Poems, Theories, ConversationsTarja Roinila: Samat sanat: kirjoituksia kääntämisestäSociologies of Poetry TranslationJuhani Lindholm: Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksiaPauli Pylkkö: Kielikuva ja mielikuva ja muita dialektisia esseitä
Etsin sitaattia Franciscuksen teoksista, mutta en löytänyt sitä sieltä. Kirjeitä pyhälle Claralle löytyi, mutta niissä ei ollut tuollaista sisältöä. Sitaatti on näköjään Louise Pennyn teoksessa A better man, mutta alkuperää en löytänyt. Siinä väitetään, että Franciscus sanoi nämä sanat naiselle, joka oli menettänyt lapsensa. Toisaalla väitetään, että sanat olisivat kirjeistä pyhälle Claralle, mutta koska tämä oli neitsyt ja antautunut nuorena uskonnolliselle elämälle, hänestä ei voisikaan olla kyse. Mikäli tällaiset sanat löytyvät, ne voisivat olla tallennettuna jossakin elämäkerrassa. En kuitenkaan löytänyt mitään viitteitä siitä, missä tällainen muisto Assisilaisesta tai hänen puheistaan olisi säilynyt. Asiasta voisi kysyä ehkä...
L. Onervalta löytyy ainakin kaksi runoa, joiden nimessä on "malja", nimittäin Uhrimalja kokoelmasta Helkkyvät hetket: runoja (1922) ja Graalin malja kokoelmasta Elämän muukalainen: sikermä unikuvia (1921). Ne löytyvät myös verkosta Project Gutenbergistä, verkossa olevista ilmaisista e-kirjoista.Project Gutenberg: L. Onerva: Uhrimalja https://www.gutenberg.org/cache/epub/74037/pg74037-images.htmlL. Onerva Graalin malja https://www.gutenberg.org/cache/epub/73966/pg73966-images.html
Haluamiasi kirjoja on melko hankala löytää.Yritin käyttää Amazonin äänikirjahakua ja WorCatin hakua. Löysin muutamia ehdokkaita, mutta Bookbeatissa niitä ei ollut englanniksi.Maggie Hartley löyti Amazonista. Linkki hakutulokseen ja Casey Watson WorldCatista. Linkki hakutulokseen. Näistäkään en tiedä, kuinka paljon niissä kerrotaan lasten ja heidän vanhempiensa taustoista.
Einari Vuorelan runo Hämyn silmä on kokoelmasta Täältä kaukana (1927). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille. Valitut runot 1919 - 1975.
Urheilumuseo Tahto kerää tietoa suomalaisesta liikuntakulttuurista, joten tätä kannattaa kysyä sen kirjasto- ja tietopalveluista. Myös Suomen urheiluhistoriallinen seura voisi olla hyvä tietolähde kysymyksiisi.
Etsin kirjaa Finna-tietokannasta tekijällä ja laitoin kielivalinnaksi suomi. Kirja on julkaistu suomeksi v. 1999 nimellä Muksujen minisanakirja https://rosebud.fi/2024/?sivu=tuote&ean=9789512339952. Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista sitä ei löydy, mutta kirjan voi kaukolainata joko netin kautta https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat tai jossain kirjastomme toimipisteessä. Kaukolainan hinta tämän kirjan kohdalla on 5 euroa.
Kuten itse päättelitkin, kohta on Eeva-Liisa Mannerin näytelmästä Eros ja Psykhe ja Morfeuksen lausuma. "Toivo on heikkojen" toistuu tekstissä kaksi kertaa peräkkäin.
Hei,Vaitettavasti meillä ei ole pääsyä yksityishenkilöitä paremmin Taideyliopiston Sörnäisen kampuskirjaston aineistoon. Suosittelen olemaan suoraan yhteydessä sinne, jos heillä olisi aikaa tarkistaa tuo käännös. Näyttäisi olevan kolmannen näytöksen jälkipuolella. Toki Itse kääntäjällä lienee tallessa käännösteksti. Tuohan tehtiin Yleisradiolle kuunnelmaa varten, mutta ainakaan tällä hetkellä ei kuunnelmaa ole kuultavissa Yle Areenassa.Netistä löytyy Hannu Palosuon blogi, jossa kyseinen käännös on ”Kaikki kieriskelemme katuojassa, vain toiset meistä katsovat tähtiin.” Käännös M.W.Kääntäjä on mahdollisesti Mika Waltari, mutta en uskalla varmasti sanoa, kun en löytänyt vahvistusta asialle. Käännös voi olla jostain sitaattikokoelmasta...
Täysin tuntomerkkejä vastaava teosta en löytänyt, mutta tässä kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Heikkilä, Markku: Mikko Rönnholm : aurinkokaupungin tannerilainen (Readme, 2026). Pesola, Matti: Horjumaton Varjonen : asevelisosialisti Unto Varjosen elämä (Momentum, 2026)
Hei,Lyhimmilläänhän kohdatessa autoilija näkee oman lyhyiden valojen kantaman verran eteenpäin. Lähivalojen kantamassahan on eroja mm. säästä, valoista, suuntauksesta jne riippuen puhumattakaan vastaan tulevan auton valojen häikäisystä. Lainsäädönnön mukaan lähivalojen kantama täytyy olle vähintään 40 metriä, mutta nykysissä autoissa kantama voi olla 50-100 metriä. Tarkemmat tiedot voi varmistaa tieliikennelainsäädännöstä ja EU:n ECE-säännöistä tai tietysti auton huollon tai katsastuksen yhteydessä.
