Kävimme läpi Turun pääkirjastossa olevia Bo Carpelanin runoteoksia, mutta valitettavasti emme löytäneet runoa, joka alkaisi sanoilla "Det kommer".Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon? Aina silloin tällöin runot löytyvät kommenttien perusteella.
Finlex-tietokannassa on kattavasti selitetty lausuntomenettelyn perusteita.Säädösvalmistelun kuulemisopashttps://kuulemisopas.finlex.fi/Lausuntomenettely on pakollinen osa jokaista lainvalmisteluprosessia. Kirjallisia lausuntoja pyydetään perusvalmistelun lopputuloksena syntyneestä luonnoksesta hallituksen esitykseksi tai asetusluonnoksesta. Lausuntopyyntö lähetään lausuntopalvelu.fi:n kautta keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Myös muilla kiinnostuneilla, kuten yksittäisillä kansalaisilla, pitää olla mahdollisuus antaa lausuntonsa luonnoksesta.https://kuulemisopas.finlex.fi/2-kuuleminen-lainvalmisteluprosessissa/2-3-lausuntomenettely-ja-jatkovalmistelu/#jakso-2-3-1-lausuntomenettely-ja-kuuleminen-jatkovalmistelussa...
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Hei,Kyllä, Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu laajasti sekä tietokirjallisuutta että fiktioita, ja suomennoksia löytyy useita teoksia. Alla lista aineistosta, jota voit löytää Vanamon kirjastojen kokoelmasta.Tietokirjallisuus:Sheppard, Ruth ja Hautala, Timo: Aleksanteri Suuren sotaretket (2009)Bamm, Peter: Aleksanteri, maailmanvalloittaja (1967)Liljegren, Bengt: Aleksanteri Suuri (2006)Lund, Jan: Aleksanteri Suuri selkokielellä (2025)Peltonen, Jaakkojuhani: Aleksanteri Suuri (2021)Vallejo, Irene: Papyrus : kirjan katkeamaton tarina (2021)Chrisp, Peter: Kukoistava Kreikka (2003)Kertomakirjallisuus:Laajarinne, Jukka: Mykistynyt mies (2021)Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (2011)
Internetistä digitoituna ohjekirja näyttäisi löytyvän vain saksan- ja englanninkielisenä.Englanniksi esim. täällä: https://media.rainpos.com/4690/bernina_807_810_817_manual.pdfSaksaksi: file:///C:/Users/kirmari/Downloads/SETTING_807_3.1MB).pdf Tori.fi-myyntisivustolla näyttää olevan myynnissä suomenkielisiä ompelukoneiden ohjekirjoja. Niitä voi etsiä "Bernina 807" -hakusanalla.YouTube-videopalvelussa on suomenkielinen esittelyvideo Bernina 807 -koneesta: https://www.youtube.com/watch?v=tdoh2nsC0-g
Melinda Metzin kustantajan Simon & Schusterin verkkosivun mukaan hänen perheeseensä kuuluu koira Scully, ja he asuvat Pohjois-Carolinassa, USA:ssa.Melinda Metz | Official Publisher Page | Simon & Schuster UK
Vastausta ei ollut ihan helppo löytää, koska pääosa lähteistä mainitsee vain Turun kansakoulujen opettajat yleisesti, mutta ei sitä, missä koulussa he toimivat opettajina. Käytin lähteenä mm. teosta Turun kaupungin kansakoulut 1903-1913 sekä sanomalehtien kuolin- ja syntymäpäiväilmoituksia. Tiedot kannattaa tarkistaa, todennäköisesti niissä on virheitä.Kerttulin koulussa toimivat ainakin seuraavat miesopettajat:Väinö Wilhelm Vanhanen (1875 Turku)Lauri Adolf Kaisla (1888 Turku)Juho Oskar Oksanen (1868 Taivassalo)August/Aukust/Aukusti Fabian Heimo (1889)Akseli/Karl Axel Kesä (1888 Turku)Rupert Isotalo (1864 Laitila)Leander Leo Suomela (1873 Kalajoki)Juho Oskari Kytölä (1875 Orivesi)Karl Selim Suomela (1889 Turku)Elis Rantanen (1897 Turku)...
Kansallisdiskografiasta löytyy tiedot kolmesta julkaistusta sävellyksestä:Muistojen aikaSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Tikkurilan soittokunta, esittäjä 00:02:27Tikkurilan Soittokunta viihdyttää ja tanssittaaÄänikasettiTikkurilan soittokunta , esittäjäTikkurilan Soittokunta ry [ 1990]Laituri-tanssitSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Helsinki Brass, esittäjä 00:02:56Vanhaa tanssimusiikkia. 2.CDYleisradio , kustantajaYleisradio ℗ 1989.Kutsu valssiinSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Riihimäen rautatieläisten soittokunta, esittäjä...
Heli Keinosen levyttämän suomenkielisen version sanoituksen on tehnyt Jarkko Laine. Tätä sanoitusta en löydä kirjoitettuna. Kappaleen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on "Ja vstretil vas" ja siitä on olemassa muitakin suomenkielisiä versioita.Heli Keinonen: Kohtasin teidät Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=x79QWYL1hyoFinna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi raksia tarkoittaa ratkoa.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raksia?searchMode=allRaksila on kaupunginosa Oulussa. Vielä 1900-luvun alussa se oli varsinaisen kaupungin ulkopuolella oleva hökkelikylä. Sitä on kutsuttu rautatien rakentamisen jälkeen nimellä Radantaus. Alue on tunnettu myös nykyisellä nimellä Raksila, mutta sitä ei pidetty heti säädyllisenä nimenä. Nykyään nimi on kuitenkin menettänyt täysin affektin luonteensa, ja se on käytössä kaupunginosan nimenä.Raksila-nimeen sisältyy luultavasti sukunimi Brax. Suku ilmestyy Ouluun 1700-luvun alussa.Lähteet:Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala]. (2007)Toropainen Ritva: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005)....
Emme löytäneet runoa nimeltä "Siirtolaisten laulu". Runo voi kenties olla hänen teoksessaan "Matkalaulu". Kyseistä teosta ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa. Toisaalta, myös teoksen nimeä kantavan runon hengestä voi löytää siirtolaiselämän kaikuja. Emme voi tekijänoikeussyistä kirjoittaa runoa vastauksen yhteyteen, mutta löydät osia siitä Osmon muistokirjoituksesta Kieliviesti-lehden numerosta 1/83: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1176719/FULLTEXT01.pdf
Suomen kirjastoista löytyy lisää suomenkielisiä teoksia, jotka käsittelevät fasismia. Esimerkiksi Leif Sundströmiltä on julkaistu teos nimeltä "Fasismi", joka tarkastelee aatesuuntauksen ilmenemismuotoja sekä olosuhteita, jotka synnyttivät ideologian. Teosta pääsee tarkastelemaan tästä linkistä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1810866?sid=5520287860 Wilhelm Reich on puolestaan kirjoittanut "Fasismin Massapyskologia" nimisen teoksen, joka käsittelee fasismia psykologian näkökulmasta. Reichin teos löytyy tästä linkistä: https://www.finna.fi/Record/piki.711521?sid=5520253603Jason Stanleyn teos "Näin toimii fasismi: vastakkainasettelun politiikka" keskittyy fasimsin erillaisiin toimintatapoihin. Stanleyn mukaan näitä...
Hei,Valitettavasti kyseistä lehden tietoihin ei meillä ole pääsyä. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasema, jossa pääsee tuohon tekijänoikeusrajattuun aineistoon. Pogostan sanomien jutussa 3.4.2000 (Löytyy Joensuun pääkirjastosta mikrofilminä) oli kuitenkin kuva Kuva-Postin kansikuvasta ja maininta, että kyseessä olisi ollut vuoden 1957 numero, mutta tarkempaa tietoa jutusta ei löytynyt.
Rölli-peikko on pohtinut hauskasti samaa: "Jos voi olla alakuloinen, niin miksei voi olla yläkuloinen?". Kielitoimiston puhelinneuvonnan (8.10.2026) mukaan yläkuloinen ei kuitenkaan ole yleiskieltä eikä se esiinny suomen kielen vakiintuneissa sanoissa. Sanan tilalla on parempi käyttää hyväntuulista tai pirteää.
Sivustolta Kuolinsyyt (sukututkimuksessa) löytyy tällainen alkuinfo: Tiedot sairauksien aiheuttajista ja tautien olemuksesta ovat satojen vuosien aikana muuttuneet lääketieteellisen tiedon lisääntyessä. Taudeista käytetyt nimet ovat muuttuneet. Edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa. Pappien tehtävä oli 1700 -luvulta alkaen kirjata historiakirjaan kuolinsyyt. Omaiset kuvasivat vainajan viime vaiheet ja niillä perustein kuolinsyy piti löytää papeille jaetusta luettelosta. Jos oireet eivät vastanneet mitään luettelon kuolinsyytä, kuolinsyyksi merkittiin "oangivfen" eli "tuntematon", tai "ei annettu (...
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
Kyseessä on Aale Tynnin runo kokoelmasta Vihreys: runoja (1979).https://finna.fi/Record/lastu.31529?sid=5380069993Finna.fi-hakupalvelusta voi etsiä esimerkiksi runoja niiden nimellä tai alkusäkeellä.https://finna.fi/
