Matti Rossin suomennos pyytämästäsi sitaatista kuuluu:"Jos vain löytyy renttu, joka juo ja räyhää,tanssii, mässää yöt ja varastaa ja murhaa,tekee vanhat synnit aivan uuteen tapaan,lähettäkää meille, hän ei enää teitä vaivaa,"Lähde: Henrik IV. Toinen osa / William Shakespeare ; suomentanut Matti Rossi ; esipuhe: Irmeli NiemiHelsinki : WSOY, 2004.951-0-29489-6Neljäs näytös IV.5., sivut 152-153
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Kyseisen laulun on säveltänyt Johann Sebastian Bach ja sanat perustuvat Lauri Pohjanpään runoon.Kevät | Vaara-kirjastot | Finna.fiRunon voi lukea esimerkiksi täältä:Mirjam-Matilda
Lauri Parviaisen melodraaman "Tumma" (op7, nro 2) pianopartituuri on saatavissa esimerkiksi Taideyliopiston Töölön kampuskirjastosta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Suomen kirjastoista löytyy lisää suomenkielisiä teoksia, jotka käsittelevät fasismia. Esimerkiksi Leif Sundströmiltä on julkaistu teos nimeltä "Fasismi", joka tarkastelee aatesuuntauksen ilmenemismuotoja sekä olosuhteita, jotka synnyttivät ideologian. Teosta pääsee tarkastelemaan tästä linkistä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1810866?sid=5520287860 Wilhelm Reich on puolestaan kirjoittanut "Fasismin Massapyskologia" nimisen teoksen, joka käsittelee fasismia psykologian näkökulmasta. Reichin teos löytyy tästä linkistä: https://www.finna.fi/Record/piki.711521?sid=5520253603Jason Stanleyn teos "Näin toimii fasismi: vastakkainasettelun politiikka" keskittyy fasimsin erillaisiin toimintatapoihin. Stanleyn mukaan näitä...
Nostan alle muutamia esimerkkejä, jotka tulivat itselleni mieleen tai joita löysin Kirjasampo.fi -sivuston (https://www.kirjasampo.fi/) hakutoiminnolla. Sieltä voi hakea vielä lisääkin Tampere-hakusanalla. Samoin esimerkiksi omasta verkkokirjastosta voi hakea asiasanalla "kaupungit Tampere", niin löytyy Tampereelle sijoittuvaa kirjallisuutta.Kalle Päätalo kuvaa Iijoki-sarjassaan asettumistaan ja elämäänsä Messukylän ja Tampereen maisemissa Tammerkosken sillalla -kirjasta alkaen. Nämä vaiheet sijoittuvat heti sotien jälkeiseen aikaan ja siitä eteenpäin. Myös yksittäinen romaani Ihmisiä telineillä kertoo jälleenrakennusajan Tampereesta.Väinö Linnan esikoisteos työläisromaani Päämäärä sijoittuu myös Tampereelle. Hannu Salaman Siinä näkijä...
Tarkoitatko ehkä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisua "Suomi : kirjoituksia isänmaallisista aineista" (2. jakso, nro 12, 1878)? Se sisältää Ossian Grotenfeltin artikkelin "Pohjois-Hämeen kielimurteista" (s. 305 alkaen). Julkaisu on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomi, 01.01.1878. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498502?page=305
Kyseinen Eero Eerolan runo on alkuperäiseltä nimeltään Kaks paimenta ja se ilmestyi kokoelmassa Kyläsoittajan lauluja vuonna 1912. Runo alkaa riveillä "Kaksi paimenta karjoja metsään vie, / kaksi paimenta torvea soittaa..."Toivo Kuula sävelsi runon lauluksi. Lauluna runo sai nimen Paimenet (op. 29 a nro 3).https://taju.uniarts.fi/server/api/core/bitstreams/611be06c-942b-466e-a593-351ccc25c516/content
Kysymys on laaja eikä siihen voi antaa yksiselitteistä vastausta. Hyvän asiatekstin ja tietokirjoittamisen periaatteista on kirjoitettu opaskirjoja, joihin tutustumisesta voisi olla hyötyä.Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2009)Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja (Vastapaino, 2007)Raevaara, Tiina: Tietokirjailijan kirja (Docendo, 2019)Torppa, Tiina: Työssään kirjoittavan opas (Talentum, 2014)
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Eimeri Mulardi näyttää olevan hybridiankka, jota englanniksi on kutsuttu myös nimityksellä mule duck eli muuliankka.Muuliankka on kahden lajin risteytymä, myskisorsan ja kotieläiminä yleisten ankkalajien.https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9235191/https://www.mypetchicken.com/blogs/faqs/what-are-mule-ducks?srsltid=Afm…https://en.wikipedia.org/wiki/Mulard
Kyseisen kappaleen pianonuotit löytyvät esimerkiksi kirjoista:Greatest hits so far... : piano, vocal, guitar100 piano solosSuuri toivelaulukirja. Musikaali, TV, elokuva
Jos olet ostamassa kirjat uutena, niin käännöksen suhteen ei tarvitse huolehtia, sillä WSOY:ltä vahvistettiin, että kaikkien uutena myynnissä olevien Peppi-kirjojen kieliasu on päivitetty. Jos haluat ostaa kirjoja käytettynä, niin silloin täytyy tietysti tietää hiukan tarkemmin. Kaikista vanhoista Peppi-kirjoista ei ole ollut tarvettakaan tehdä uusia käännöksiä, mutta ainakin nämä painokset ovat Kristiina Rikmanin uusia suomennoksia:Peppi Pitkätossu 2017Peppi Pitkätossu astuu laivaan 2017Peppi Pitkätossu Etelämerellä 2018Peppi Pitkätossun tarina 2021 (yhteisnide kirjoista Peppi Pitkätossu, Peppi Pitkätossu astuu laivaan ja Peppi Pitkätossu Etelämerellä) Lisäksi WSOY on julkaissut Kristiina Rikmanin uusia suomennoksia Tässäpä Peppi...
Buck Owensin ja Dusty Rhodesin sävellyksestä "Under Your Spell Again" ei löydy nuottia Suomen kirjastoista.Country-musiikin nuotteja voit etsiä Finna.fi-palvelusta. Tee Tarkennettu haku, kirjoita Aiheeksi Country ja valitse Aineistotyypiksi nuotti. Voit rajata hakua muutenkin, esimerkiksi asettamalla nuottijulkaisut aikajärjestykseen vanhimmasta lähtien:(Aihe:Country) | Hakutulokset | Finna.fiVoit myös etsiä Tekijällä. Tämä haku esimerkiksi näyttää kaikki nuottikokoelmat, joissa on Buck Owensin lauluja:(Tekijä:owens buck) | Hakutulokset | Finna.fi
Suosittelen sinulle luettavaksiKarilas, Yrjö : Joka poika kristillisen poikatyön kirja Wsoy1922Karilas, Yrjö Taistelu ja voitto WSOY 1925Pojasta mieheksi Wsoy 1944Lisätietoja Yrjö Karilaasta saat seuraavasta julkaisusta :TEKIJÄ Veijonen, Harri, kirjoittaja.TEOS Yrjö Karilas ja kirjansa / Harri Veijonen.Julkaisutiedot Tampere : Seurakunnan tiedotuskeskus, [2018]Julkaisutiedot Jyväskylä : Digipaino Kirjaksi.Net, 2018.ULKOASU 25 numeroimatonta sivua : kuvitettu ; 21 cm
Rarissime loqui olisi merkitykseltään "puhua erittäin harvoin", joka tietysti tarkoittaa samaa (loqui on siis verbin infinitiivi, se on deponenttiverbi ja siksi muodoltaan passiivissa). Etsiskelin antiikin auktoreilta sanontaa, mutta en löytänyt osumaa. Latinankielisestä kommentaarista löysin ilmauksen, se on siis tutkijan kirjoittamaa latinaa ja asiantuntevaa tekstiä sekin, Quaestionum Tullianarum specimen primum ad caelianam orationem spectans : Barwes, Carl. [from old catalog] : Free Download, Borrow, and Streaming : Internet Archive. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sitä olisi käytetty missään antiikin tekstissä, etsin kirjailijan nimellä ja ilmauksella vain muutamalla kirjailijalla.Paucis verbis olisi sananmukaisesta "vähin sanoin"....
Kaltio-lehden numerossa 63 (2007) : 1, s. 12-15 on Aki Petteri Lehtisen juttu runoilija Eddie Lindenistä. Juttu on otsikoitu Poika partaveitsien kaupungista.Viitetieto löytyi Finna-hakupalvelusta helposti Eddie Lindenin ja Lehtisen nimillä.https://finna.fi/Record/arto.013056157?sid=5369739934https://finna.fi/
