Useita virnoja käytetään rehukasveina. Virnoja on kuitenkin paljon, https://laji.fi/taxon/MX.38971/images ja https://laji.fi/taxon/MX.39072/identification ja haulla virnat, https://luontoportti.com/t/1133/aitovirna?search=true, joten on viisainta kysyä asiantuntijoilta. Laji.fi-sivuston sinisen yläpalkin kohdan Lisää alta löytyy Palaute, jota kautta asiasta kannattaa kysyä, https://laji.fi/
Valitettavasti emme löytäneet tietoa kanaalista Kaivopuistosta. Asiasta kannattaa kysyä Helsingin kaupungin puistoista vastaavalta osastolta, heidät saa käsiinsä ainakin puistojen hoito -yhteydenottolomakkeella,https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kunnossapito/puisto…
En löytänyt noille lyhenteille selitystä meidän ulottuvillamme olevista tiedonlähteistä. Lähetin kysymyksen Ilmatieteen laitokselle ja Suomen koru- ja kellomuseoon. Sieltä ehdotettiin seuraavia tulkintoja: ML = mukaan lukien ja SL = sen lisäksi taikka ml = Mean Level ja sl = Sea Level "ml" (Mean Level) viittaa paikalliseen ilmanpaineeseen — eli ilmanpaineeseen, joka mitataan barometrin nykyisellä korkeudella."sl" (Sea Level) tarkoittaa korjattua ilmanpainetta, joka kuvaa, mikä ilmanpaine olisi, jos mittaus tehtäisiin merenpinnan tasolla. Tämä on tärkeää säätietojen yhdenmukaistamiseksi, koska ilmanpaine laskee korkeuden kasvaessa.Asiasta voisi myös kysyä Kysy museolta -palvelusta, https://kysymuseolta.fi/
Vanhin sanomalehdistä löytämäni tieto ko. virkatalosta Vainikan nimellä on Finlands Allmänna Tidningistä 28.7.1851. Taloa kutsutaan nimityksellä Tuhkalanlaks Närkilä eller Närhilä Wainikka Fouriers-boställe. Aikaisempiankin mainintoja talosta löytyy, mm. Finlands Allmänna Tidning 10.4.1820, mutta taloa kuvataan nimityksellä Närkilä Fouriers-Boställe wid f. d. Sawolax Infanterie=Regemente, Vainikka-nimeä ei siis esiinny. Samaa nimitystä käytetään vielä vuonna 1840. Kukaan Savon ja Savonlinnan jalkaväkirykmentin majoittajista ei ollut nimeltään Vaikikka tai mitään sinne päinkään, ks. Kaaro Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810: virkatalonhaltijoiden luettelot (1953). Myöskään Ristiinan kirkonkirjoista ei löydy...
En löytänyt virallista tekijää tai julkaistua teosta antamallesi katkelmalle. Ilmeisesti kyseessä on internetissä suru- ja tsemppikorteissa kiertänyt anonyymi runo. Teema ja tyyli muistuttaa hengellisten runoilijoiden Anna-Mari Kaskisen tai Anni Korpelan tuotantoa. Tutustumalla heidän runoihinsa voit löytää jotain samankaltaista.
Vaasan kaupunginkirjastolla on lainattavia kausikortteja tällä hetkellä kahteen eri paikkaan. Vaasan Sportin runkosarjaotteluihin on olemassa kaksi (2 kpl) kausikorttia, jotka ovat voimassa maaliskuuhun 2027 saakka kotiotteluissa. Sama henkilö voi lainata kausikorttia kaksi kertaa kauden aikana. Myös Ritziin on lainattavissa kausikortti, jota voi niin ikään lainata sama henkilö kaksi kertaa kauden aikana. Ritzin kausikortilla voi osallistua viikon laina-aikana niin moneen tapahtumaan, kuin Ritzissä järjestetään.Kesäkausina 2025 ja 2026 Vaasan kaupunginkirjastolla oli myös esimerkiksi Vaasan palloseuran kausikortteja lainattavana. Lisätietoja lainattavista kausikorteista ja muusta aineistosta sekä kirjaston käyttöön...
Koulua ja koulutusta on pidetty varsin hyödyllisinä. Työllisyyskatsauksissa näkyy, millaisella koulutuksella on enemmän työttömyyttä, millaisella vähemmän, mutta koska Suomessa kaikki käyvät koulua, on vaikea sanoa, mitä tapahtuisi, jollei koulua kävisi lainkaan. Esimerkiksi lukutaidottomista maailmassa löytyy tilastoja, ja niissä esiintyvien maiden elinoloja ja elintasoa tutkimalla, voi saada osviittaa siitä, onko koulutuksesta hyötyä, Tilastokeskus - Tietoaika - Viidennes aikuisväestöstä lukutaidottomia. Esimerkiksi tuossa lukutaidottomien tilastossa ensimmäisenä mainitussa Burkina Fasossa 40% väestöstä asuu köyhyydessä, Globalis Burkina Faso. Jos pelkästään tällä perusteella voi sanoa, että kyllä koulunkäynti kannattaa ja koulusta...
Hei!Kyllä äänitteitä voi hakea verkossa Vaski-verkkokirjaston kautta. Joko tekijän nimellä tai sitten teoksen nimellä. Hakua kannattaa tarkentaa vielä koskemaan äänitteitä, joko CD- tai LP-levyihin tai sitten molempiin oman tarpeen mukaan. Klassisen musiikin hakeminen on hieman hankalampaa ja mitä enemmän haettavasta levytyksestä tietää sen parempi. Alkuperäisellä kielellä saa enemmän ja parempia tuloksia kuin suomenkielisellä nimellä haettaessa. Esim. tässä tapauksessa Johann Strauss:Eine Nacht in Venedig löytää yhden äänitteen jossa on koko teos. Mikäli etsit äänitettä tuosta nimenomaisesta Helsingin konsertista niin sellaista ei ole kirjaston kokoelmissa.
Hakisin kuvarunoja hakutermillä visuaalinen runous osoitteesta keski.finna.fi Tarkennettu haku | Keski-Finna, koska kuvaruno ei ole virallinen asiasana, joten sillä hakeminen on melko hankalaa. Tarkennetussa haussa on myös mahdollista määrittää hakua tarkemmin muilla kriteereillä. Mahdollisesti myös muut kokeellisen runouden teokset voivat vastata tiedontarpeeseesi.
Kivilajeista, niiden synnystä ja kalkkikivilajeista löytyy tietoa alla mainituista oppaista: Retkeilijän kiviopas, https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_078.pdfKivilajien jaottelu, https://kaiva.fi/geologia/kivilajit-ja-malmien-synty/kivilajien-jaottelu-ja-syntytavat/Suomen mineraalit, https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_031.pdf
Finna.fi:stä voi etsiä kirjastojen aineistoja Kauneimmat käsityöt Virkkaa-numeroita löytyy hajanaisesti eri kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Kauneimmat+k%C3%A4sity%C3%B6t%3A+virkkaa&type=AllFields Valitettavasti en löydä tuota Pehmeä arki -numeroa niiden joukosta.Kysy lähikirjastostasi mahdollisuutta saada kaukolainana näitä aineistoja.
Jukka Rautiaisen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Kyllä aikuiset mua naurattaa" sisältyy esimerkiksi cd-levylle "Atsipoppaa : lasten ikioma tuplalevy" (Warner Music Finland, 2006).Jukka Rautiainen: Kyllä aikuiset mua naurattaa Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=WkK0UnWCkqU&list=OLAK5uy_l3jGVn0xaLIiFzPwJCqrGuvhsyZcMCvHw&index=5
"Liisankatu" on Jorma Panulan säveltämästä musikaalista "Ruma Elsa". Laulu alkaa: "Miksi tämän teit?... Liisankatu, tuo lapsuutemme satu...". Laulun ovat sanoittaneet Ensio Rislakki ja Saulo Haarla. Laulun sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12 ja "Suureen musikaalikirjaan" (F-Kustannus, 2009). Laulun ovat levyttäneet Marjatta Kallio ja Lasse Huurre (eli Lars Frestadius) vuonna 1960. Voit tarkistaa äänilevyjen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiMarjatta Kallio ja Lasse Huurre: Liisankatu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=l6mBYb4kG-c
Kaupunkiarkeologiassa vanhojen kaupunkien kerrostumia kutsutaan kulttuurikerroksiksi. Ne koostuvat pääasiassa ihmisen toiminnan tuloksena syntyneistä maakerroksista, rakennelmista ja esinelöydöistä. Maanpinnan nouseminen vanhoissa kaupungeissa on siis ennen kaikkea ihmisen toiminnan seurausta, esimerkiksi kun vanhoja rakennuksia puretaan, katuja korotetaan, kaupunki palaa, joet tulvivat, täyttömaata tuodaan paikalle ja rakennusjätettä sekä muuta jätettä kasaantuu. Vanhat kaupungit eivät siis vain yksinkertaisesti vajoa ajan kuluessa maan alle.Todennäköisesti tätä vanhojen kulttuurikerrosten katoamista uusien alle ei kovin helposti huomata, koska se tapahtuu yleensä erittäin hitaasti ja vähitellen jopa satojen vuosien aikajänteellä. ...
Rölli-peikko on pohtinut hauskasti samaa: "Jos voi olla alakuloinen, niin miksei voi olla yläkuloinen?". Kielitoimiston puhelinneuvonnan (8.10.2026) mukaan yläkuloinen ei kuitenkaan ole yleiskieltä eikä se esiinny suomen kielen vakiintuneissa sanoissa. Sanan tilalla on parempi käyttää hyväntuulista tai pirteää.
