Suomalaislapsien kuolleisuudesta eri aikoina ja eri alueilla on saatavilla jonkin verran aineistoa, josta osa on vieraskielistä. Laitan tähän jäljempänä kuitenkin tiedon niistä vieraskielisistäkin.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löysin taulukon, jonka laita tähän oheen. Siitä käy ilmi lasten kuolleisuus vuosittaisena lukumääränä 1700 -luvulta lähtien. 1700 -luvulla näyttää lasten kuolleisuus olleen vielä suurempaa kuin 1900 -luvun alussa, vaikka väestö oli tuolloin pienempi.
Yleisteos, josta saattaa olla hyötyä:
Tekijät: Kartovaara, Leena
Nimeke: Suomalainen lapsi / Leena Kartovaara, Hannele Sauli
Julkaistu: Helsinki : Tilastokeskus, 2000
ISSN 0784-8447
ISBN: 951-727-778-4
Täyttä asiaa aiheenne kannalta, mutta englanninkielinen:
Tekijät...
Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Isoisät olivat veljeksiä, heidän lapsensa ovat serkkuja, lasten lapset pikkuserkkuja ja lasten lasten lapset ovat kolmannen polven serkkuja. Toisin sanoen, 3. polven jälkeläiset ovat keskenään pikkuserkkuja.
Honka, Aaro , oikealta nimeltään Eino Arohonka (v:een 1932 Alen) tuli tunnetuksi lähinnä pirteillä ja humoristisilla poikakirjoillaan, joita hän kirjoitti runsaat parikymmentä. Aaro Hongan teoksia:
Juanikkaat virtaheposet ; Viakkaat vaeltajat ; Iloinen internaatti ; Hämeen lukko ; Osku ja kumppanit ; Riuska ratsupartio ; Rantasen Kusti ; Väkevä-Santtu mustien maanosassa ; Sisukkaat sarvikuanot ; Suurleirin seikkailijat ; Teatteriteinit ; Kun maalinauha katkeaa ; Pikatoimisto Pamaus
Neljä neropattia ; Urhot uusissa maissa ; Luostarin salaisuus selviää ; Annos rautaa ; Erämaan urhot
Ryminällä alkoi ; Ja jyminällä jatkui ; Roope ja romukauppa ; Hurja kunnari ja Valitut virtaheposet.
Tietoa kirjailijasta löytyy esim.kirjoista Suomen...
Nessa on muunnos Agnes-nimestä. Se juontaa juurensa kreikan kielen sanasta (h)agnos, 'siveä, puhdas'.
Lähteet: Lansky, Bruce: Baby names around the world sekä Uusi suomalainen nimikirja.
Tämä näytelmä, samoin kuin moni muukin, on julkaistu ainoastaan käsikirjoituksena, ei painettuna kirjana. Näytelmää ei löydy kirjastojen tai kirjakauppojen kautta. Sitä ei ole myöskään teattereille näytelmiä tarjoavan Näytelmäkulman kokoelmissa (http://www.dramacorner.fi/).
Innasen Soi sirkkain viulut Uhtuan kesäyössä -näytelmää on esitetty vuonna 2005 Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan SavOn Tervahöyryristeilyllä. Ehkä näytelmä löytyisi savolaisesta osakunnasta:
http://www.helsinki.fi/jarj/savo/Etusivu/index.shtml
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Tämä kysymys osoittautui odottamattoman visaiseksi. Vastaavaa englanninkielistä termiä ei löydy, vaan "selitetty fantasia" voisi olla "low fantasy":n alalaji. Tavetan Todorovin jaettelun mukaan kaikki sellainen kirjallisuus, jossa yliluonnolliselle elementille löytyy luonnollinen selitys päähenkilön unen, huumeen, juoppohulluden tai skitsofrenian vaikutuksesta kuuluu "fantasmatique"-alalajiin. Siten myös ns. kauhukirjallisuuteen tai rikoskirjallisuuteen luokitetetut tällaiset teokset voivat olla myös fantasmatique-kirjallisuutta. Teoksessa Fantasian monet maailmat, Kirjastopalvelu 2004, Jean-Yves Malherbe kertoo tästä Todorovin jaottelusta, mutta ei mainitse esimerkkejä. Luultavaa on, että tämäntyyppiset teokset kuuluvat enemmänkin...
Presidentti Mauno Koivisto 60 vuotta, pronssinen mitali, vuodelta 1983, maksaa tämän päivän tietojen mukaan noin 9 euroa (http://www.holmasto.com/webshop/5).
Kirsi Kunnaksella on runo nimeltään Sadan lapsen talo. Runo löytyy ainakin Kirsi Kunnaksen kirjasta Puupuu ja käpypoika. Kyseinen runo löytyy myös kirjasta Satumaa: Hyvää yötä.
Kysymäsi runo on ilmestynyt WSOY:n julkaisemassa kokoelmassa Kiurun portaat, ensimmäinen painos on vuodelta 1971. Tarkistuksen tein toisesta painoksesta, joka ilmestyi vuonna 1991.
Siinä runon kirjoitusasu on melkein samanlainen kuin siteerauksessasi, mutta pilkut ja rivitys hieman erilaiset. Kukkaportteja on vain yksi, eli kukkaportit onkin kukkaportin.
Kirjastojen kokoelmatietokannoista ei näytä löytyvän tietoa Pauli Aalto-Setälästä. Useiden kirjastojen käsikirjastokokoelmasta löytyy teos "Kuka 99 - radio- ja tv- hakemisto", josta selviää Aalto-Setälän yhteystiedot ja asema televisiokanava Nelosessa, samat tiedot löytyvät myös Netistä osoitteesta
http//:www.nelonen.fi/info/yrityksesta.htm.
Aaltosen syntymävuosi ja -paikka eivät näistä selviä, sen sijaan osoitteessa
http://www.nelonen.fi/uutiset/info/info.htm on lyhyt juttu Aalto-Setälän urasta. Tarkempia tietoja voit kysyä sähköpostiosoitteesta, joka Nelosella on muotoa etunimi.sukunimi@nelonen.fi (muista korvata ä->a ja ö->o). Haut www-sivuilta tuottivat runsaasti muutakin aineistoa, mutta erityisen informatiiviselta se ei...
Mary Elwyn Patchett on kirjoittanut sarjan Ajaxista. Sarjaa on suomeksi ilmestynyt 5 osaa vv. 1968-1975. Helsingin kirjastoista koko sarja löytyy ainakin Pääkirjaston (Pasila) varastosta.
Itävaltalainen Andreas Goldberger hyppäsi vuonna 2000 225 metriä Planican lentomäessä Sloveniassa. Se on tämänhetkinen maailmanennätys. Ensi viikolla on taas kisat Planicassa, joten tämä tieto voi vanheta nopeasti.
Suomen Urheilukirjastosta Helsingin Olympiastadionilla muuten saa tällaisiin kysymyksiin nopean vastauksen. Kirjaston sivut Internetissä: www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander@stadion.fi
Vangin laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksesta Suuri toivelaulukirja 18. Se on useimmissa yleisissä kirjastoissa saatavana.
Levylle tuon kappaleen ovat laulaneet ainakin Reijo Frank ja Tapio Rautavaara (Rautavaara levyllä Auringon lapsi).
Toivelauluja-vihkosessa (Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 34 : 4 - 1958 / toim. Kullervo), joka sisältää laulujen sanoja, laulu on nimellä "Colonel Bogey" (Colonel Bogey elokuvasta "Kwai-joen silta"). Reino Helismaan sanoituksen kaksi viimeistä säettä ovat tässä:
Kun siis
on siltansa saava Kwai,
se saa sen, kun meitä hän työhön vei!
Kallion kaupunginosa näyttäisi olevan osin Harjun tilan mailla.
http://www.vihreatsylit.fi/?p=5087
Heikki Wariksen kirjassa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle kerrotaan tilanteesta vuonna 1900: "entiset huvila-alueet olivat laajentuneet kaupunginosiksi, joista suurin oli Kallio... Sen takana olivat Kaiku, Surutoin, Harju ja satamaradan toisella puolella Vallila. (s. 53)
Alppiharjun (ja Harjun historiasta) löytyy tietoa mm. Alppila-seuran sivuilta:
http://www.alppila.net/alppiharju
Janne Tulkin esittämän kappaleen Sinisen taivaan sateenkaari (Love shine a light) on säveltänyt Dario Tinozetti. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Jari Holm.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
.
Tennysonin runoista vain pieni osa on suomennettu ja The lady of Shalott näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin. Tennysonia on suomeksi saatavilla vain muutamassa antologiassa; yhtään kokonaista runokokoelmaa tai käännösvalikoimaa hänen tuotannostaan ei meillä ole julkaistu.
