Meillä kirjastoissa ei ole kirjoja myytävinä. Vanhoja kirjoja kannattaa etsiä antikvariaateista, esimerkiksi https://www.antikvaari.fi/. Lisää antikvariaatteja löytyy listattuna Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Unto Parvilahti oli suomalainen valokuvaaja ja liikemies, joka toimi vuosina 1941–1944 vapaaehtoisen suomalaisen SS-pataljoonan yhteystoimiston päällikkönä Berliinissä.Lähde: WikipediaLisätietoa: Seppo Konttinen & Kari Vitie: Suomalaisen SS-miehen tarina (Readme.fi 2025)
Saksalaisella poliishistoriasivuilla on kuvia ainakin Volkswagen Passatista https://www.polizeigeschichte-infopool.de/virtuelles-polizeimuseum/objekte/fahrzeuge/ Itä-Saksassa näyttäisi olleen käytössä Ladoja ja Wartburgeja sekä lännestä tuotuja Volkswageneita, http://www.polizeiautos.de/index_db.php?bereich=vopo. Samalla sivustolla voi selailla muitakin poliisiautoja. Länsi-Saksassa näyttää Volkswagen Passatin lisäksi olleen muitakin VW:tä ja ilmeisesti Audejakin.
Voit lukea Aune Krohnin lastenrunon Kuu kujeilee Kansalliskirjaston digitoimasta Aukusti Salon alakansakoulun lukukirjasta Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II (1919).Runo julkaistiin myös esimerkiksi Pääskynen-lehdessä vuonna 1909.
Kansallisarkiston tietopalvelusta voit kysyä kantakorteista. Tietopyynnöt - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu AstiaKansallisarkistolla on hallussaan vuosina 1897–1949 syntyneiden kantakortit. Tätä uudempia kortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella.Lähes kaikkien 1939 - 1945 sodissa kaatuneiden suomalaisten kantakortit on digitoitu. Ennen kuin tilaat kantakortin, tarkista löytyykö sodassa kaatuneen henkilön kantakortti digitaalisena. Voit etsiä kantakorttia Hae aineistoja -toiminnon kautta henkilön nimellä. Kaatuneiden kantakortit sisältyvät Kaatuneiden henkilöasiakirjat -nimiseen kokoelmaan. Lisätietoja kantakorteista löytyy Arkistojen Portista.Kantakortti | Arkistojen Portti
Lassinkatu näkyy jo vuoden 1936 Rovaniemen asemakaavassa sekä myös sodan jälkeisessä vuoden 1946 virastokartassa, aiemmissa kartoissa katujen nimet eivät ole tuolla alueella luettavissa. Lassinkatu on edelleenkin käytössä.Vuosien 1904 ja 1933 kaavanimistön perusteista ei ole olemassa kirjallista lähdemateriaalia, kirjoittaa Outi Jokelainen gradussaan "Korkalon kylästä Rovaniemen kaupungiksi - Rovaniemen paikannimistön vaiheita". Lassinkatua ei mainita tässä työssä.Elli Mäkipeura kirjoittaa Totto VIII (1966) Rovaniemen katujen nimistä ja niiden historiasta, mutta ei mainitse Lassinkatua. Hän kertoo lähteekseen Rovaniemen katujennimistötoimikunnan kokouksien pöytäkirjat toukokuulta 1945 sekä henkilöhaastattelut. Lapin sodan jälkeen 1945...
