Mary Elwyn Patchett on kirjoittanut sarjan Ajaxista. Sarjaa on suomeksi ilmestynyt 5 osaa vv. 1968-1975. Helsingin kirjastoista koko sarja löytyy ainakin Pääkirjaston (Pasila) varastosta.
Kirjavälityksen listojen kautta voit saada tiedon kirjastasi moniin kirjastoihin, https://www.kirjavalitys.fi/.
Voit myös mainostaa kirjaasi kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla, https://www.kirjastot.fi/forum/404 .
Yksittäisille kuntien kirjastoille tai kirjastokimpoille voi myös tarjota kirjaa suoraan, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Kuntien tai kirjastokimppojen kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, joten yhtä reittiä tarjota kirjaa kaikille kirjastoille ei ole.
Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'.
Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000)
Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
http://runeberg.org/svetym/1089.html
Internetissä on Valtion säädöstietopankki, jonka osoite on http://finlex.edita.fi/. Valitettavasti Maanhankintalain 396/1945 tekstiä ei kuitenkaan ole siellä. Tiedot lakiin myöhemmin tehdyistä muutoksista kuitenkin näkyvät.
Laki löytyy klikkaamalla palkkia Lainsäädäntö, jolloin on mahdollisuus tehdä haku sanalla maanhankintalaki. Tulostaulukossa on sarake, jonka otsiko on SMUR. Sarakkeen kuvaketta klikkaamalla saadaan esille lakia koskevat viitetiedot. Jos laista löytyisi myös teksti, olisi SDK-sarakkeessa kirjan kuva.
Lakiteksti löytyy Suomen asetuskokoelmasta vuodelta 1945. Asetuskokoelmat ovat Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjasto, Pasila) sekä joissakin maakuntakirjastoissa (mm. Espoo). Eduskunnan kirjastossa ne tietenkin myös...
Pablo Nerudan runo Minä rakastan sinua tässä löytyy Matti Rossin suomennoksena kokoelmista Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta, Tajo, 1964 ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, Weilin+Göös, 1968.
Kyseessä on Pave Maijasen laulama laulu LÄHTISITKÖ (Kertosäe: Lähtisitkö silloin kanssani järvelle / Sulle sukeltaisin helmen valkean / Istuisitko kanssani keskipenkille / Vastaisitko hellään suudelmaan). Virallisesti laulu on nimimerkin "Maija Paavonen" käsialaa, mutta yleisen näkemyksen mukaan kyseessä on Pave Maijasen salanimi. Laulun koko teksti löytyy esimerkiksi täältä: http://www.lyricslrc.com/song959424/pave_maijanen_-_l%C3%A4htisitk%C3%B6.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tässä on muutama nettiosoite, joissa suosituskirjeen kirjoittamisesta englanniksi.
http://www.coe.missouri.edu/~career/samples/Rec.htm
http://www.psychwww.com/careers/lettrec.htm
http://www.careerkarma.com/resume/samples/recommendations/
http://www.learn2.com/06/0600/0600.asp
Pysyvät hampaat ja leukaluut tuottavat geneettiset ohjeet eivät aina kohtaa toisiaan sataprosenttisesti. Hampaat voivat kasvaa vinoon eri syistä, mutta useimmiten syynä on tilanahtaus (joskus taas tilaa on niin paljon, että hampaiden väliin jää leveä kolo). Hampaiden koko ja mahtuminen on perinnöllinen ominaisuus, johon ei suuremmin voi vaikuttaa normaalin ravinnonsaannin olosuhteissa.
Joissain tapauksissa lapsi on voinut myös itse vaikuttaa hampaiden asentoon esimerkiksi poikkeuksellisen pitkään kestäneellä peukalon imemisellä.
Oikomishoidon tarve johtuu sekä esteettisistä syistä että hampaiden epätasaisen kasvun aiheuttamista purantahäiriöistä, joista pyritään aina pääsemään eroon. Oikomishoitoja tehdään vain pysyville hampaille....
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan äitiysvaatteiden ompeluohjeita ja kaavoja löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
- Suuri käsityölehti 4/2003, ss. 4-6, 54
- Suuri käsityölehti 10/2003, ss. 8-9, 56
- Muotimuksu 1/2003, s. 9
- Muotimuksu 2/2003, s. 17
Aleksiin on indeksoitu käsityölehtiä vasta vuodesta 2003 lähtien, joten sitä vanhempien lehtien sisältöjä siitä ei valitettavasti löydy. Kannattaa selata lehtiä paikan päällä kirjastossa. Pääkirjaston lisäksi käsityölehtiä tulee moniin lähikirjastoihin. Käsikirjaston (=lehtilukusalin) kappaleita lukuunottamatta ne ovat lainattavia.
Satukallion satujen sankareita tuntee Neiti Hurpulan, joka esintyy Kirsi Kunnaksen sadussa Haitulan keskiviikko
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/sankarit.html
Satukallion pikahaku "Haitulan keskiviikko" antaa seuraavat teokset:
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja
Pieni aarreaitta 2
Tiitiäisen tarinoita / Kunnas, Kirsi ,
Tiitiäinen, metsäläinen - suomalaisia satuja
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Haitulan+keskiviikko
Ainakin ensiksi mainitussa teoksessa on sadun Haitulan keskiviikko lisäksi myös Kirsi Kunnaksen Haitula -niminen loru.
Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999....
Varausten tilaa voi seurata helmet-sivustolta www.helmet.fi. Sivun oikeassa ylälaidassa lukee Omat tietoni ja sieltä pääsee näkemään omat lainat ja varaukset. Varauksen kohdalla lukee aina tila eli varauksen sijainti varausjonossa. Jos varauksen tila on "matkalla", on varaus tulossa asiakkaan noutokirjastoon. Jos tila on "noudettava viimeistään xx", varauksen voi käydä noutamassa kirjastosta mainittuun päivämäärään mennessä.
Merkintä 24/141 tarkoittaa sitä, että kirjaan on tehty kaiken kaikkiaan 141 varausta. Ensimmäinen numero tarkoittaa asiakkaan sijaintia varausjonossa. Toiseen kirjaan varauksia on tällä hetkellä tehty yhteensä 752, ja tässä varausjonossa teidän sijaintinne on 563. Nämä numerothan muuttuvat koko ajan, kun varausjono...
Suomenkielistä aineistoa argentiinalaisesta musiikista on saatavilla todella vähän. Tässä joitain artikkeliviitteitä argentiinalaisesta tangosta: Kaupungeissa tangotaan taas ( Kauppinen, Eeva), Kaleva 1998-06-30. Silloin iskee tango (Kauppinen, Eeva), Kaleva 1998-06-11. Kaupungeissa tangotaan taas ( Kononen, Silja), SS 1998-06-30. Tango : intohimon ja kaipuun kertomus (Hämäläinen, Helena), Kodin kuvalehti 1997, nro 20, sivu 18-22, 24, 58. El tango - ilotaloista maailman estradeille (Virtanen, Telle), Musiikin suunta 1994, nro 3, sivu 4-14. Tango Argentino : matka tunteilun, teatraalisuuden ja machoilun musiikkiin
(Tahkolahti, Jaakko), Rytmi 1987, nro 4-5, sivu 64-69. Englanninkielellä löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista: Garland...
Lars Sund on kirjoittanut seuraavat teokset:
Ögonblick (1974), Natten är ännu ung (1975), Vinterhamn (1983), Colorado Avenue (1991; suom. Colorado Avenue 1992), Lanthandlerskans son (1997; suom. Puodinpitäjän poika 1998).
Sinun kannattaa tulla kirjastoon käymään saadaksesi tietoja kirjailijasta ja tutustuaksesi saatavissa olevaan materiaaliin. Porin kaupunginkirjaston lehtiartikkelikokoelmasta löytyy muutama artikkeli Lars Sundista. Voit kysyä tietopalvelusta myös kirja-arvosteluja.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyivät mm. seuraavat viitteet:
Hämäläinen, Timo: Lars Sund on omassa kunnassaan johtaja, sielunhoitaja ja kylähullu (Helsingin Sanomat 17.8.1997); Carlson, Kristina: Colorado Avenue (Suomen Kuvalehti 1992, nro 36, s. 70; kirja-...
Jos tässä ei tarkoiteta kumipuun eritteeseen, luonnonlateksiin perustuvaa perinteistä maitoliimaa, vaan rasvattomasta maidosta tai maitojauheesta kotikonstein tehtävää liimaa, niin ohjeet löytyy Suuresta taitokirjasta (1965) kohdasta Liimat - kaseiiniliimat. Yksi ohje löytyy netistä http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/liimat/harjoitu.htm
Englanninkielisiä ohjeita löytyy useita esim. Googlella http://www.google.fi/ laittamalla hakutermiksi "milk glue" lainausmerkeissä.
Tällä hetkellä Fantastico-oppikirja on kaikista Helmet-kirjastoista lainassa ja muutama varaajakin odottaa ensin palautuvia. Paketti, johon kuuluu 2 cd-levyä ja kirja, on paikalla muutamassa kirjastossa. Ajantasaisen tilanteen näet Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta. Laina-aika on yleensä neljä viikkoa. Lainan voi uusia, jos siitä ei ole varauksia. Muita espanjan kielen alkeiskursseja ovat esimerkiksi
- Vive la vida! / Alejandro Agustín Jover Rodríguez
- Es español. Espanjan alkeiskurssi / [toimittaja: Riitta Torikka]
- ¿Qué tal? / Matti Mäkinen, Ulla Riiho
- Mucho gusto. 1 : Espanjan peruskurssi / Irmeli Varmavuori, Kerstin Lagercranz, Bärbel Vall
- Espanol dos / Marjaana Kuokkanen-Kekki, Katri Palmujoki
Saat luettelon pääkaupunkiseudun...
Musikaalien suomennettuja sanoituksia löytyy tosiaan esimerkiksi Toivelaulukirjoista, mutta ei kaikkia. Muuallekaan niitä ei valitettavasti ole koottu. Kaikkien musikaalien sanoituksia ei kaiketi ole julkaistukaan.
Sanoituksia kannattanee kysyä teattereilta, jotka ovat musikaalia esittäneet. Näytelmät.fi-sivuston kautta voi etsiä tietoja näytelmistä ja niitä esittäneistä teattereista:
http://näytelmät.fi/
Meiltä on aiemminkin kysytty samaa asiaa. Kannattaa käydä tutustumassa vastauksiin. Toisessa vastauksessa kirjojen puhdistamiseen suositellaan ruokasoodaa ja toisessa HEPA-suodattimella varustettua imuria.
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisi-kirjat-kasitella-jotta?langua…
https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai…
Aihetta on käsitelty myös Seura-lehdessä:
https://seura.fi/terveys/mita-tehda-irtaimistolle-homeongelman-jalkeen-…
Tässä vielä hyvä artikkeli Hämeen Sanomista:
https://www.hameensanomat.fi/kaupunkiuutiset/onko-koko-hometalon-irtaim…
Kokemuksia homeesta ja kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla:
http://www.kysy.fi/kysymys/kosteudesta-ja-homeesta-karsineet-kirjat...
