Tässä on muutama nettiosoite, joissa suosituskirjeen kirjoittamisesta englanniksi.
http://www.coe.missouri.edu/~career/samples/Rec.htm
http://www.psychwww.com/careers/lettrec.htm
http://www.careerkarma.com/resume/samples/recommendations/
http://www.learn2.com/06/0600/0600.asp
Ne tehdään esim. seuraavista aineista (Kellogg'sin Rice Crispies): riisi, sokeri, maissisiirappi. Tarkemmat tiedot saat kaupasta paketin kyljestä.
Jos sinua vielä kiinnostaa riisimurojen ravintokoostumus, se löytyy sivulta http://www.ktl.fi/fineli/ ja valitset sieltä vasemmasta reunasta linkin Elintarvikkeet ja alkukirjaimen R jonka alta löytyy myös riisimuro.
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Zacharias Topeliuksen muistomerkki Esplanadinpuistossa on Gunnar Finnen veistämä Satu ja Totuus. Gunnar Finne voitti ehdotuksellaan Svenska Litteratursällskapetin järjestämän Topeliuksen muistomerkkikilpailun, ja patsas paljastettiin
syksyllä 1932. Aiemmin kaikki kansallisille suurmiehille pystytetyt muistomerkit olivat olleet ns. näköispatsaita; aikanaan kansalaisliike vastusti Finnen voittaneen ehdotuksen toteuttamista ja puuhasi omaa Topelius-patsasta. Jo keväällä 1932 paljastettiinkin Koulupuistossa, Yrjönkadun ja Korkeavuorenkadun kulmauksessa Ville Vallgrenin näköis-Topelius, Topelius ja lapset.
Satu ja Totuus-muistomerkkiä pidetään yhtenä maamme kolmikymmenluvun veistotaiteen parhaimmista. Gunnar Finnen klassisesti tehdyssä...
Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida.
Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
Kannattaa tutustua rakennusten sähköasennuksia käsitteleviin kirjoihin. Tässä muutama esimerkki:
Ahoranta, Jukka: Kiinteistöjen sähköasennukset (2004), Käsikirja rakennusten sähköasennuksista (2006), Sähköasennukset 1-2 (2006) sekä SFS viitestandardit - 6000, joka sisältää sähköalan standardeja. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Weborigosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
Mielestämme "Ruben ja rouva Mallamudin tapaus" sopii hyvin tuon ikäisen pojan luettavaksi. Kirja on hauska ja hieman nurinkurinenkin, uudentyyppinen lastenkirja, jota parodiassaan voisi verrata Kapteeni Kalsariin. Tämä kirja on myös suhteellisen helppolukuinen hauskoine kappaleen aloituskuvineen.
Myyttihovi on vähän samantyylinen kuin uusimmat (loppupään) Harry Potterit eli jännitystä, vauhtia ja taikuutta, mutta myös vakavampia teemoja. Lisäksi kirjat ovat noin 300-sivuisia, joten aika paljon luettavaa 8-vuotiaalle. Jollekin tuon ikäiselle voisi kyseinen sarja sopia, mutta parempi ikäryhmä olisi ehkä 12-vuotiaasta ylöspäin. Tuon ikäiselle pojalle voisi sopia paremmin esim. Riordanin Percy Jacksonit, joissa on seikkailua ja elokuvamaista...
Varausten tilaa voi seurata helmet-sivustolta www.helmet.fi. Sivun oikeassa ylälaidassa lukee Omat tietoni ja sieltä pääsee näkemään omat lainat ja varaukset. Varauksen kohdalla lukee aina tila eli varauksen sijainti varausjonossa. Jos varauksen tila on "matkalla", on varaus tulossa asiakkaan noutokirjastoon. Jos tila on "noudettava viimeistään xx", varauksen voi käydä noutamassa kirjastosta mainittuun päivämäärään mennessä.
Merkintä 24/141 tarkoittaa sitä, että kirjaan on tehty kaiken kaikkiaan 141 varausta. Ensimmäinen numero tarkoittaa asiakkaan sijaintia varausjonossa. Toiseen kirjaan varauksia on tällä hetkellä tehty yhteensä 752, ja tässä varausjonossa teidän sijaintinne on 563. Nämä numerothan muuttuvat koko ajan, kun varausjono...
Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla näyttäisi olevan luokassa 83.2 kirja nimeltä Lasten näytelmiä, se on vuodelta 1953. Siinä on näytelmä nimeltä Joulupukin polvipatti, jonka on kirjoittanut Ester Ahokainen.
Uusiseelantilaiset kirjailijat kirjoittavat pääosin englanniksi, mutta myös maorinkielisiä teoksia on alkanut ilmestyä yhä enemmän. Tunnetuimpia uusiseelantilaisia kirjailijoita lienevät Katherine Mansfield, Alan Duff, Patricia Grace sekä Witi Ihiamera. Heidän teoksiaan on myös suomennettu.
Internetistä löytyy runsaasti uusiseelantilaista kirjallisuutta käsitteleviä englanninkielisiä sivustoja. Tässä linkkejä muutamiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_literature
http://www.zeroland.co.nz/new_zealand_literature.html
http://www.library.auckland.ac.nz/subjects/nzp/nzlit2/authors.htm
http://www.bookcouncil.org.nz/writers/index.html
Seuraavat sivustot esittelevät uusiseelantilaista runoutta:
http://www.vuw.ac.nz/modernletters/bnzp/...
Kyseessä on Alpo Noposen kirjoittama Vuosileikki, julkaistu Valistuksen lukukirjassa 1906. Se sisältyy Runo on vapaa -nimiseen teokseen (Otava 1996), jota on saatavana kirjastoista, https://finna.fi.
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1961. Lehdet on sidottu 4 vuosikerraksi, joita voi lukea mutta niistä ei saa ottaa kopioita (liian isoja ja hauraita). Lehden sivun voi valokuvata (tätä kuulemma monet tekevät) tai kopioita voi ottaa lehden mikrofilmatuista sivuista erityisellä mikrofilmin lukulaitteella, joka sijaitsee lehtilukusalissa, yhteystiedot linkissä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lukusali.htm
Luettelo mikrofilmatuista sanomalehdistä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/sanomalehtien_mikrofilmit.pdf
Helsingin sanomia v. 1961 ei meillä ole. Sen vanhoja numeroita saa kaukolainaksi Helsingistä mikrofilmillä, tiedustelut lehtilukusalista puh. 03-8125 550.
Sotilasnimet olivat melkoisen vapaamuotoisia. Kun ruotujakolaitosta alettiin järjestää Suomessa 1680-luvulla, oli ohjeena merkitä luetteloihin ristimänimi, isän nimi ja liikanimi, josta sittemmin kehkeytyi sotilasnimi. Siitä, millaisia sotamiesten lisänimien olisi pitänyt olla, ei annettu ohjeita. Ainoa rajoitus oli 1752 annettu kielto antaa aatelittomille sotamiehille aatelissukujen nimiä. Nimeäminen on käytännössä jäänyt komppanioitten tai rykmenttien päällikköjen vastuulle. Mallia katsottiin usein aikaisemmasta katselmusrullasta, joten nimistä tuli samankaltaisia. Myös vanhempien kansanomaisten lisänimien perinne eli sotilasnimissä. Lähteistä ei käynyt suoraan ilmi miten sotilasnimi ilmoitettiin seurakunnan kirjanpitoon.
Lähteitä:...
Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi:
Känner du Lotta min vän
som bor i Fiskaregränd
hon har en söt liten vän
kom ska vi dansa med den.
Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma:
tunnetko Liisukan, hei
hän rantaan pyykkiä vei
vaan pyykki kuivunut ei
kun tuuli kaiken sen vei
http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html
Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla.
Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Myös You Tubesta löytyy...
Voit kuunnella äänikirjoja Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamassa palvelussa, E-kirjastossa. Tarvitset kuunteluun E-kirjasto-sovelluksen, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta.E-kirjasto | KansalliskirjastoE-kirjasto-sovelluksen käyttöohjeen löydät alla olevasta linkistä. E-kirjaston aineistojen käyttö edellyttää sitä, että oma kotikuntasi on liittynyt E-kirjastoon. Kuin olet asentanut E-kirjasto sovelluksen laitteellesi ja avaat sovelluksen ensimmäistä kertaa, tunnistaudu Suomi.fi palvelun kautta vahvalla tunnistautumisella. E-kirjasto-sovelluksen käyttöohje | Kansalliskirjasto
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
Kirjastoissa on lukuisia kirjoja ko aiheesta. Uusi suomalainen nimikirja antaa paljon tietoa myös etunimistä. Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa kerrotaan harvinaisempien nimien taustoista. Myös esim Eeva Riihosen kirjasta Mikä lapselle nimeksi löytyy jonkin verran tietoa yksittäisten nimien taustoista.
Alma on latinan kielellä "hellä, suopea, hedelmällinen".
Sami on muunnos sanasta Samuel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumalan kuulema".
Tero on alkuaan itäsuomalainen ja tullut almanakkaan ortodoksikirkon marttyyri Terentioksen nimestä.
Anniina tulee nimestä Anna, joka on hepreaksi "armo". Pyhä Anna oli neitsyt Marian äiti.
Saija on otettu almanakkaan nimen Saara muunnoksena. Saara on hepreksi "ruhtinatar".
Tiedot on Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet.
Pentti Lempiäisen teos Suuri etunimikirja kertoo nimestä Iida (tai Ida) seuraavaa: Varsinkin Saksassa ja Ranskassa suosittu kuuden katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat Keski-Euroopassa mm. Ide ja Idda. Alkuosa id (työ, toiminta, ahkeruus) tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun. Tunnetuin suomalainen nimen kantaja on ollut näyttelijätär Ida Aalberg (k. 1915). Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida (Stefanis), joka oli ortodoksisen tradition mukaan marttyyri 100-luvun puolivälissä....
