Mikäli kyseessä on "Itsenäinen Suomi 50 vuotta" -juhlaraha, joka on 10 mk:n hopeakolikko, sen arvo liikkuu kolikon kunnon mukaan 3-5 €.
Lisätietoja sivuilla:
http://www.palmu.st/rahat/juhlarahat-bu.htm
ja
http://www.geocities.com/apyykkon/Rahaluettelo.html
”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin:
”Epäile tähden paloa
Ja kirkkaan päivän valoa;
Totuutta valheeks luule,
Mut lempeäni kuule.”
Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin:
”Epäile auringon paloa,
epäile tähden valoa.
Valheeks epäile totuutta,
vaan älä epäile minua.”
Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti:
”Epäile, että tähdet ovat tulta,
epäile, että aurinko liikkuvi,
totuus on valehtelija, kulta,
mutta totta on rakkauteni.”
Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
Kyseinen runo on suomennettu useampaankin kertaa. Valter Juvan suomennos löytyy teoksesta ”Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta” (WSOY, 1926) nimellä ”Krenatöörit”, ja se menee näin:
”Krenatööriä kaks kävi Ranskaan päin,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Mut Saksaan kun pääsivät tiellään näin,
he väsyi ja matkaan ei hanki.”
Eino Leinon suomennos löytyy teoksesta ”Maailman kannel” (Otava, 1913) nimellä ”Sotaveikot”, ja se menee näin:
”Päin Ranskaa urhoa kaks samoaa,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Majapaikan kun Saksassa kerran he saa,
alas painuu pää molemmanki.”
Myös Yrjö Jylhä on suomentanut runon, ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta ”Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa” (WSOY, 1967) nimellä ”Krenatöörit”.
Kirjaston korttipelikirjoista ei löytynyt ohjeita tälle vuonna myyntiin tulleelle Stun-pelille. Englanninkieliseltä pelisivustolta löytyivät lyhyet peliohjeet:
https://boardgamegeek.com/boardgame/6686/stun
Pirkko Muikku-Wernerin ja kumppanien Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja on sitä mieltä, että kun jokin toimii kuin junan vessa, se toimii erinomaisesti ja varmasti. Sanonta juontanee juurensa vanhanaikaisiin junanvaunujen käymälöihin, joista jätökset päätyivät suoran putken kautta muitta mutkitta ratakiskoille. Tästä syystä käymälän käyttäminen oli kiellettyä junan seisoessa asemalla.
Sana custodian on käännetty monissa englanti-suomi-sanakirjoissa sanoilla vartija ja valvoja. Englanti-englanti-sanakirjojen mukaan custodian on amerikanenglanniksi henkilö, joka pitää huolta tai suojelee jotakin. Synonyymejä sanalle ovat caretaker ja janitor eli henkilö jonka tehtävänä on pitää huolta rakennuksesta kuten kouluista ja asuinrakennuksista.
Googlella löytyy sanoilla "school custodian" tai "school custodian job description" työnkuvauksia kuten
http://www.healthyschoolsms.org/healthy_school_environment/documents/Cu…
http://www.ehow.com/facts_5344638_school-custodian-duties.html
http://www.ccsd180.org/JobDescriptions/Custodian%20Job%20Description.pdf
Wikipedian mukaan Talari eli taalari eli taaleri on nimitys monien maiden 1500-1800-luvuilla lyödyille rahoille. 1600-luvun alkupuolella kaksi hopeamarkkaa vastasi yhtä kuparitaalaria ja kaksi kuparitaalaria yhtä hopeataalaria. Kurssit vaihtelivat eri rahojen välillä niihin käytettyjen metallien arvon vaihtelun mukaan. Taalarin ostovoima vaihteli talouden yleisten lainalaisuuksien mukaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Taaleri
Lienee siis melko mahdotonta verrata palkkaa nykyeuroihin. Erkki Fredriksonin kirjassa Plooturaha (2004) on joitakin esimerkkejä taalarin arvosta. Kirjassa korostetaan, että rahan ja tavaran arvo vaihteli huomattavasti tuona aikana, ja että hinnat ovat vain yhdeltä ajalta. Kirjan mukaan kymmenellä taalarin plootulla...
Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen...
Tarkoitatko pelastussuunnitelmaa, johon kirjataan toimintaohjeet erilaisten vaaratilanteiden varalta?
Ohjeita pelastussuunnitelman tekoon löytyy esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön internet-sivuilta osoitteesta
http://www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Pelastussuunnitelma.iw3. Suunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta valmis lomakekin löytyy em. sivun oikeanpuoleisista linkeistä.
Yleisradion Fono-tietokannasta löytyy Yleisradion kantanauha, jolla Veikko Sinisalo esittää Kutsumuslaulun Ilkka Kuusiston johtaman Helsingin kaupunginteatterin orkesterin säestyksellä. Tämä kantanauha on vuodelta 1968. Sen tietojen mukaan laulun alkuperäinen nimi on The impossible dream. Laulu on Mitch Leigh'n säveltämästä musikaalista Man of La Mancha. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Esko Elstelä, alkuperäiset englanninkieliset Joe Darion. En löytänyt tästä laulusta muita suomenkielisiä esityksiä. Englanninkielisiä esityksiä löytyy, esim. koko musikaali on levytetty ja on saatavissa cd-levynä.
Myös nuotteja on saatavissa, mutta ei suomenkielisillä sanoilla. Suomenkieliset sanat löytyvät kirjasta Wasserman, Dale: Don Quijote...
Niin & näin -lehden numerossa 4/2009 on Ville Lähteen artikkeli "Naisten maa ilman naiseutta?", jossa mainitaan seuraavat teokset:
Charlotte Perkins Gilman: Herland (Savukeidas 2009) - kirjoitettu 1915
William Morris: Huomispäivän uutisia (Savukeidas 2008) - kirjoitettu 1890
Näiden yhteydessä artikkelissa mainitaan myös H.G.Wellsin teos Nykyaikainen utopia (Savukeidas 2006), joka on kirjoitettu 1905.
Irlannissa on todellakin paljon punatukkaisia ihmisiä ja myös jonkin verran hörökorvaisia. Kyseiset ominaisuudet johtuvat tietenkin geeneistä. Irlannissa väestön perimä on säilynyt suhteellisen homogeenisena, koska saarelle ei ole juurikaan ollut muuttoliikettä muualta – irlantilaiset itse sen sijaan ovat muuttaneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin. Punatukkaisuuden aiheuttaa feomelaniini-niminen pigmentti. Punatukkaisia on keskimääräistä enemmän myös Skotlannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
Suomen Pankin tilastopiste pystyy parhaiten vastaamaan kysymykseen Suomen markan ja ruplan valuttakursseista sekä tarkentamaan pyyntöä.Yhteystiedot ovat: statistics(at)bof.fi, palvelunumero 010 195 703.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Viljo Nissilän mukaan sukunimi ”Vaakanainen” olisi peräisin ortodoksisista etunimistä ”Vaaka(na)”, ”Vakaa”, ”Vakka” ja ”Vakkoi”. Ne puolestaan juontavat juurensa venäläiseen nimeen ”Vakh”, joka puolestaan tulee muinaisesta kreikkalaisesta nimestä ”Bakkhos”. Sukunimeksi ”Vaakanainen” on muuttunut Mikkosen ja Paikkalan mukaan isännimestä eli oman etunimen perään lisätystä poika-sanan sisältävästä ilmauksesta.
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa kerrotaan, että sukunimeä ”Vaakanainen” on käytetty lähinnä Pohjois-Karjalassa. Juuasta on löytynyt varhaisin asiakirjamerkintä nimestä: Jyrki Vasilanpoika Vaakana vuodelta 1618. Pielisjärvellä ja Ilomantsissa nimi on kirjattu...
Huovinen on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet ruotsinkielisestä "ratsumiestä, huovia" merkitsevästä sanasta hov, hovman. Talonnimestä sukunimeksi vakiintuneet Huovila ja Huovilainen sekä Huovinen olivat yleisiä nimiä Karjalan kannaksella. Karjalasta Huovinen levisi Savoon 1500-luvulla ja yleistyi siellä niin, että se 1970-luvulla ylsi Matti Kuusen luokituksessa "varsinaisiin savolaissukuihin". 1600-luvulla Huovisia löytyi jo Pohjois-Pohjanmaaltakin.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975
Vain kielteisissä yhteyksissä merkityksissä "(ei) vähällä, helpolla, (ei) kernaasti, (ei) juuri" käytetyn hevillä-sanan alkuperän selvittäminen on kieltämättä haastavaa. Sanan ensimmäinen kirjakielinen esiintymä on jo vuodelta 1758, Simon Achreniuksen kirjasta Academian aholla. Suomen sanojen alkuperä -teos yhdistää hevin "nopeutta, intoa, vauhtia, kiirettä ja kilpaa" tarkoittavaan murresanaan havi. Onkin mahdollista, että sana on alun perin ollut havilla: "(ei antanut) havilla", helposti. Tausta-ajatuksena tässä lienee se, että jonkin asiaintilan toteutuminen on edellyttänyt nopeaa toimintaa tai kilpailua, niin kuin Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemaan sananlaskukokoelmaan sisältyvässä lausahduksessa "...
Kyseessä on WSOY:n julkaisema sarja Suuri lukukirjasto 1-12, jota julkaistiin 1980-luvun alkupuolella (ISBN 951-0-11359-X). Osa 9 on Dumas:n Kolme muskettisoturia (ISBN 951-0-113884-0). Painovuosi on 1985. Kuvitus on runsasta ja värillistä. Kirja on A3-kokoinen, kansi tosin enemmän väritykseltään vaalean ja ruskean sävyinen. Sarjaa kannattaa kysellä divareista, jos kuvaus vastaa etsimääsi.
Ujo postimies -laulun kuuntelupaikkaa en löytänyt netistä. Muutenkin netissä on näkyy olevan vähän kuunneltavia lastenlauluja. Näissä osoitteissa voi kuunnella muutamia lauluja osittain tai kokonaan:
http://www.sasokopp.net/
http://www.takuumiehet.com/
http://www.temporubato.fi/uudet-lastenlaulut-cd-levy
Helsingin kaupunginkirjastossa on mahdollista korvata turmeltunut kirja saman teoksen hyväkuntoisella niteellä. Korvaamisesta tulisi kuitenkin sopia kirjaston kanssa erikseen, joten ehdottaisin, että kävisit ensiksi kirjastossa keskustelemassa asiasta. Helsingin kaupunginkirjaston korvaamista koskevat ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Kirjan korvaushinta vaihtelee kirjan mukaan. Yleensä teoksen korvaushinta on kirjattu kirjaston järjestelmään, jolloin saat tietää sen saman tien käydessäsi kirjastossa.
Ilpo Tiihosen Helsinki-aiheisia runoja löytyy seuraavista teoksista:
Teille ei tarjoilla enää : runoja (WSOY, 1978)
Ei-Kaj Plumps : hyppyjä Helsinkiin (WSOY, 1989)
Tähtipumppu (WSOY, 1992)
Jees ketsuppia! (WSOY, 1999)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
