Wisløff-suvusta:
A)Johan Martin W. (30.12.1873-17.12.1944), Sisälähetysyhdistyksen johtaja, jolla pojat
1)Hans Edvard (Hansen) W. (10.5.1902-14.9.1969), Bodøn piispa (suomennetut teokset: Avoimen taivaan alla - Ei koskaan yksin - Hiljaisia hetkiä - Illan tullen - Jumalan hoivassa - Kirkkautta elämän arjessa - Kolme kultaista avainta - Lupausten tähtitaivas - Turvassa kaikesta huolimatta)
ja
2)(Nils) Fredrik W. (16.8.1904-17.9.1986), pastori ja hengellinen kirjailija (suomennetut teokset: Ansaitsematon armo - Antikristus - Ei minulta mitään puutu - Elonsuven kynnyksellä - Elämäntaide - Elävä toivo - Etelän elämää, idän ikävää - Hengen miekka - Herran helmassa - Hänen kanssaan Golgatalle - Hänen kanssaan joka päivä - Intia herää - Isä...
Valitettavasti kappaleeseen "Olen kuullut Mooseksesta kaislikossa" ei ole nuotteja saatavana - ainakaan kirjastojen tietokannoista sitä ei löytynyt. Äänitteenä kappale löytyy "Kiitos elämästä" cd-levyltä, jota on mm. Turun kaupunginkirjastossa. Äänitteen saa lainaksi kaukopalvelun kautta.
Trampoliinileikkejä löytyy aika niukasti netistä, ainakin suomen kielellä. Löytyy yksi suomi24-keskustelu, jossa eri trampoliinileikeistä keskustellaan, https://keskustelu.suomi24.fi/t/5640444/uusi-ulko-peli-trampoliinin-omistajille! Tietysti kyse on epävirallisesta keskustelusta, eli täytyy itse päättää näiden leikkien turvallisuudesta.
Enemmän leikki-ideoita löytyy englanniksi. Voit etsiä Googlen kautta ”trampoline games.” Tämä olisi yksi esimerkki: https://icebreakerideas.com/trampoline-games/.
Myös YouTubesta löytyy trampoliinileikkejä, esimerkiksi täältä https://www.youtube.com/watch?v=vYZd7L1Ohzc.
Mutta kuten jo mainitsin kannattaa miettiä myös sitä, kuinka turvallisia nämä leikit ovat.
Lähteet:
https://icebreakerideas....
Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540. Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin.
Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan...
Sonja, Sonia, on venäläinen hellittelymuoto Sofiasta. Se on käytössä yleisesti mm. Saksassa, Pohjoismaissa ja englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sonjan Sofiaan. Sofia (kreikaksi: viisaus) oli kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimi ehkä 100 - 200-luvuilta. Tunnetuin heistä oli Sofia-niminen leski, jolla oli kolme julmasti surmattua tytärtä Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus). Mutta viisaus on monissa uskonnoissa myös jumaluuden ruumiillistuma, ja esim. Konstantinopolin Hagia Sofia on omistettu jumalalliselle viisaudelle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705 - 1928 ja...
Hei,
Rautakausi ajoittuu Suomessa vuosien n. 500 eKr.-1300 jKr. välille. Euroopassa siirryttiin vuosien n.1000-500 eKr. aikana pronssista rautaan. Rautakausi päättää esihistoriallisen ajanjakson, joka jatkui Pohjoisessa pidempään kuin muualla. Rautakaudella maatalous vakiintui ja naisen asema yhteisössä oli työvoiman synnyttäjänä tärkeä.
Tässä muutamia hyviä linkkejä rautakauteen
! Museoviraston rautakausi-sivu http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/rautakau.htm
- Mikkelin museoiden rautakausi-toteutus. Klikkaa"elämää rautakaudella" http://www.mikkeli.fi/museot/rautakausi/main.htm
- Eva Kochin artikkeli http://home3.inet.tele.dk/evakoch/drik-uk.htm
! Jenny Kangasvuon laaja tutkielma suomalaisesta muinaispuvusta. http://www.student.oulu.fi...
Avain-monologi vieraita syntymäpäiville turhaan odottavasta miehestä on Juha Mannerkorven vuonna 1955 julkaisema näytelmä. Siitä on otettu uusia painoksia vuosina 1967 ja 2000. Helsingin kaupunginkirjastosta sitä löytyy useista kirjastoista, esim. uusinta painosta Itäkeskuksen, Kallion, Rikhardinkadun ja Töölön kirjastoista. Kaikki sijaintipaikat löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksista Mikkonen, Pirjo, Sukunimet; Olovsson, Olov, Finska släktnamn i mellersta Sverige och Norge .
Vuorokeskustelu on Immi Hellenin kirjoittama. Googlen avulla (kirjoitin hakukenttään Hyvää huomenta Punahilkka)löysin sanat kokonaisuudessaan verkostakin mutta varmasti oikea versio löytyy esim kirjasta Tarujen kultamaat, joka on tällä hetkellä paikalla Leppävaaran kirjastossa luokassa 2.2 tekijänä Immi Hellen.
Vaikuttaa siltä, ettei Charles Baudelairen runoa Le mauvais moine ole suomennettu. Pahan kukkia –kokoelmassa on vain osa alkuperäisen runoista, eikä kysymäsi ole niiden joukossa. Yksittäisiä runoja on suomennettu paljonkin. Erinomainen lähde maailman runouden suomennoksiin on Lahden kaupunginkirjaston tekemä runotietokanta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen mukaan Baudelairen suomennoksia on monissa antologioissa ja esim. Parnasso-lehdessä. Tietokannan mainitsemien lisäksi muutama hänen runonsa on ainakin Lyyra ja paimenhuilu (1917, V. A. Koskenniemen suomennoksia) –teoksessa. Missään näistä ei kysymääsi runoa kuitenkaan ole.
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallisen Yhdistyksen sivuilta löytyy artikkeli, jossa käsitellään historiallisen kanuunan rakentamista ja lupaprosessia. Luvan varmasti tarvitset toimivaan kanuunaan vaikka ase tulisikin vain koristeeksi. Ehkä voisit tiedustella jostakin asehistoriallisesta seurasta mahdollisista harrastajakursseista, rakentamisesta sekä lupamenettelystä. Asehistorian Liiton sivuilta löytyvät kaikki liiton alaiset jäsenseurat ja yhteystiedot. Sinua lähin lienee Helsingin Asehistoriallinen Seura Ry.
Rakentaisinkohan mustaruutitykin:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Asehistorian Liitto Ry
http://www.asehistorianliitto.fi/
Suomen Asehistoriallinen Seura Ry:
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/
1970-luvun alkuvuosina ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyi nopeasti. Ikäluokittain tarkasteltaessa 50-luvun alussa syntyneistä kirjoitti ylioppilaaksi noin joka viides, mutta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla syntyneistä jo joka neljäs.
Koko väestöstä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä oli vuonna 1970 kohonnut 5,4%:iin (1950 vastaava luku oli 2,5%, 1995 jo 21%). Kotipaikka oli merkittävä koulutustasoon vaikuttava tekijä: tutkinnon suorittaneet asuivat etupäässä kaupungeissa, joiden väestöstä 7,9% oli ylioppilaita - maalaiskunnissa heitä oli vain 2,7%. Ylioppilaista asui kaupungeissa peräti kolme neljäsosaa.
Lähteet:
Mervi ja Pekka Kaarninen, Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia
Elävänä syntyneet...
Teoksen "Standard catalog of world paper money. Modern issues : 1961-present" (2007) mukaan ei kierrossa olleen vuoden 1963 yhden dollarin arvo on 4 USA:n dollaria, eli kolmisen euroa.
Alicen seikkailut ihmemaassa on sama kirja kuin Liisa ihmemaassa ja Liisan seikkailut ihmemaassa. Kyseessä on vain uusi suomennos Lewis Carrollin kirjasta Alice's adventures in wonderland. Kirjan on kääntänyt Alice Martin ja sen on julkaissut WSOY 1995. Juuri tästä käännöksestä löydät tietoa esim. seuraavista lehtiartikkeleista: Carroll, Lewis: Alicen seikkailut ihmemaassa, kirja-arvostelut, arvostelija: Lång, Markus, Lehti: Parnasso, 1995, n:o 3, s. 353-355// Carroll, Lewis: Alicen seikkailut ihmemaassa, kirja-arvostelut, Arvostelija: Rosvall, Matti, Lehti: Portti, 1995, n:o 1, s. 158.
Lisäksi suomenkielistä tietoa kirjailijasta ja kirjasta löytyy mm. sivuilta: http://www.helsinki.fi/~mlang/carroll-essee.html.
Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Kyseessä ei ole Eino Leinon runo, vaikka monessa yhteydessä virheellisesti näin mainitaan. Runon on kirjoittanut helsinkiläinen Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen kymmenisen vuotta sitten.
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-tuskista-vapaa-ja-mukana
HS 13.11.2005 ja HS 11.4.2016
Tässä on suora lainaus Eero Paloheimon artikkelista Maapallo ja metsät.
"Metsien puumateriaali koostuu etupäässä selluloosasta, hemisellu- loosasta ja ligniinistä, jotka kaikki ovat hiilen, hapen ja vedyn mutkikkaita yhdisteitä. Puumateriaalin kuivapainosta noin puolet on hiiltä. Maapallon metsät sisältävät erään arvion mukaan hiiltä 359 Gt sitoutuneena itse kasvien maanpäälliseen ja maanalaiseen osaan ja 787 Gt sitoutuneena metsämaiden maaperään. Metsien hyödynnettävän osan hiilipitoisuus on huomattavasti pienempi, noin 100 Gt. Hiili muuttuu mätänemis- ja palamisprosesseissa ilmakehän hiili- dioksidiksi ja sitten uudelleen yhteyttämisen avulla uusien puiden ja muiden kasvien raaka-aineeksi.
Tasapainoisissa oloissa hiili kiertää maan ja...
Väreissä ja A3-koossa tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston muissa toimipisteissä paitsi Skanssin Monitorissa, jossa tulostus onnistuu vain A4-koossa mustavalkoisena, sekä kirjastoautoissa, joissa tulostaminen ei onnistu lainkaan. Omatoimikirjastoissa voi myös tulostaa, mutta omatoimiaikana tulee tätä varten tuoda oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen Uutistorilla sekä vanhan rakennuksen toisessa kerroksessa, musiikkiosastolla.
Tulostaminen maksaa 20 senttiä per sivu riippumatta tulosteen...
Henkilö, jolla on Aspergerin oireyhtymä - tai nykyään oikeammin autisminkirjon häiriö - voi erota neurotyypillisestä henkilöstä monin tavoin. Tyypillisiä piirteitä voivat olla mm. vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa - mihin stereotyyppisellä suomalaisella ehkä viitataan - mutta myös intensiiviset ja usein erikoiset kiinnostuksen kohteet, kaavamaiset käyttäytymismallit, vaikeudet analysoida ja järjestää aistimuksiaan ja erityisherkkyydet. Asperger-ihmisillä voi olla unihäiriöitä ja vaikeuksia toiminnanohjauksessa, ja ärsykkeiden kasaantuminen saattaa aiheuttaa heillä äkillisiä maltinmenetyksiä tai muita tunteenpurkauksia. Asperger-ihmisillä saattaa olla myös liitännäisoireita, mm. ADHD- ja ADD-piirteitä. Lisäksi...
