Kirsi Kunnaksella on runo nimeltään Sadan lapsen talo. Runo löytyy ainakin Kirsi Kunnaksen kirjasta Puupuu ja käpypoika. Kyseinen runo löytyy myös kirjasta Satumaa: Hyvää yötä.
Mahtanetko tarkoittaa runoa Lähdettyäs, joka löytyy kokoelmasta Runoja (1906).
"Lähdettyäs, armahani oi,
kaikki on niin hiljaiseksi käynyt:
ilta varhemmin on hämärtäynyt,
myöhemmin on noussut aamun koi."
---
Runo löytyy myös ainakin teoksesta Jääkukkia. V.A. Koskenniemen valitut runot.
Honka, Aaro , oikealta nimeltään Eino Arohonka (v:een 1932 Alen) tuli tunnetuksi lähinnä pirteillä ja humoristisilla poikakirjoillaan, joita hän kirjoitti runsaat parikymmentä. Aaro Hongan teoksia:
Juanikkaat virtaheposet ; Viakkaat vaeltajat ; Iloinen internaatti ; Hämeen lukko ; Osku ja kumppanit ; Riuska ratsupartio ; Rantasen Kusti ; Väkevä-Santtu mustien maanosassa ; Sisukkaat sarvikuanot ; Suurleirin seikkailijat ; Teatteriteinit ; Kun maalinauha katkeaa ; Pikatoimisto Pamaus
Neljä neropattia ; Urhot uusissa maissa ; Luostarin salaisuus selviää ; Annos rautaa ; Erämaan urhot
Ryminällä alkoi ; Ja jyminällä jatkui ; Roope ja romukauppa ; Hurja kunnari ja Valitut virtaheposet.
Tietoa kirjailijasta löytyy esim.kirjoista Suomen...
Kristian (kreik. christianos, lat. christianus) tarkoittaa kristittyä, Kristuksen omaa, Kristukselle kuuluvaa. Henrik nimi on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti + rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi + rich=mahtava). Saga, Saaga merkitsee satua, josta meillä suomen Satu. Elena on Italiasta ja Espanjasta saatu muunnos Helenasta, joka ilmeisesti juontaa juurensa kreikan sanasta helios, aurinko, jolloin Helenan merkitykseksi saadaan aurinkoinen, loistava. Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Nimi Jannika on ollut ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1995. Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemminkin kysytty tästä nimestä, vastauksen mukaan "Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes".
Nimen merkitystä on kysytty myös ruotsiksi "Vad betyder namnet Janika" . Vastauksen löydät tämän palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=5eb51f90-3… .
Nimen Allan taas kerrotaan olevan alkujaan kelttiläinen, englannista suomeen lainattu nimi. Todennäköisesti nimi on lähtöisin Bretagnesta. Suomessa Allan on ollut almanakassa ensin...
Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999....
Huonekärpäsellä ei ole varsinaista kotia eikä reviiriä, sillä ei ole tarvetta palata samaan paikkaan, jos sen vaikkapa vie uuteen ympäristöön. Sen koti voi olla siis kaikkialla. Kärpäsiä on kuitenkin monenlaisia, joillakin raato- ja rapakärpäsillä on selkeitä reviirejä, joita ne puolustavat ”koteinaan”.
Lähde: Laaksonen, Juha: Öinen kiitäjä ja muita ötököitä. Sivulla 19: Missä on kärpäsen koti?
Kärpäsnaaraat laskevat valtavasti munia, jotka kuoriutuvat noin vuorokauden kuluttua ja noin kahden viikon sisään kärpäset ovat kehittyneet aikuisiksi. Ilmeisesti itsekseen, ilman hoivaa.
Kärpästen sosiaalisesta käyttäytymisestä tietoa löytyi vähän, mutta jännittäviä löytöjä kärpäsen aivoista ja hermostosta on tehty. Kärpäsen ja...
Topelius har skrivit dikten På Roines strand
Hjorden betar, och klockan klingar,
klockan klingar på Roines strand.
Svanen flyger med vita vingar,
flyger ensam vid molnets rand.
Vårens vindar i löven gå,
solen skiner, och sjön är blå;
men jag sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Fader min är björk i skogen,
moder min är en sommarsky,
broder min är ett ax i logen,
syster min är vinterny.
Ensam är jag, som hedens ljung,
blommar ensam och vissnar ung,
sjunger, sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Om den strålande solen visste,
om hon visste min hjärtas håg,
allt sitt rosende sken hon misste,
skulle sjunka i kvällens våg,
sjunka, sjunka i nattens famn;
men jag viskar min älsklings namn,
sjunger,...
Hei
Paavo Rintalasta ja hänen teoksistaan löytyy tietoa esim. seuraavista lähteistä.
Netissä esim. http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/tuotanto.htm
Kirjoja: Tarkka, Pekka: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta tai Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (1989,1990). Myös kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on tietoja Rintalasta. Muuta kirjallisuutta voit vielä etsiä kirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2 asiasanalla Rintala, Paavo
Historiallisessa aikakauskirjassa vuoden 2001 numerossa 1, s.34-42, on Tiina Kinnusen artikkeli Sissiluutnantista, aikakauslehti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastossa varastosta, ei lainaksi.
Kirjan luettuasi tiedät juonesta ja henkilöistä jo paljon enemmän!
Uuden zoon osassa 9 sivulla 31 sanotaan lukkien lahkolla olevan ainoastaan kaksi pistesilmää eturuumiin keskellä. Sivulla 32 kerrotaan hämähäkkien lahkolla olevan tavallisesti kahdeksan, joskus kuusi ja muutamissa tapauksissa kaksi pistesilmää. Ne saattavat myös puuttua kokonaan. Pistesilmät sijaitsevat eturuumiin etuosan selkäpuolella.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan kyseinen verbi tavutetaan hams-tra-ta.
Hamstrata tulee ruotsin sanasta hamstra, joka on johdettu hamster-sanasta. Ruotsin ja myös mm. saksan hamster-sana pohjautuu puolestaan ilmeisesti muinaiskirkkoslaavin sanaan chomestoru.
Sanomalehdessä käytettyä tavutusta ei voida siis perustella vierassanan yhdysosien mukaisella tavujaolla, kuten esimerkiksi sanoissa ab-strak-ti, de-skrip-tio.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1410#ala3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
http://www.etymonline.com/index.php?term=hamster
http://runeberg.org/svetym/0311.html
Kaavoja olisi saatavilla ainakin Seinäjoelta Käsityömyymälä Rustoopuorista. Osoite on Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki.
Puh. (06) 420 5825, rustoopuori@taitoep.net
Rustoopuori on avoinna ma-pe 10-18 ja la 10-14.
http://www.taitoep.net/site;jsessionid=34B7BC07F6312FAE356FAB589D665380…
Kannattaa tutustua myös Flammuraita ja helahoito -sivustoon, jossa esitellään laajasti eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Riihonen, Eeva
Mikä lapselle nimeksi
Helsinki : Tammi, 1992
kertoo Jemina nimestä näin: Heprean Jemima tarkoittaa kyyhkystä, rauhan veratuskuvaa tai valoisaa kuin päivä, Jemina on myös kirjapainotermi.
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
Porvoo : WSOY, 1999
kertoo puolestaan seuraavaa: Jemina, Jemiina, muuntumia -> Jemimasta. Englannissa nimi yleistyi 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II:n 1650 syntynyt tytär sai nimen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nimen nousukausi osui 1800-luvulle, kun Walter Scottin romaanin Tätini Margaretin peili (1828) yksi päähenkilöistä oli nimeltään Jemina. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin almanakkaan. Päiväksi tuli 2.2.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Pentti Lempiäisen mukaan jo 1500-luvulta tunnetaan Eilola- ja Eiloila -nimisiä taloja, joiden on arveltu pohjautuvan ruotsalaiseen henkilönnimeen Eiloff. Myös saksalaisesta nimistöstä tunnetaan Eilo-nimi. Näiden kantasanana pidetään muinaisgermaanista sanaa agil, miekan tuppi.
Nimi koki uuden tulemisensa 1910-luvulla, kun Yrjö Karilas ehdotti sen käyttöönottoa. Mahdollisesti tarkoituksena oli luoda maskuliinimuoto Eila-nimelle.
Ortodoksisessa nimioppaassa Eilo viittaa pyhimykseen nimeltä Eulogios, 'kaunopuhuja'.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Nummelin, Juri: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Suomen Ritarihuone -sivuston mukaan "Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Suomen Ritaristoa ja Aatelia käsittelevän kalenterin Suomen Ritariston ja Aateliston kalenteri, jota yleisesti kutsutaan Aateliskalenteriksi". Pääosin julkaisu on matrikkeli, joka ilmestyy joka kolmas vuosi. Kalenterin alkuperäinen nimi on "Finlands ridderskaps och adels kalender". Aiemmin julkaisu oli ruotsinkielinen, mutta nykyisin se on kaksikielinen.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateliskalenteri
http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aateliskalenteri/
Kalevalan runot keräsi Elias Lönnrot matkoillaan Karjalassa 1820-1830 -luvuilla ja hän muokkasi ne sitten runoelmaksi, jota juhlitaan Suomen kansalliseepoksena. Kalevalan merkitystä suomenkielisen kulttuurin kehitykselle pidetään käänteentekevänä. Tietoa Lönnrotista, hänen matkoistaan ja Kalevalasta löytyy Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836. Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla on Kalevalan teksti, http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Runebergin elämästä ja tuotannosta löydät tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846 ja tuotantonsa digitaalisena Guteberg-projektista, https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=johan+ludvig+runeberg&...
Kuvan perusteella kyse on Svea Granlundin Arabian vientimarkkinoille muotoilemasta rokokoohenkisestä RE-astiastosta. Siitä tuli sangen suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942-58, kahvi- ja teeastiastot huomattavasti kauemmin. (Marjut Kumela & Marja Blåfield, Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja)
http://arabia.kokoelma.fi/esine_tiedot.aspx
Tehtaan leiman puuttuminen viittaa siihen, että kyseessä ovat ns. toisen lajittelun eli kakkoslaadun esineet. Näistä ei yleensä löydy tehtaan leimaa, vain värillisiä pisteitä, leimattuja numeroita, merkintä kaksi roomalaisin numeroin (II) tai MADE IN FINLAND –teksti leimattuna.
http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx
Vaatesuunnitteluun ja tekstiilisuunnitteluun liittyvistä ympäristökysymyksistä on tehty jonkin verran tutkimusta Suomessa. Aiheesta on laadittu useita pro gradu -töitä, jotka ovat luettavissa ko. yliopistojen kirjastoissa.
Kaukolainoja toimitetaan - kirjastosta riippuen - joko kopioina tai mikrokortteina. Voit tehdä kaukolainapyynnön esim. Helsingin kaupungin pääkirjaston kautta
www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Aiheesta on julkaistu myös artikkeleita, enimmäkseen yleistajuisissa aikakauslehdissä.
Kirjallisuutta:
Valkonen, Anne (toim.)
Louhi : pk-yritykset ja tekstiilikuitujen ekologinen tuotekehitys ja tuotteistaminen.
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, Muoti- ja tekstiilitaiteen osasto, 2000.
Paakkunainen, Riikamaria...
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
