Saattaisi ajatella, että Senna on läheistä sukua kreikkalaisperäisille nimille Senja ja Senni, mutta totuus on kuitenkin toinen - siitäkin huolimatta, että viron kielessä Senna tunnetaan kutsumamuotona sekä Ksenialle että Eugenialle, jotka ovat Senjan ja Sennin kantamuotoja.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) johtaa Sennan sen sijaan nimestä Crescentia (latinan kasvua ja varttumista merkitsevästä sanasta), joka on naispuolinen vastine miehennimelle Cresencs (kasvava) ja sen pidentymille Crescentianus ja Crescentius. Nämä kaikki ovat olleet suosittuja marttyyrien ja pyhimysten nimiä. Nimen perustaksi on arveltu Johannes Kastajan lausumaa Jeesuksesta: "Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi." (Joh. 3:30)
Suomen...
Täydennysosista ei ikävä kyllä suoraan pysty saamaan vastausta kysymykseenne. Missään täydennysosassa ei ole minkäänlaista mainintaa, mistä divisioonasta se on koottu (ei myöskään osien luettelointitiedoissa). Eli sama osa koostuu eri divisioonien miehistä.
Ainoa keino on, että menette Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastoon, missä kaikki osat ovat siellä tutkittavissa (osaa 4 ei koskaan ole julkaistu). Myös lainakappaleita on lainattavissa kaupunginkirjaston varastosta.
Teoksen "Standard catalog of world paper money. Modern issues : 1961-present" (2007) mukaan ei kierrossa olleen vuoden 1963 yhden dollarin arvo on 4 USA:n dollaria, eli kolmisen euroa.
Aleksi-nimi oli meillä kalenterissa keskiajalta Suomen itsenäistyiseen asti. Itsenäistymisestä vuoteen 1929 nimi puuttui almanakasta, mutta on siitä alkaen ollut almanakassa ja Aleksit ovat viettäneet nimipäiväänsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.
Nimen kreikkalainen vastine tarkoittaa auttajaa ja puolustajaa.
Nimi on varsin suosittu. Suomen Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aleksi on tai on ollut nimenä 42 907 pojalla ja muutamalla tytölläkin:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Internetissä on Valtion säädöstietopankki, jonka osoite on http://finlex.edita.fi/. Valitettavasti Maanhankintalain 396/1945 tekstiä ei kuitenkaan ole siellä. Tiedot lakiin myöhemmin tehdyistä muutoksista kuitenkin näkyvät.
Laki löytyy klikkaamalla palkkia Lainsäädäntö, jolloin on mahdollisuus tehdä haku sanalla maanhankintalaki. Tulostaulukossa on sarake, jonka otsiko on SMUR. Sarakkeen kuvaketta klikkaamalla saadaan esille lakia koskevat viitetiedot. Jos laista löytyisi myös teksti, olisi SDK-sarakkeessa kirjan kuva.
Lakiteksti löytyy Suomen asetuskokoelmasta vuodelta 1945. Asetuskokoelmat ovat Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjasto, Pasila) sekä joissakin maakuntakirjastoissa (mm. Espoo). Eduskunnan kirjastossa ne tietenkin myös...
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 20. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannuspäivää oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin. Lähde: ”Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin”. SKS 2004.
Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö (koskien juhannusta) oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953): ”juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin”. Almanakka-arkistosta voit tarkistaa kulloisenkin vuoden juhannusaaton sijoittumisen (vanhat almanakat löytyvät osoitteesta http://...
Äänikirjoja, eli kirjoja luettuna cd-levylle tai kasetille, on kaikkien kirjastojen kokoelmissa, isoissa kunnissa tietysti enemmän kuin pienissä. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen äänikirjaluettelon saa näkyviin Helmet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuruutuun äänikirjat ja valitsemalla Tarkenna hakua -painikkeesta aineistoksi esim. cd-levyt. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti äänikirjoja, ja saatavuus on varsin hyvä.
www.helmet.fi
Postin välityksellä äänikirjoja ei lainata. Periaatteessa lainaaja lainaa oman kuntansa kirjaston kokoelmasta. Kunnan oman kirjaston verkkokirjaston kautta voi hakea tietyn kunnan äänikirjat. Jos jokin äänikirja puuttuu omasta kirjastosta, se on mahdollista kaukolainata omaan...
Teoksessa Suomalainen yhteiskunta (Kimmo Jokinen ja Kimmo Saaristo, 2006) määritellään massayhteiskuntaa sosiologisena terminä näin: "...tilanne, josa ensinnäkin ihmisten arvot ja normit ovat jäsentymättömiä ja alati muuttuvia ja jossa toiseksi kansalaisten ja valtion väliltä puuttuu välittäviä verkostoja, esimerkiksi yhdistyksiä. Yhteiskunta polarisoituu kaksinapaiseksi: yhtäällä yksilöt, toisaalta valtio." Massayhteiskunnalle tyypillisenä piirteenä voidaan pitää esim. sitä, että kansalaiset seuraavat tarkemmin julkisuuden henkilöiden elämää kuin sitä, mitä heidän omassa lähipiirissään tapahtuu. (s. 250-251)
Termistä löytyy jonkin verran tietoa monista sosiologian oppikirjoista. Enemmän tietoa alla mainituista:
- Sosiologisen teorian...
Hei,
Rautakausi ajoittuu Suomessa vuosien n. 500 eKr.-1300 jKr. välille. Euroopassa siirryttiin vuosien n.1000-500 eKr. aikana pronssista rautaan. Rautakausi päättää esihistoriallisen ajanjakson, joka jatkui Pohjoisessa pidempään kuin muualla. Rautakaudella maatalous vakiintui ja naisen asema yhteisössä oli työvoiman synnyttäjänä tärkeä.
Tässä muutamia hyviä linkkejä rautakauteen
! Museoviraston rautakausi-sivu http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/rautakau.htm
- Mikkelin museoiden rautakausi-toteutus. Klikkaa"elämää rautakaudella" http://www.mikkeli.fi/museot/rautakausi/main.htm
- Eva Kochin artikkeli http://home3.inet.tele.dk/evakoch/drik-uk.htm
! Jenny Kangasvuon laaja tutkielma suomalaisesta muinaispuvusta. http://www.student.oulu.fi...
Vastaus kysymykseen 2: Wikipediassa asia on selitetty seuraavasti: Sanan Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Suomenlahden pohjukkaa. Vanhastaan sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on arveltu kantabaltin sanaa *zemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen selityksen mukaan sana olisi lainattu indoeurooppalaisesta ihmistä tarkoittavasta...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava 2000) kertoo nimestä näin: Murteissamme tunnetaan suokko merkitsemässä paitsi "hieskoivua" paikoin myös "suolla kasvavaa (puuta)". Sukunimeksi Suokko on voinut irrota sanan sisältävästä asuinpaikan nimestä. Suokolla on voitu tarkoittaa myös suon lähellä sijaitsevaa taloa tai sellaisen asukasta. Suokko tunnetaan kylän ja sukunimenä mm. Lapualla ja Lehtimäellä (nyk. Suokonmäki). Sukunimeä tapaa myös muualla Etelä-Pohjanmaalla, mm. Vähäkyrössä sekä paikoin Etelä-Suomessa. Lappajärven kirkonkirjoihin on merkitty Johan Suoko 1737 ja Lehtimäen Juha Suokko 1882.
Sukunimet teoksen julkaisun aikoihin (2000) suomessa oli 252 Suokko-nimistä henkilöä.
Mary Elwyn Patchett on kirjoittanut sarjan Ajaxista. Sarjaa on suomeksi ilmestynyt 5 osaa vv. 1968-1975. Helsingin kirjastoista koko sarja löytyy ainakin Pääkirjaston (Pasila) varastosta.
Kyseiset alueet luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovassa 19.9.1944 solmitussa välirauhansopimuksessa. Lopullisesti rajat vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2.1947. (Jukka Tarkka - Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi : seitsemän vuosikymmentä kansankunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. S. 168, 181-182.)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”.
”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,...
Täällä http://michaelyingling.com/random/calvin_and_hobbes/ on Calvin &
Hobbes -haku, jolla löytää yhden cavemanin muttei yhtään geologistia.
Stripille on annettu päiväys 17.9.1990
http://www.gocomics.com/calvinandhobbes/1990/09/17 ja se on ilmestynyt
albumissa Attack of the deranged mutant killer monster snow goons v. 1992.
Tarkistin sen, caveman on sivulla 37.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "lelu"-sanalla on vastineita joissakin lähisukukielissämme. Inkeroisen kielessä ovat sanat "lilla" tai "lillo", karjalan kielessä on sana "lilu" ja vatjan kielessä sana "lello". Näitä vastaavia lelua merkitseviä sanoja ("lelo", "lilu") tavataan suomen kielen murteissa.
"Lelu" kuuluu samaan sanapesyeeseen kuin hoivakielenhemmottelemista merkitsevät sanat "lelliä" ja "lellitellä".
"Lelu"-sanaa on käyttänyt suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Abraham Poppius runossaan vuonna 1820.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
10 maailman suurinta kaupunkia v. 2001 ovat
1 Tokyo, Japan 29.9
2 Mexico City, Mexico 27.8
3 São Paulo, Brazil 25.3
4 Seoul, South Korea 21.9
5 New York, USA 14.6
6 Osaka, Japan 14.2
7 Bombay, India 15.3
8 Calcutta, India 14.1
9 Rio de Janeiro, Brazil 14.1
10 Buenos Aires, Argentina 12.9
lähde: http://www.planet101.com/populous_city.htm
Runo on nimeltään Puolukkamailla ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa näin: "Metsikkö puoloja punanaan, kutsuvat poimijoita." Runo löytyy esim. kirjasta Hellén, Immi: Runoja (Valistus, 1951, s. 93-94). Kirja näyttää olevan Merikarvian kirjastossa varastossa.
Runo on myös sävelletty, mutta esim. nuotissa Musiikkia oppimaan (Fazerin musiikkikauppa, 1957) on vain kolme ensimmäistä säkeistöä, kun Hellénin kirjassa on kahdeksan säkeistöä. Runon on säveltänyt Maiju Sirkiä.
Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat.
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958.
"Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
