Tilastokeskuksen ja Kunnat.net sivuilta löytyy aihealueiden tilastoja.
Kuntatalous-tiedotteessa 3/2009 on käsitelty kuntien palvelutoiminnan nettokustannuksia kuvaava tiedostoa. Tiedoston tietosisältö on kerrottu ao. tiedotteessa, mutta itse tiedosto on tilattavissa maksullisena tiedottessa ilmenevästi sähköpostiosoitteesta. Kuntatalous-tiedote 3/2009 http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;66354;66365;151584
Suomen kuuden suurimman kaupungin Kuusikko-työryhmä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. http://www.kuusikkokunnat.fi/default.asp?id=0BE55960-EEEA40199FB9-EF898…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja...
Vanhustyön keskusliitton projektien ja ikäMAMU-toiminnan yhteydessä on julkaistu useita ikääntyviä maahanmuuttajia käsitteleviä teoksia, joista osa on luettavissa myös verkossa, ks.
http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/jarjestotoiminta/ikaantyvat_ma…
Muita Vanhustyön keskusliiton julkaisuja aiheesta ovat mm.:
Kuusi, Ulla: Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa : Mamu-projektin loppuraportti, 2000.
Salokangas, Tuula: Ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutuminen, 1999.
Jaakkola, Eila: Vanhuus vieraalla maalla, 2003.
Kärkkäinen, Tanja: Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli : haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkostoista ja etnolingvistisestä...
Tarkoitatko Helmet-kirjastojen korttia? Jos korttisi on voimassaoleva ruskeavalkoinen vanha kirjastokortti, ja sinulla on muistissasi kortin tunnusluku eli pin-koodi, se on edelleen käyttökelpoinen, ja voit tehdä varauksesi Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos sinulla on voimassaoleva kortti, mutta tunnusluku on unohtunut, voit lähettää sähköpostitse kirjastokorttisi numeron, niin voimme tehdä varaukset puolestasi.
Ilman korttia varaaminen ei ikävä kyllä onnistu. Voisitko siinä tapauksessa pyytää esim. kortin omistavaa ystävääsi tekemään varaukset itselleen? Jos kirjat ovat hyllyssä jossakin kirjastossa, voit myös soittaa tähän kirjastoon ja pyytää varaamaan kirjat hyllyyn itsellesi kolmeksi päiväksi. Kirjat on...
Jesus ja Josefinea ei löydy Suomen kirjastoista. Ilmeisesti sitä ei ole myöskään käännetty tai dubattu dvd:lle suomeksi. Ylelle voi esittää uusintatoivomuksen kyseisestä sarjasta. Voit lähettää toiveesi/kysymyksesi palautelomakkeella http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta#anna-palautetta tai lähettää sähköpostia heidän osoitteeseensa ohjelmapalaute@yle.fi
Antiikin taiteista, myös rakennustaiteesta on kirjoitettu vuosisatojen saatossa runsaasti.
Asiasanoilla Kreikka arkkitehtuuri tai antiikki arkkitehtuuri löytyi seuraavaa:
Durando, Furio: Splendours of ancient Greece. London, Thames and Hudson, 1997
Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto, [Espoo], Teknillinen korkeakoulu, 1989
Winckelmann, Johann Joachim: Jalosta yksinkertaisuudesta kirjoituksia antiikin taiteesta ja arkkitehtuurista, Helsinki, VAPK-kustannus, 1992
Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka. Gummerus. 2001
John Camp - Elizabeth Fisher: Antiikin Kreikan maailma. Otava 2004.
Roland Martin, Greek architecture. 1988.
"Klassinen musiikki" on hyvin karkea yleiskäsite, jolla tarkoitetaan arkipuheessa joko ns. taidemusiikkia yleensä (erotuksena populaari- ja kansanmusiikista) tai hiukan tarkemmin barokkimusiikin jälkeisen "klassismin" ajan taidemusiikkia. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa musiikin lajin sisällä pysyvästi suosittuja sävellyksiä: voidaan puhua esimerkiksi "klassisesta 1970-luvun reggae-musiikista" tai "klassisesta rockista" (sillä tosin voidaan tarkoittaa myös taidemusiikista vaikutteita ottanutta rockia).
Mikään edellisistä ilmaisun käyttötavoista ei ole objektiinen eli täsmällisesti ilmaistavissa, koska kyse on pohjimmiltaan esteettisistä ja makuarvioista. Ns. taidemusiikin piirissä toimivat ihmiset ovat usein hyvin eri...
Avaruusalusten lämmönsäätelyssä ei ole kyse ainoastaan lämmityksestä, vaan myös jäähdytysjärjestelmät ovat tarpeen, sillä avaruudessa ei ole ainoastaan kylmää – siellä voi olla myös hyvin kuuma. Esimerkiksi Kuun pinnalla on päivällä tavattoman kuuma (n. 100°) ja yöllä kylmä (n. –180°C). Vielä siirtokunnaksi haaveilemassamme Marsissakin ylletään lämpimimmillään nipin napin plussan puolelle.
Avaruudessa Auringon säteilemä valo ja lämpö kuumentavat avaruusalusta ja avaruuspukuja, mutta toisaalta tätä voidaan käyttää hyväksi pidettäessä yllä sopivaa lämpötilaa. Liialta lämmöltä on helppo suojautua. Tulevasta säteilystä heijastuu tarpeeksi suuri osa takaisin avaruuteen, jos aluksen ulkopinta tai avaruuspuku kiillotetaan tai maalataan...
Seuraavista pitäisi olla apua verkonpaikkuussa:
·Tammelin Jaakko: ”Verkon paikkaus”, 1977, 66 s.
·Heikkilä, Pekka: ”Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus”, useita eri painoksia, n. 60 sivua.
·Video ”Verkon pauloitus ja verkkokalastus” vuodelta 1991 perustuu edelliseen kirjaan. Videon tiedoista ei kuitenkaan näe, esitelläänkö siinä myös verkon paikkausta.
·”Kalamiehen tietokirja”, osa 3, sisältää verkkotietoa. Paikkauksesta on pari sivua.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi näet, missä kirjastoissa näitä on paikalla. Aineiston löytää tietokannasta kerralla kun valitsee alkusivulta vaihtoehdon Aihe ja kirjoittaa hakusanaksi ”kalaverkot”.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on tekeillä 20-osainen ja noin 20 000-sivuinen Suomen murteiden sanakirja, jossa on yhteensä 300 000 – 350 000 sanaa, ja joka käsittää kansanmurteiden koko sanaston. Valmiina on vasta seitsemän osaa. Siellä on myös Suomen murteiden sana-arkisto.
http://www.kotus.fi/
Erikseen on julkaistu pieniä eri murteiden sanastoja : esimerkiksi Turun ja Oulun murteiden sanakirjat, joita on saatavilla HelMet-kirjastoissa :
Wiik, Kalevi, Jottan tarttis tehrä : Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY : 1999
Ukkola, Jukka, Ookko nä : Helsinki : WSOY : 2000
Internetissä on julkaistu lähinnä huvittavia sivuja, joilla on jonkin verran murteiden sanastoa tai, joilla kirjakielisen tekstin voi kääntää jollekin murteelle. Ne ovat...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-teoksessa sukunimen 'Ahonen' syntyhistoriaa selitetään seuraavalla tavalla:
"Asuinpaikkaa ilmaiseva nimi on saatu -inen-johtimella aho-sanasta. Ahoisia on ollut vanhastaan paljon, sillä ahojakin on varmasti ollut runsaasti;sanan aho merkityshän on 'viljelyn jälkeen nurmettunut, niittynä tai laitumena oleva entinen kaskimaa".
Ahoinen-sukunimeä on esiintynyt jo 1500-luvulla Savossa ja 1600-luvulla myös Pohjanmaalla. 1800-luvulla nimi on alkanut muuttua muotoon Ahonen. 1800-luvun lopulla Ahonen on ollut runsaslukuisimpia nimiä Savossa.
1900-luvun alkupuolella Etelä-Suomessa useat perheet vaihtoivat tämän nimen ruotsalaisen sukunimensä tilalle.
Hei!
Runo on Väinö Aholan, ja se löytyy Katja Pentikäisen toimittamasta teoksesta Muurahaiskylpyjä ja kultahoitoa: kertomuksia reumasta, (Helsinki, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992) sivulta 66.
Putoamisten varalta kissoilla on erityinen "oikaisurefleksi", joka estää niitä katkaisemasta selkäänsä. Kun kissa alkaa pudota selkäpuoli edellä, sen ruumis reagoi tahattomasti aloittamalla kääntymisen pääpuolesta. Pää kiertyy ensin ylös, ja etujalat siirtyvät lähelle naamaa. Seuraavaksi kääntyy selkärangan etuosa siten, että eturuumis on samassa linjassa pään kanssa. Lopuksi takajalat taipuvat niin, että ne ovat yhdessä etujalkojen kanssa valmiina koskettamaan maata ja samalla kissa kiertää takaruumiinsa samaan linjaan eturuumiin kanssa. Juuri kun se on koskettamaisillaan maata, se oikaisee kaikki koipensa sitä kohti ja köyristää selkänsä vähentääkseen törmäyksen voimaa. Koko tapahtuma kestää vain murto-osasekunnin.
Voileivällä ei ole...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa todetaan, että Renja nimen tausta on epäselvä, mutta että se mahdollisesti on venäläinen muoto Reginasta (lat. kuningatar). Meillä Renjaa on annettu nimeksi tytöille 1950-luvulta lähtien. Reginan nimipäivä on 7.9. Muuta juhlintapäivää en nimelle löydä.
Pentti Lempiäisen mukaan jo 1500-luvulta tunnetaan Eilola- ja Eiloila -nimisiä taloja, joiden on arveltu pohjautuvan ruotsalaiseen henkilönnimeen Eiloff. Myös saksalaisesta nimistöstä tunnetaan Eilo-nimi. Näiden kantasanana pidetään muinaisgermaanista sanaa agil, miekan tuppi.
Nimi koki uuden tulemisensa 1910-luvulla, kun Yrjö Karilas ehdotti sen käyttöönottoa. Mahdollisesti tarkoituksena oli luoda maskuliinimuoto Eila-nimelle.
Ortodoksisessa nimioppaassa Eilo viittaa pyhimykseen nimeltä Eulogios, 'kaunopuhuja'.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Nummelin, Juri: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Useissa HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste. Voit helposti tarkistaa HelMet-palvelusivustolta, missä kirjastoissa sellainen on. Avaa HelMet-palvelusivustolta kohta "Kirjastot ja palvelut". Sen alta avautuu pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...". Klikkaamalla auki kohdan "Kirjakierrätyspiste" saat listan kirjastoista, joihin voit tuoda kierrätyskirjoja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaisista etunimistä on viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistu muun muassa seuraavat teokset:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Lisää nimikirjoja löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (www-osoite http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla nimet tai etunimet.
Nimitietoa netistä löytyy esimerkiksi Tampereen yliopiston Campus-lehden artikkelista (osoite http://www.uta.fi/campus/981/eka.htm ).
Myös KYSY KIRJASTONHOITAJALTA-palvelumme arkistosta saa lisätietoa (haku asiasanalla etunimet).
Löysin Kysy kirjastonhoitajalta aiemmista vastauksista tällaiset tiedot:
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
Lähikirjastonne näyttäisi olevan Vaasan kirjasto, Siukosen laulukirjaa löytyy sieltä, https://kirjasto.vaasa.fi/search?query=siukonen+laulukirja
Tammen kotisivuilta osoitteesta http://www.tammi.fi/ löytyy perustiedot Tomi Kontiosta; valitse etusivulta Yleinen kirjallisuus, ja sitten Kirjailijat.
Sanojen Aika kirjailijatietokannasta löydät myös Tomi Kontion, osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi ja "pudotusvalikosta" voit rullata Kontion kohdalle.
Myös teoksesta Suomalaisia nykykertojia 2 on luku Tomi Kontiosta.
Googlen haulla http://www.google.com voit hakea lisää tietoja kirjoittamalla hakusanaksi Tomi Kontio - tässä pari esimerkkiä:
http://www.kaapeli.fi/nvl/kontio/kontiosu.htm
Mertsi-nimestä on kysytty aiemmin palstalla ja silloin siihen on vastattu seuraavasti: Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle...
Sotilasnimet olivat melkoisen vapaamuotoisia. Kun ruotujakolaitosta alettiin järjestää Suomessa 1680-luvulla, oli ohjeena merkitä luetteloihin ristimänimi, isän nimi ja liikanimi, josta sittemmin kehkeytyi sotilasnimi. Siitä, millaisia sotamiesten lisänimien olisi pitänyt olla, ei annettu ohjeita. Ainoa rajoitus oli 1752 annettu kielto antaa aatelittomille sotamiehille aatelissukujen nimiä. Nimeäminen on käytännössä jäänyt komppanioitten tai rykmenttien päällikköjen vastuulle. Mallia katsottiin usein aikaisemmasta katselmusrullasta, joten nimistä tuli samankaltaisia. Myös vanhempien kansanomaisten lisänimien perinne eli sotilasnimissä. Lähteistä ei käynyt suoraan ilmi miten sotilasnimi ilmoitettiin seurakunnan kirjanpitoon.
Lähteitä:...
