Vastaus kysymykseen 2: Wikipediassa asia on selitetty seuraavasti: Sanan Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Suomenlahden pohjukkaa. Vanhastaan sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on arveltu kantabaltin sanaa *zemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen selityksen mukaan sana olisi lainattu indoeurooppalaisesta ihmistä tarkoittavasta...
Kyseessä on Satuaitta 1 ja 2 -äänikirjat. Ne löytyvät Kirkes-kirjastoista sekä cd-levyinä että c-kasetteina. Cd-äänikirjat näyttävät olevan tällä hetkellä lainassa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
Jesus ja Josefinea ei löydy Suomen kirjastoista. Ilmeisesti sitä ei ole myöskään käännetty tai dubattu dvd:lle suomeksi. Ylelle voi esittää uusintatoivomuksen kyseisestä sarjasta. Voit lähettää toiveesi/kysymyksesi palautelomakkeella http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta#anna-palautetta tai lähettää sähköpostia heidän osoitteeseensa ohjelmapalaute@yle.fi
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa todetaan, että Renja nimen tausta on epäselvä, mutta että se mahdollisesti on venäläinen muoto Reginasta (lat. kuningatar). Meillä Renjaa on annettu nimeksi tytöille 1950-luvulta lähtien. Reginan nimipäivä on 7.9. Muuta juhlintapäivää en nimelle löydä.
Pentti Lempiäisen mukaan jo 1500-luvulta tunnetaan Eilola- ja Eiloila -nimisiä taloja, joiden on arveltu pohjautuvan ruotsalaiseen henkilönnimeen Eiloff. Myös saksalaisesta nimistöstä tunnetaan Eilo-nimi. Näiden kantasanana pidetään muinaisgermaanista sanaa agil, miekan tuppi.
Nimi koki uuden tulemisensa 1910-luvulla, kun Yrjö Karilas ehdotti sen käyttöönottoa. Mahdollisesti tarkoituksena oli luoda maskuliinimuoto Eila-nimelle.
Ortodoksisessa nimioppaassa Eilo viittaa pyhimykseen nimeltä Eulogios, 'kaunopuhuja'.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Nummelin, Juri: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Tässä eri tavoin 1980-lukua käsitteleviä kirjoja:
- The 1980s / Vicky Carnegy
- Fashion sourcebooks: The 1980s / John Peacock
- Fashionable clothing from the Sears catalogs : early 1980s / Tina Skinner
- Vintage fashion : muodin vuosikymmenet / esipuhe: Zandra Rhodes
- Tiger twist / Jari Eklund - Kirja esittelee ja kuvaa suomalaista rock and roll -alakulttuuria, painopisteenä vuodet 1977-1985.
- Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä : vapaa-ajan muutokset 1981-2002 / Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi ja Ulla Hannula (toim.)
- Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia
Helsingin Sanomissa oli vuonna 2006 kirjoitussarja nimeltä Näin Suomi muuttuu: : sarjassa selvitetään, kuinka suomalaisten arki on muuttunut...
Tilastokeskuksen ja Kunnat.net sivuilta löytyy aihealueiden tilastoja.
Kuntatalous-tiedotteessa 3/2009 on käsitelty kuntien palvelutoiminnan nettokustannuksia kuvaava tiedostoa. Tiedoston tietosisältö on kerrottu ao. tiedotteessa, mutta itse tiedosto on tilattavissa maksullisena tiedottessa ilmenevästi sähköpostiosoitteesta. Kuntatalous-tiedote 3/2009 http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;66354;66365;151584
Suomen kuuden suurimman kaupungin Kuusikko-työryhmä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. http://www.kuusikkokunnat.fi/default.asp?id=0BE55960-EEEA40199FB9-EF898…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja...
Kyseessä on Paavo Cajanderin runo nimeltä Kuva. Runo löytyy mm. Tämän runon haluaisin kuulla -teoksen ensimmäisestä osasta sekä Juhla on runojen aikaa -teoksesta.
Tarkistin Makupaloista http://www.makupalat.fi , Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto sekä yritin etsiä hakukone Googlella http://www.google.fi , mutta näyttäisi, että netissä ei olisi Kaarinan kaupungin historiasta mitään kokonaisesitystä.
Katsoin myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://fennica.csc.fi/webvoy.htm , onko Kaarinan historiaa edes kirjamuotoisena. Sellainen sieltä löytyi: Mäkelä, Pentti / Kaarinan historia (1997), julk. Kaarinan kaupunki. Kaarinan pitäjästä on myös kirjoitettu 4-osainen historia 1950-luvulla (Innamaa, Kerttu: Kaarinan pitäjän historia, julk. Kaarinan historiatoimikunta).
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa omasta kirjastostasi.
Seuraavista pitäisi olla apua verkonpaikkuussa:
·Tammelin Jaakko: ”Verkon paikkaus”, 1977, 66 s.
·Heikkilä, Pekka: ”Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus”, useita eri painoksia, n. 60 sivua.
·Video ”Verkon pauloitus ja verkkokalastus” vuodelta 1991 perustuu edelliseen kirjaan. Videon tiedoista ei kuitenkaan näe, esitelläänkö siinä myös verkon paikkausta.
·”Kalamiehen tietokirja”, osa 3, sisältää verkkotietoa. Paikkauksesta on pari sivua.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi näet, missä kirjastoissa näitä on paikalla. Aineiston löytää tietokannasta kerralla kun valitsee alkusivulta vaihtoehdon Aihe ja kirjoittaa hakusanaksi ”kalaverkot”.
Hei!
Runo on Väinö Aholan, ja se löytyy Katja Pentikäisen toimittamasta teoksesta Muurahaiskylpyjä ja kultahoitoa: kertomuksia reumasta, (Helsinki, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992) sivulta 66.
Vanhustyön keskusliitton projektien ja ikäMAMU-toiminnan yhteydessä on julkaistu useita ikääntyviä maahanmuuttajia käsitteleviä teoksia, joista osa on luettavissa myös verkossa, ks.
http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/jarjestotoiminta/ikaantyvat_ma…
Muita Vanhustyön keskusliiton julkaisuja aiheesta ovat mm.:
Kuusi, Ulla: Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa : Mamu-projektin loppuraportti, 2000.
Salokangas, Tuula: Ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutuminen, 1999.
Jaakkola, Eila: Vanhuus vieraalla maalla, 2003.
Kärkkäinen, Tanja: Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli : haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkostoista ja etnolingvistisestä...
Tarkoitatko Helmet-kirjastojen korttia? Jos korttisi on voimassaoleva ruskeavalkoinen vanha kirjastokortti, ja sinulla on muistissasi kortin tunnusluku eli pin-koodi, se on edelleen käyttökelpoinen, ja voit tehdä varauksesi Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos sinulla on voimassaoleva kortti, mutta tunnusluku on unohtunut, voit lähettää sähköpostitse kirjastokorttisi numeron, niin voimme tehdä varaukset puolestasi.
Ilman korttia varaaminen ei ikävä kyllä onnistu. Voisitko siinä tapauksessa pyytää esim. kortin omistavaa ystävääsi tekemään varaukset itselleen? Jos kirjat ovat hyllyssä jossakin kirjastossa, voit myös soittaa tähän kirjastoon ja pyytää varaamaan kirjat hyllyyn itsellesi kolmeksi päiväksi. Kirjat on...
Arja Korisevan esittämä Avaruus on suomennos kappaleesta Walking in the Air (animaatioelokuvasta Lumiukko). Laulun nuotit ja suomenkieliset sanat löytyvät teoksesta Suuri toivelaulukirja, osa 17 (2003, ISBN: 952-461-023-X).
Vesa-Matti Loirin levyttämä laulu "Tähti tähdistä kirkkain" (tekijät Halonen - Jernström - Salmi) löytyy ainakin nuottikokoelmista Joulun toivelaulut (2006, ISBN: 951-952-461-138-1) ja Halonen, Kassu: Profile, vol. 2 (1999, ISBN: 951-757-633-1). Myös kuorosovitus laulusta on julkaistu.
Teoksessa Suomalainen yhteiskunta (Kimmo Jokinen ja Kimmo Saaristo, 2006) määritellään massayhteiskuntaa sosiologisena terminä näin: "...tilanne, josa ensinnäkin ihmisten arvot ja normit ovat jäsentymättömiä ja alati muuttuvia ja jossa toiseksi kansalaisten ja valtion väliltä puuttuu välittäviä verkostoja, esimerkiksi yhdistyksiä. Yhteiskunta polarisoituu kaksinapaiseksi: yhtäällä yksilöt, toisaalta valtio." Massayhteiskunnalle tyypillisenä piirteenä voidaan pitää esim. sitä, että kansalaiset seuraavat tarkemmin julkisuuden henkilöiden elämää kuin sitä, mitä heidän omassa lähipiirissään tapahtuu. (s. 250-251)
Termistä löytyy jonkin verran tietoa monista sosiologian oppikirjoista. Enemmän tietoa alla mainituista:
- Sosiologisen teorian...
Antiikin taiteista, myös rakennustaiteesta on kirjoitettu vuosisatojen saatossa runsaasti.
Asiasanoilla Kreikka arkkitehtuuri tai antiikki arkkitehtuuri löytyi seuraavaa:
Durando, Furio: Splendours of ancient Greece. London, Thames and Hudson, 1997
Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto, [Espoo], Teknillinen korkeakoulu, 1989
Winckelmann, Johann Joachim: Jalosta yksinkertaisuudesta kirjoituksia antiikin taiteesta ja arkkitehtuurista, Helsinki, VAPK-kustannus, 1992
Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka. Gummerus. 2001
John Camp - Elizabeth Fisher: Antiikin Kreikan maailma. Otava 2004.
Roland Martin, Greek architecture. 1988.
Löysin Kysy kirjastonhoitajalta aiemmista vastauksista tällaiset tiedot:
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
Lähikirjastonne näyttäisi olevan Vaasan kirjasto, Siukosen laulukirjaa löytyy sieltä, https://kirjasto.vaasa.fi/search?query=siukonen+laulukirja
Kappaleen alkuperäinen nimi on "In the year 2525" ja sitä esitti 60-luvulla Zager & Evans.
http://www.jacquedee63.com/intheyear2525.html
Suomeksi kappale ilmestyi nimellä "Vuonna 2525" esittäjänä Robin.Suomalaiset sanat teki Jussi Kylätasku.Kappale löytyy esimerkiksi levyltä Kultainen 60-luku.Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on tekeillä 20-osainen ja noin 20 000-sivuinen Suomen murteiden sanakirja, jossa on yhteensä 300 000 – 350 000 sanaa, ja joka käsittää kansanmurteiden koko sanaston. Valmiina on vasta seitsemän osaa. Siellä on myös Suomen murteiden sana-arkisto.
http://www.kotus.fi/
Erikseen on julkaistu pieniä eri murteiden sanastoja : esimerkiksi Turun ja Oulun murteiden sanakirjat, joita on saatavilla HelMet-kirjastoissa :
Wiik, Kalevi, Jottan tarttis tehrä : Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY : 1999
Ukkola, Jukka, Ookko nä : Helsinki : WSOY : 2000
Internetissä on julkaistu lähinnä huvittavia sivuja, joilla on jonkin verran murteiden sanastoa tai, joilla kirjakielisen tekstin voi kääntää jollekin murteelle. Ne ovat...
Mertsi-nimestä on kysytty aiemmin palstalla ja silloin siihen on vastattu seuraavasti: Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle...
