Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan.
Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä.
Aho voi olla myös:
yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen
metsittymään, viljelemättä jätetty pelto.
aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto.
metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta.
alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta.
alava luonnonniitty.
metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita.
http://...
Hyviä tiedonlähteitä liikunta- ja urheilualalla ovat mm. Lahden ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen tietokannat, koska molemmissa oppilaitoksissa voi opiskella liikunta-alaa. Hakusanana kannattaa ehkä käyttää vain asiasanaa koripallo, ja käydä läpi löytyneitä nimekkeitä etsien niiden joukosta itselle parhaiten sopivat. Kovin tarkasti asiasanoittamalla saattaa moni hyödyllinen lähde jäädä löytymättä.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta löytyy esim. tämä:
- Koripallovammojen ennaltaehkäisy : koulutusprojekti juniorivalmentajille / Anu Kärkkäinen, Sanna Soikkeli (1998)
Masto: http://masto.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=Exit&SEQ=2008031815314…
Jyväskylän yliopiston Jykdoc-tietokannan kautta uutta...
Jo ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1300- ja 1400-luvuilta itäsuomalaisilla esiintyy sukunimiä ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien. Yleensä saman vanhan itäsuomalaisen sukunimen nimen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Ilmeisesti periytyvyys on ollut itäsuomalaiselle, toisin kuin länsisuomalaiselle, nimijärjestelmälle jo syntyperäinen piirre.
Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi. Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla...
Kisti Mannisen kuvakirja Yksin kaksin ystävinä vuodelta 1980
kuvaa avioeroa ja uusperhettä.
Hannu Mäkelän uusin satuteos Miisan uusi koti on myös hyvä kirja aiheesta 6-vuotiaan Miisan näkökulmasta. Saduista kannattaa mainita vielä englantilaisen Philippa Pearcen Iipu ja Vinku, siinä lapset totuttelevat uuteen isään. Kirja on suomennettu jo vuonna 1980.
Ala-asteikäisille sopivat myös helppolukuiset ja, aiheestaan huolimatta, humoristiset uusperhe-sarjat: Tittamari Marttisen Ikiliikkuja-Timjami-krjat ja Kirsti Ellilän Sisu Tähtinen -kirjat.
Mari Lampisen Annista kertovassa nuortenkirjasarjassa käsitellään myös uusperhettä. Sarjan kolmannessa osassa Anni menee yläasteelle.
Itse pidin Marja-Leena Tiaisen kirjoittamasta kirjasta Jääprinsessa...
Valfrid on muinaissaksalaista alkuperää oleva nimi, jonka kantamuodon osat tarkoittavat ”taistelukenttää” (wal) ja ”rauhaa” (fried). Nimen on tulkittu merkitsevän ”taistelukentän turvaa”. Valfridin vanhempia muotoja ovat esim. Wal(e)fried ja Valfridus ja nimi oli eri muodoissaan Suomen almanakassa 1700-luvulta vuoteen 1928 saakka. Nykyisin muoto Valfrid on suomenruotsalaisessa almanakassa. Valfrid on myös pyhimysnimi, sillä katolinen kirkko muistaa 700-luvulla luostareita perustanutta italialaista Walfrid Della Gherardescaa.
Lähde: Saarikalle, A./Suomalainen,J., ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön”.
Löysin Kysy kirjastonhoitajalta aiemmista vastauksista tällaiset tiedot:
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
Lähikirjastonne näyttäisi olevan Vaasan kirjasto, Siukosen laulukirjaa löytyy sieltä, https://kirjasto.vaasa.fi/search?query=siukonen+laulukirja
Ei ole. Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen ja opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200989646
Valo kulkee 299 792 458 metriä sekunnissa, mikä kilometrinopeutena tarkoittaa 1 079 252 848,8 km/h. Valon vuodessa kulkemaa matkaa nimitetään valovuodeksi ja se on noin 9,46 biljoonaa kilometriä. Valon nopeudesta voidaan täten laskea, että alkuvuodesta 1980 Maasta heijastunut valo on ehtinyt matkata avaruudessa 38 valovuotta ja että silloista Maan näkymää voidaan siis tällä hetkellä ihastella noin 359,48 biljoonan kilometrin (~359 480 000 000 000 km) päässä Maasta.
Virren 548 (Tule kanssani, herra Jeesus) sanat ovat peräisin Hilja Haahdin vuonna 1899 julkaistuun Tuomenterttuja-kokoelmaan sisältyvästä runosta Rukous. Alun perin tämä kaksisäkeistöinen runo alkoi sanoin "Tule luokseni, herra Jeesus", mutta kun se seuraavana vuonna liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, alku oli muutettu nykyiseen muotoonsa ("Tule kanssani..."). Runon sävelsi inkeriläinen musiikkimies, opettaja Mooses Putro. Kun Tule kanssani, herra Jeesus otettiin mukaan virsikirjaan vuonna 1938 se sai sävelmäkseen Armas Maasalon koraalin.
Kaikissa tutkimissani painetuissa lähteissä sekä Haahdin runo että siihen perustuva virsiteksti sisältävät vain kaksi säkeistöä.
Kysymyksen lastenlorulle en tekijää löytänyt,...
Äänikirjat on äänitetty tavallisille C-kaseteille ja DVD -äänilevyille. Äänikirjojen kuuntelulaitteita ei saa lainaksi yleisistä kirjastoista, mutta C-kasettinauhurin voi saada lääkinnällisenä kuntoutuksena apuvälineeksi kunnan terveyskeskuksesta.
Kirjastojen äänikirjat löytyvät yleensä kirjastojen kokoelmatietokannoista, esimerkiksi Helsingin seudun HelMetistä (http://www.helmet.fi ). Hakusanaksi äänikirjat.
Tietoja uusista äänikirjoista voi katsella esim. Äänikirjakaupan sivuilta, http://www.aanikirja.fi .
Yleisradion Tallennemyynti (http://www.yle.fi/tallennemyynti ) tuottaa äänikirjoihin rinnastettavia kuunnelmaäänitteitä. Niitä myydään vain kirjastoille. Yle Shop myy äänikirjoja myös yksityishenkilöille.
Runon, joka alkaa "Tein lasinkuultavan laulun", on kirjoittanut P. Mustapää. Runo on nimeltään "Laulu" ja se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Koiruoho, ruusunkukka" 1947.
Sakari on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt almanakassamme myös kirjoitusasuissa Zacharias ja Zakarias. Nimellä on raamatullinen alkuperä, Johannes Kastajan isä oli nimeltään Sakarias ja nimi merkitsee suomeksi osapuilleen: "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa".
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Etunimikirjoista vain yhdessä mainitaan nimi Vadelma ja siinä nimi viittaa juuri marjaan. Vadelma-nimi mainitaan nimen Karpalo yhteydessä. (Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005)
Sekä Vadelma että Karpalo ovat Rauha Hammarin kirjassaan Valionimiä: nimikalenterit 1943-1949 ehdottamia nimiä.
Väestörekisterin etunimihausta selviää, että nimi on yleistynyt 2000 -luvulla. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjastoilla ei ole tekijänoikeutta. Oikeus lainata laillisesti hankittuja teoskappaleita edelleen perustuu tekijänoikeuslain 19§:ään, jonka perusteella myös yksityinen kansalainen on oikeutettu viemään luetun kirjan divariin tai antamaan sen kaverille lainaksi.
Kirjaston tarjoama maksuton lainausmahdollisuus on sallittu harkiten kansansivistyksellisistä syistä. Kirjastot ostavat jokaisen lainaamansa niteen ja etenkin vähälevikkisten teosten kohdalla sillä on jo sinänsä merkitystä tekijöille.
Tämän lisäksi Suomessa on kaksikin järjestelmää, joiden kautta suoritetaan taloudellista kompensaatiota tekijöille siitä, että heidän teoksiaan on maksutta lainattavana kirjastojen kautta. Vanhempi järjestelmä tunnetaan ns....
Tässä muutama vinkki lain kohdista, joiden pohjalta voisi hakua jatkaa.
Asuntokauppalaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940843
Rakennuslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
Kiinteistölaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010143
Toinen mahdollinen tapa aloittaa tiedonhaku tällaisissa tapauksissa on hakea Finlex-tietokannasta www.finlex.fi ensin vaikkapa kohdasta OIKEUSKÄYTÄNTÖ (KKO) millaisia ennakkopäätöksiä vastaanvanlaisissa tapauksissa on annettu. Hakusanalla kosteusvauri* (katkaisumerkki *) tuli jo 19 ennakkotapausta, joita selaamalla löytyy lisää sanoja, joilla hakua voisi ajantasaisesta lainsäädännöstäkin jatkaa.
Tällaisia sanoja voisi olla esim. kiinteistön kauppa, vahingonkorvaus
Asunto...
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Mollbergin Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa seitsemän kertaa vuosien 1987 ja 2020 välillä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Lagtesteillä mitataan tiedonsiirron viivästymää kahden digitaalisen laitteen välillä. Tietoa löytyy vaikkapa tältä sivulta:
http://runescape.wikia.com/wiki/Lag
Lasèguen testillä taas tutkitaan potilaan mahdollista iskiasta nostamalla tutkittavan jalka suorana ylös:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix01…
http://www.duodecim.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=27823
Tarkoittanet Theo Mackebenin säveltämää kappaletta Warum?, joka on tullut tunnetuksi koloratuurisopraano Miliza Korjuksen esittämänä. Tästä laulusta ja sen esityksistä löytyy lisää tietoa Helsingin kaupunginkirjaston vastauksesta (esittäjän etunimi on siis Miliza, ei Mitiza).
En löytänyt mistään tietoa, että Marlene Dietrich olisi tämän laulun joskus levyttänyt. Ja jos kuuntelee Marlene Dietrichin matalaa ääntä, on ymmärrettävää, ettei laulu ole kuulunut hänen ohjelmistoonsa, koska sen esittäjältä vaaditaan erityisen korkeaa äänialaa.
Miliza Korjuksen esitys löytyy monelta eri cd-levyltä, esim. seuraavilta:
Korjus, Miliza: Remembering : opera arias & songs (Korjus Recordings, cop. 2005)
Korjus, Miliza: Warum? : unohtumaton Miliza...
