Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ).
Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert."
Tarkempaa tietoa ensimmäisten 56 Neiti Etsivän kirjoittajista löytyy James D. Keelinen artikkelista osoitteessa http://www.keeline.com/Nancy_Drew.pdf .
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy hyvinkin monta vastausta Carolyn Keenestä. Sinun...
Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa. Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Seuraavat kirjat voisivat olla mielenkiintoisia:
Rakkauden kerjäläinen : unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessa psykoterapiassa / Hymy Kankaanpää
Häpeähäkki : romaani mielenpimennoista / Tiina Pystynen
Ikuisen hämärän vaeltaja / Timothy Findley
Lisäksi kannattaa tutustua seuraaviin tekijöihin: Hayden Torey, Freud Sigmund ja Jung Carl.
Suden lapset on sijoitettu Helsingin kaupunginkirjastossa luokkaan syvyyspsykologia 123.5 Tällä luokalla on myös mahdollista hakea Helmet-aineistohaussa http://www.helmet.fi kohdassa kirjastoluokka. Aiheen kannalta muita hyviä luokkia ovat psykoterapia 618.4 ja psykoanalyysi 618.84. Luokitusjärjestelmä löytyy osoitteesta http://hklj.kirjastot.fi/
Suden lapset on asiasanoitettu sanoilla...
Kappaleen nimi on: Niin minä, neitonen, sinulle laulan.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät useista laulukirjoista, esim. seuraavasta:
Kauneimmat rakkauslaulut: sata laulua rakkaudesta, joka on Porvoon kaupunginkirjaston musiikkiosastolla paikalla. Muut kirjat, joihin kappale sisältyy ovat tällä hetkellä lainassa.
Mainintaa soundtrack-äänitteestä ei löydy toistaiseksi mistään, ilmestyihän elokuva vasta viime vuonna. Elokuvan musiikin on säveltänyt Adrian Johnston. Voit seurata tilannetta oheisista osoitteista: http://www.allmusic.com/ ja http://www.imdb.com/
Leena Landerista ei ole omaa elämäkertaa. Seuraavista teoksista löytyy jotain:
- Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1997
- Miten kirjani ovat syntyneet 4 : virikkeet, ainekset, rakenteet /toim. Ritva Haavikko, Hki: WSOY, 2000.
Saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Aleksi-tietokannasta pari esimerkkiä:
- Lander, Leena: Miten kirjani ovat syntyneet, Parnasso 2000:2, s. 156-165
- Kylänpää, Riitta: Se poikakodin tyttö. Anna, 2000:33, s. 62-68
Aleksi on lehtiartikkelitietokanta, joka on Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa asiakkaiden käytössä. Siitä löytyy myös kirja-arvosteluja. (Käsikirjastossamme on...
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Miinan lähtönimenä on Vilhelmiina. Vilhelmiina taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm puolestaan tarkoittaa lujatahtoista kypäräniekkaa / kypäränkantajaa.
Sanna ja Sanni ovat kutsumamuotoja Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Ilmo on lyhentymä Ilmarista, joka puolestaan on vanha ilma-sanasta muodostunut suomalainen nimi. Ilmari(nen) on tuttu Kalevalasta, ja ensimmäisen kerran Ilmarinen-nimi tavataan jo Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551, jossa se esiintyy hämäläisten epäjumalan nimenä.
Toinen mahdollinen alkuperä on vanha suomalainen ja karjalainen, myös mm. inkeriläisissä kansansaduissa esiintyvä ihmistä tarkoittava sana ilminen.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Kysymys "mitä on tiede?" on yksi tieteenfilosofian peruskysymyksistä, ja siihen voidaan antaa monenlaisia vastauksia.
Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon teoksessa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" (1993) tiede ymmärretään järjestelmällisenä ja järkiperäisenä toimintana, jossa tavoitellaan ja hankitaan uutta tietoa. Tieteellisen metodin kriteereinä on perinteisesti pidetty muun muassa objektiivisuutta, julkisuutta (tieteellinen tieto on vapaasti saatavilla ja tiedeyhteisön jäsenten kyseenalaistettavissa) ja itsestäänkorjautuvuutta (tiedeyhteisö rakentaa tietoa yhdessä ja virheelliset tiedot korvataan pätevimmillä). Toisaalta nämäkin kriteerit voidaan voidaan kyseenalaistaa... Esimerkiksi feministisessä tieteenfilosofissa puhutaan...
LÖysin tuolta meidän kirjastomme lastenosastolta oikein hyvän lapsille
tarkoitetun shakkikirjan:
TEKIJÄ Summerscale, Claire
TEOS Shakki / Claire Summerscale ; suomentanut Eero Raaste
JULKTIEDOT Helsinki : WSOY, 2007
ULKOASU 72 s. : kuv. ; 29 cm
STAND NRO 978-951-0-32687-9 (sid.)
ESP LUOKKA 79.811
HEL LUOKKA 798.22
KAU LUOKKA 79.811
VAN LUOKKA 79.811
ALKUTEOS Chess
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta. Toivottavasti siitä on hyötyä.
Koirien kiinnipidosta säädetään metsästyslaissa, sen 51. pykälässä(Koiran kiinnipitovelvollisuus) ja järjestyslaissa (14. pykälä, Koirakuri).
Järjestyslaki on tullut voimaan vuonna 2003, eikä siihen näytä tulleen sen jälkeen muutoksia. Metsästyslaki on tullut voimaan vuonna 1993, mutta sen 52. ja 54. pykälään on tehty vuonna 2011 joitakin muutoksia, jotka liittyvät koirakokeeseen tai kouluttamisen ja koiran kiinnipitoon niihin liittyen.
Molemmat lait löydät Finlexistä, valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/
Seuraavista pitäisi olla apua verkonpaikkuussa:
·Tammelin Jaakko: ”Verkon paikkaus”, 1977, 66 s.
·Heikkilä, Pekka: ”Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus”, useita eri painoksia, n. 60 sivua.
·Video ”Verkon pauloitus ja verkkokalastus” vuodelta 1991 perustuu edelliseen kirjaan. Videon tiedoista ei kuitenkaan näe, esitelläänkö siinä myös verkon paikkausta.
·”Kalamiehen tietokirja”, osa 3, sisältää verkkotietoa. Paikkauksesta on pari sivua.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi näet, missä kirjastoissa näitä on paikalla. Aineiston löytää tietokannasta kerralla kun valitsee alkusivulta vaihtoehdon Aihe ja kirjoittaa hakusanaksi ”kalaverkot”.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi lainata joitakin kirjan ja äänitteen sisältäviä paketteja.
Yo-englannin valmennusopas : kielioppi, kuuntelut, harjoitukset (tekijöinä Stephanie Sinclair ja Ming Teng) on lukion pitkän englannin lukeneille soveltuva, ylioppilaskirjoituksiin valmentava kertauskurssi. Pakettiin kuuluu kaksi kirjaa ja neljä cd-levyä.
Listen to the world (Lasse Pylkki) sisältää ylioppilastutkinnon mukaisia harjoitustehtäviä. Kirjan lisäksi mukana on cd-levy.
Kirjastoissa on myös kasetteina kielten ylioppilaskirjoituksia, mutta ne ovat varsin vanhoja, 90-luvun alusta.
Kirjastot ja saatavuustilanteen näet Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla sanahakuun ylioppilastutkinto englannin kieli.
Tunnetuimmat tällaiset maalaukset ovat Albert Edelfeltin, jonka signeerauksissa toisinaan E oli W:n näköinen (”Porvoo Linnanmäeltä”, ”Aihe Porvoonjoelta”, ”Porvoonjoessa uivia poikia”), mutta voisiko taulun omistaja olla tietämätön, että tekijä on Edelfelt?
Myös suomalainen merimaalari Alexander Wilhelms (1886-1972) saattaisi olla kyseinen tekijä.
Yksiselitteisen vastauksen saa parhaiten Valtion taidemuseosta Ateneumista p., 09- 173 361, jossa hyvin luultavasti tiedetään, kuka taiteilija signeerasi teoksensa tuolla tavoin
Hei!
Mallasjuoman taidekokoelma on olemassa. Lahden taidemuseosta kerrottiin, että tiedot siitä ovat Lahden taidemuseon aluetaidemuseokokoelmasta vastaavalla amanuenssilla Ville-Matti Rautjoella.
http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=98&yhteystiedot
Kirjaston aineistoista tietoa Mallasjuoma Oy:stä löytyi kyllä, valitettavasti mitään tietoja yhtiön taidekokoelmasta en materiaalista löytänyt.
Tarkasteltu materiaali:
Kirjat:
Niemi, Jalmari : Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1937
Simonen, Seppo: Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1962
Nuori 100-vuotias Lahti – tässä teoksessa Suvi Kuisman artikkeli Ei oo Lahden voittanutta – Mallasjuoma ja lahtelaisuus mainoselokuvan silmin 1950 – 1990.
Lehdet:
Jotain ERIKOISTA mallasjuoman ystäville 1966 -...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Koska sukunimi ”Halonen” on väestörekisterissä, se on suojattu. Suojaus ei tosin estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Aikoinaan Suomalaisuuden liitto julkaisi teosta ”Sukunimiopas; Suojatut sukunimet”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään juridista merkitystä. Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan lisää suojatuista...
Kirjassa Eurooppa tänään, osa 12, on todella hyvä selvitys Sveitsin maantiedosta. Kirja löytyy miltei kaikista kirjastoista. Sveitsin suurilmasto on lauhkea mannerilmasto, mutta se vaihtelee alueittain maastosta ja korkeudesta riippuen. Luonto on tämän mukaista.
Katso lisää esimerkiksi maantiedon tietosanakirjasta Geo, osasta 8. Voit myös tutustua Sveitsin ystävät Suomessa yhdistyksen Internetsivuihin,
http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut?sivu=kuvia-tietoa#m….
Vaikuttaa siltä, ettei Charles Baudelairen runoa Le mauvais moine ole suomennettu. Pahan kukkia –kokoelmassa on vain osa alkuperäisen runoista, eikä kysymäsi ole niiden joukossa. Yksittäisiä runoja on suomennettu paljonkin. Erinomainen lähde maailman runouden suomennoksiin on Lahden kaupunginkirjaston tekemä runotietokanta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen mukaan Baudelairen suomennoksia on monissa antologioissa ja esim. Parnasso-lehdessä. Tietokannan mainitsemien lisäksi muutama hänen runonsa on ainakin Lyyra ja paimenhuilu (1917, V. A. Koskenniemen suomennoksia) –teoksessa. Missään näistä ei kysymääsi runoa kuitenkaan ole.
On hyvä olla huomaavainen muita kirjaston asiakkaita kohtaan ja esim. välttää kovaäänistä keskustelua. Kirjastoon tulevat aika monet opiskelemaan, lukemaan tenttiin tai tutkimaan jotain asiaa, ja he arvostavat työrauhaa. Useimmat muutkin kirjastossa kävijät pitävät siitä, että kirjastossa on rauhallista. Ihan hiirenhiljaista ei oikein voi olla, sillä eri-ikäisiä asiakkaita käy paljon ja kirjastossa tehdään nykyään monenlaisia asioita.
Jesus ja Josefinea ei löydy Suomen kirjastoista. Ilmeisesti sitä ei ole myöskään käännetty tai dubattu dvd:lle suomeksi. Ylelle voi esittää uusintatoivomuksen kyseisestä sarjasta. Voit lähettää toiveesi/kysymyksesi palautelomakkeella http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta#anna-palautetta tai lähettää sähköpostia heidän osoitteeseensa ohjelmapalaute@yle.fi
