Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Väestörekisterkeskuksen nimipalvelun mukaan Suvi-nimisia naisia on Suomessa 13357. Katso lisää:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suvi tarkoitaa siis kesä.
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Suvi on 17.5.
Kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on artikkeli Seppo Porvalista. Kirja on ilmestynyt vuonna 2001. Siihen mennessä hän on kirjoittanut 5 kirjaa.
Viimeiset vuodet ovat olleet tuottoisia Kustantaja Apali Oy:n internetsivujen mukaan vuonna 2007 häneltä ilmestyi 21.teos. (http://www.apali.fi) Lisäksi hän on ollut toimittamassa ainakin neljää teosta.
Listauksen teoksista saat Suomen Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta : http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala.html ja sieltä Kirjastoala-kohdasta voi valita Fennican. Avautuvalla sivulla on selitetty Fennica-kokoelman sisältö ja sivun oikealta palstalta Linkit kohdan alla on Haku Fennicasta. Varsinaisesta hausta valitse hakukriteeriksi tekijä .
Fennican mukaan Porvalilta on...
Kuukausiaiheisia runoja ja loruja löytyy esimerkiksi teoksista
Koulun juhlat (1982) sekä Pieni aarreaitta III: Runoaitta (1994), mutta valitettavasti ei kyselemääsi versiota.
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät: - kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste), - säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste), - kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja - kysyntä (kiinnostusaste). Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha raha voi olla halvempi kuin 20 vuotta vanha. Rahan koko ja valmistusaine (kulta, hopea, kupari, rauta ym.) vaikuttavat keräilyarvoon. isokokoisia, arvometallista valmistettuja rahoja kysytään eniten. Tästä päätellen markkojen vaihtaminen euroiksi kannattaa, ellei hallussa ole kovin hyväkuntoisia ja vähän markkinoilla esiintyviä rahoja. Osoitteesta www.kolikot.com selviää yhä kierrossa olevien...
Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ).
Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert."
Tarkempaa tietoa ensimmäisten 56 Neiti Etsivän kirjoittajista löytyy James D. Keelinen artikkelista osoitteessa http://www.keeline.com/Nancy_Drew.pdf .
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy hyvinkin monta vastausta Carolyn Keenestä. Sinun...
Kannattaa etsiä käsiin lähimmästä kirjastosta esim. seuraava kirja ja etsiä siitä sukunimen esiintymisestä tarkempaa tietoa:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimet
Otava 2000
Sukunimien Tarvainen ja Tarvonen kohdalla ym. kirjoittaja kertoo mm. seuraavaa:
Sukunimet Tarvonen ja Tarvainen voivat pohjautua sanoihin Tarvas ja Tarvo, jotka liittyvät puolestaan hirvieläinten pyynti- ja oleskelupaikkoihin. (lähteenä Vilkuna, Kustaa:Muinaisrunojemme Tarvas,Kalevalaseuran vsk 19.)
Tarvas-sana on paikoin myös tarkoittanut isokokoista, tanakkaa ja leveäharteista miestä.
Väestörekisterin nimipalvelusta voi etsiä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta....
Ihmisen ja tietokoneen muisti eroavat toisistaan niin paljon, ettei tietotekniikan mittayksiköllä oikein voi ihmisen muistia mitata. Ihmisen muistista puhuttaessa puhutaan usein säilö- eli pitkäkestoisesta muistista. Se on tietovaranto, jossa ovat opitut asiat ja taidot, tapahtumat ja kokemukset. Ihmisellä on myös työ- eli lyhytkestoinen muisti, jossa tieto pysyy noin 10-15 sekuntia. Sinne saapuu aistien kautta tietoa, josta osa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.
Kiti Müllerin kirjassa Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 2003) kerrotaan, että kahta samanlaista säilömuistia ei ole, ja että tallentaminen jatkuu koko elämän. Säilömuistin kapasiteetin rajoja ei tunneta (s. 35). Eli ihmisen muistiin mahtuvan informaation määrää ei tiedetä.
Hyvä...
Ramona/Ramon näyttäisi useiden Internet -sivustojen ja mm. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirjan" perusteella olevan espanjalainen versio saksalaisesta (ns. Old High German) nimestä Reimund. Reimundista on useita erikielisiä versioita ja se tarkoittanee neuvokasta suojelijaa. Alkuperäinen nimi on kaksiosainen(rein, ragin = neuvo ja mund = suojelu, suojelija).
Kirjastossa on useita etunimikirjoja ja niissä on tietoa esim. Roosa, Rosa, Ruusa, Rosina, Rosita, Ruusu, Rosalia, Rosanna ja Rose etunimistä. Nämä ovat siis versioita samasta nimestä.
Rosaa pidetään latinankilisenä nimenä, joka tarkoittaa ruusua. Toinen versio nimen alkuperästä on, että se on lyhenne muinaissaksalaisista nimistä Rosamund (hevosten suojelija) ja Rosalind (hevoskäärme).
On myös useita Rosa-nimisiä pyhimyksiä.Rosa on mukana myös nimissä Rosalia ja Rosalie.
Kukkana ruusulla on monenlaisia symbolisia merkityksiä, se mm. yhdistetään Neitsyt Mariaan.
Tähän ei ole mahdollista jäljentää kaikkea kirjojen tietoa. Voisit tulla lukemaan lisää nimestä kirjastoon mm. seuraavista kirjoista:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999,...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa todetaan, että Renja nimen tausta on epäselvä, mutta että se mahdollisesti on venäläinen muoto Reginasta (lat. kuningatar). Meillä Renjaa on annettu nimeksi tytöille 1950-luvulta lähtien. Reginan nimipäivä on 7.9. Muuta juhlintapäivää en nimelle löydä.
Katri Ylanderin Mansikkamäki-laulu on laulajan Katri Ylander –nimisellä levyllä. Laulujen sanat löytyvät levyn tekstilipukkeesta. Nuotteja kappaleeseen ei ainakaan vielä ole saatavilla.
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Annika Thor on ruotsalainen nuortenkirjailija. Hän syntyi 1950 Göteborgissa ja on työskennellyt kirjastonhoitajana, kulttuurisihteerinä, kirjailijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt myös mm. elokuvakäsikirjoituksia. Annika Thor on Ruotsin johtavia lasten- ja nuortenkirjailijoita ja on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja. Thor on kirjoittanut 17 kirjaa, joista 5 on suomennettu. Lisätietoja hänestä löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakusanoiksi Thor Annika.
Ruotsiksi hänestä löytyy tietoa kustantajan kotisivuilta: http://www.bonniercarlsen.se/Sokmeny/Sokresultat/Forfattarpresentations…
Suomeksi hänestä on kirjoitettu Mervi Kosken kirjassa...
Tikkanen on johdettu nimestä Tikka. Tikka-nimen alkuperälle on olemassa erilaisia teorioita. Yhden mukaan se on saatettu antaa ensin henkilön lisänimeksi jonkun tikkamaisen ruumiillisen tai henkisen ominaisuuden vuoksi. Eläinten nimiä on annettu sukunimiksi myös sellaisenaan ilman sen kummmempia lisämerkityksiä. Tikka ei välttämättä liity eläimiin, vaan se voi olla myös lyhenne toisesta sukunimestä, kuten Huotikasta tai Sotikasta. Yksi vaihtoehto on myös, että se on johdettu venäläisestä nimestä Tihon. (Sukunimet/Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala s.667-668)
Tikka-linnun nimi taas on onomatopoeettinen (ääntä jäljittelevä), eli sillä ei ole muita merkityksiä. Tikka voi tarkoittaa myös tien merkitsemiseen käytettyä puun oksaa. (Suomen sanojen...
Runon on kirjoittanut suomenruotsalainen Karl A. Tavastsjerna. Runo löytyy ruotsiksi esim. kokoelmasta Ur Finlands svenska lyrik 1-2 (Schildt, 1949) Kyseinen säe on runosta Ur unga känslor.Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xur*%27+finl**+lyrik**&searchscope=…
Pääkirjaston sekä Kallion kirjaston varastosta löytyy suomeksi Tavastsjernan Valikoimia runoelmia. Kokoelmassa runo löytyisi mahdollisesti myös suomeksi.
Aleksi-viitetietokanta sisältää artikkeliviitteet 250 suomalaisesta aikakauslehdestä ja 12 sanomalehdestä. Aikakauslehtiartikkeleita on vuodesta 1982 lähtien ja sanomalehtiartikkeleita vuodesta 1996 alkaen. Tietokantaa julkaistaan sekä cd-rom-muodossa että verkkoversiona. Aleksin www-liittymään pääset vain kirjastojen asiakastyöasemilta. (Kaikki kunnankirjastot eivät ole hankkineet käyttöoikeuksia, mutta useimmissa suurissa kaupungeissa se on käytettävissä.)
Linnea tietokantaan kuuluva Arto on uusien kotimaisten artikkeleiden viitekanta. Se sisältää v.1995 alusta alkaen viitetiedot yli 1050 aikakauslehden artikkeleista. Arto on enemmän painottunut tieteellisiin aikakauslehtiin. Siihenkin pääset vain kirjastojen työasemilta, mikäli...
