Valitettavasti kirjaston palautusohjelmassakin voi joskus sattua myös inhimillisiä virheitä eikä laina kirjaudukaan palautetuksi. Jos asiakas saa muistutuksen palauttamastaan aineistosta, kannattaa ottaa yhteys heti kirjastoon. Tällöin kirja löytyy hyllystä, virhe korjataan ja aiheettomat maksut poistetaan. Jos kirjaa ei kirjaston hyllystä löydy eikä se ole mennyt toiselle asiakkaallekaan lainaan, uusimme lainat ja yritämme selvittää asian yksityiskohtia yhdessä asiakkaan kanssa. Käytännön kokemus on osoittanut, että kirjat kuitenkin useimmiten ennen pitkää löytyvät asiakkaan kätköistä. Yksittäiset epäselvät, joskin harvinaiset, ratkaisemattomat tapaukset pyrimme selvittämään tapauskohtaisesti ja asiakasystävällisesti.
Jesus ja Josefinea ei löydy Suomen kirjastoista. Ilmeisesti sitä ei ole myöskään käännetty tai dubattu dvd:lle suomeksi. Ylelle voi esittää uusintatoivomuksen kyseisestä sarjasta. Voit lähettää toiveesi/kysymyksesi palautelomakkeella http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta#anna-palautetta tai lähettää sähköpostia heidän osoitteeseensa ohjelmapalaute@yle.fi
Kirjastoapulainen ei ole enää yleisessä käytössä. Nykyisin keskiasteen koulutuksesta valmistunut kirjastotyöntekijä on yleensä kirjastovirkailija. Jako kirjastonhoitajiin ja kirjastovirkailijoihin ei ole toimenkuvallisesti kovin selkeä. Ei ajatella, että kirjastovirkailijat tekisivät ainoastaan kirjastonhoitajaa avustavia tehtäviä. Selvempi ero on koulutuksessa: Virkailijoilla on keskiasteen koulutus ja hoitajilla korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulutason koulutus.
Kyseessä lienee jonkinlainen väärinymmärrys, sillä alun perin ilmeisesti sotilaskielestä peräisin oleva sanonta on liittynyt nimenomaisesti hymyilemättömyyteen. Jari Tammen Suuri haistattelusanakirja mainitsee tämän hymynhyydytyskäskyn muodossa "hymy pyllyyn". Hymy pyllyyn oli myös tv-viihdesarjan nimi. Siinä tunnetut näyttelijät yrittivät juontaja Maria Sidin johdolla saada yleisön joukosta valitun katsojan nauramaan. Katsoja puolestaan yritti olla nauramatta. Onnistumisesta oli luvassa rahapalkinto.
Voisi kuitenkin otaksua, että kysymyksessä tarkoitetussa merkityksessä "hymy takapuolessa" on jonkinlainen tehostettu versio perinteisemmästä sanonnasta "hymyillä suu korvissa".
Englanniksi Coleridgen The Rime of the Ancient Mariner on luettavissa verkossa:
http://etext.lib.virginia.edu/stc/Coleridge/poems/Rime_Ancient_Mariner…
Seitsenosaisen runon suomenkielinen nimi on Vanhan merimiehen tarina. Tuo albatrossikohta on runon ensimmäisen osan lopussa:
Yli lumen ja jään, läpi usvasään
lens albatrossi luo;
me siunasimme, kuin ollut ois
kristityn sielu tuo.
Se ristiin rastiin liiteli
se alas laskeutui.
Jääkenttä halkes jyrähtäin;
sen lävitse laiva ui!
Me saimme tuulen myötäisen,
ja albatrossi tuo
joka päivä syömään, leikkimään
tuli merimiesten luo.
Ja illoin lepopaikakseen
se löysi raakapuuun;
ja kalvaina läpi pilvien
öin kuulsi säteet kuun."
"Mies, riivaajalta varjelkoon
sua Herra taivasten! -
Miks kalpenet?" - "Minä...
Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se voi olla Eino-nimen sisarnimi. Siinä tapauksessa nimen taustalla olisi saksalainen nimi Enewald, joka tarkoittaa "miekalla hallitsevaa". Ilmeisesti suomen yleiskielen eine, eli aamiainen tai ravinto, ei liity nimen. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Suomen Pankin tilastopiste pystyy parhaiten vastaamaan kysymykseen Suomen markan ja ruplan valuttakursseista sekä tarkentamaan pyyntöä.Yhteystiedot ovat: statistics(at)bof.fi, palvelunumero 010 195 703.
Kyseessä on Paavo Cajanderin runo nimeltä Kuva. Runo löytyy mm. Tämän runon haluaisin kuulla -teoksen ensimmäisestä osasta sekä Juhla on runojen aikaa -teoksesta.
Voisikohan kyseessä olla huumorijenkka nimeltään Buumanni Afrikassa (tai Puumanni Afrikassa)? Kappaleen on levyttänyt Viljo Mannila Kalevi Nyqvistin orkesterin säestämänä vuonna 1972, ja se löytyy myös Pauli Koskipuiston esittämänä vuonna 2000 ranskalaisessa Musique du monde -sarjassa julkaistulta kokoelmalta Finlande: musiques d'Ostrobotnie : Kaustinen et alentours.
Kappaleen ensimmäinen säkeistö on katseltavissa nuottina ja kuunneltavissa Hummeripoikien esittämänä verkossa osoitteessa: http://lehti.tek.fi/node/1397
Tämännimistä runoa ei löytynyt ainakaan seuraavista Hilja Haahden kokoelmista:
- Valitut runot
- Muistoköynnös
- Kunnia Herran
- Kymmenen neitsyttä
- Tähti johtaa
- Juhlamuisto
- Ikiaartehet sekä muita sävelrunoelmia
- Vanhaa ja uutta
- Tuomenterttuja
- Ikiaartehet, Idän tietäjät, Kymmenen neitsyttä
- Valittuja runoja
- Oraita
Hänen runojaan on kuitenkin julkaistu myös mm. lastenkirjoissa.
Tuntisiko joku lukijoista tämän runon?
Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.
Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää...
"Ilkka Remeksen" kotisivut löytyvät osoitteesta
http://www.ilkkaremes.com/indexx.html
(Remes on salanimi, kirjailijan oikeaa nimeä ei löydy mistään hakuteoksesta. Ari Haasion teoksesta Kotimaisia dekkarikirjailijoita löytyy Remeksen kuva (hän on mies) ja seuraavat tiedot: s. 1962 Luumäellä, kauppatieteiden maisteri,asuu Isossa-Britanniassa. )
Lisää tietoja Remeksestä löytyy DekkariNetti-sivulta http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm
Kokeile myös Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokantaa osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid =272
Valitse ensin kirjailija, ja sitten Laajempi haku -laatikon alla olevasta valikosta esim. kohdan Henkilötiedot.
Jaakko Haavion ruonokokoelmassa Runot on runokertomus Joonasta valaan vatsassa. Teoksen tiedot:
Haavio, Jaakko
Runot / Jaakko Haavio. - Porvoo : WSOY, 1954. - 278 s. ; 8: - Sisältö: Taivaan ovella, Huomenkellot, Ikikevät, Profeetta Joona, Syystaivas.
Suonenjoen kirjastossa kirja on aikuisten osaston varastossa, mistä sen saa lainaksi. Myös Kuopion kaupunginkirjastosta on kirja saatavissa.
Kyseessä on Marjatta Pokelan säveltämä ja sanoittama ja Eveliina Pokelan esittämä lastenlaulu Lörpötys. Sanat löytyivät netistä osoitteesta http://apareena.arvopaperi.fi/forum/search/msg/id=sf/msg=4220519/. Samassa paikassa oli muitakin lastenlaulujen sanoja.
Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa.
Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä.
Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
Kielikellon artikkelien "Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?" (2018) https://bit.ly/2WTDJdK ja "Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma" (2008) https://bit.ly/2MT00Uk mukaan tämän tyyppisten sanojen taivuttaminen on erityisen hankalaa. Aina ei ole selvää mikä on verbin kantasana (hajottaa sanalla se voi olla joko haja- tai hajo|ta) ja silloin verbi kirjoitetaan ilman i-kirjainta.
Sanan oikeinkirjoitusmuodon voi tarkistaa myös sanakirjasta. Suomen kielen perussanakirjankin mukaan hajottaa on oikea muoto. (Suomen kielen perussanakirja, ensimmäinen osa, A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.)
Voit saada kirjastokortin Turun kaupunginkirjastoon tulemalla henkilökohtaisesti johonkin toimipisteeseemme. Tarvitset myös kuvallisen henkilllisyysötodistuksen. Ensimmäinen kortti on maksuton. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta hakemisto (aakkosellinen).
Mainitsemasi tarina on todellisuuspohjainen. Sadako Sasaki niminen japanilainen pikkutyttö (s. 1943)sairastui 11 vuoden ikäisenä leukemiaan Hiroshimaan pudotetun atomipommin aiheuttaman säteilyn jälkiseurauksena ja kuoli lokakuussa 1955 12 vuoden ikäisenä. Vanhan japanilaisen tarun mukaan jumalat toteuttavat yhden toiveen, jos toivoja taittelee tuhat paperikurkea. Sadako toivoi luonnollisesti paranevansa ja alkoi taitella paperikurkia tavoitteenaan tuhat kurkea.
Sadakosta ja hänen paperikurjistaan on sittemmin tullut kansainvälisiä rohkeuden, periksiantamattomuuden ja rauhan symboleja .Sadakolle pystytettiin muistomerkki Hiroshiman rauhan puistoon v.1958. Sadakosta kerrotaan mm. nettisivulla
http://www.sadako.org/sadakostory.htm
Eleanor...
Nuotteja Star wars –elokuvan musiikkiin löytyy runsaastikin. Tässä muutamia poimintoja niistä:
1) Williams, John (1932-) (säv.): Star Wars Episode I: The Phantom Menace
(Warner Bros., 1999)
2) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars: episode II: Attack of the clones : Piano solo : Selections from the original motion picture soundtrack
(Warner Bros., 2002)
3) Williams, John (1932-) (säv.): The Star wars trilogy: This edition contains the new compositions Victory celebration by John Williams and Jedi rocks by Jerry Hey from the Return of the Jedi
(IMP, 1997)
4) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars suite / Adapted and arranged for piano by Tony Esposito ( Warner Bros., 1997)
Saatavuuden voit tarkistaa vaikkapa monihaun kautta, http...
