Kodin kuvalehdessä on julkaistu Suomi-pipo malli 2014. Malli: Anne Sneck. Mallityön virkkaus: Kirsi-Marja Lehtipuu. Linkki ohjeeseen
Jaanabellan blogissa antennin teko on ratkaistu kieputtamalla. Linkki blogiin
Novitalla on ohje perinteiseen neulottuun mansikkaiseen antennipipoon. Linkki Novita
Antennipipot näyttävät menneen hetkeksi muodista, mutta kaikenlaisia virkattuja päähineitä löytyy myös kirjoina. Esim.
Jaenisch, Thomas ; Rohland, Felix : Myboshi, minun piponi : 15 värikästä virkkuumallia Linkki helmet.finna.fi hakuun
Hakusanalla villiä virkkausta löytyy hauskoja malleja ja uusia tekniikkaoivalluksia. Esim. Lord, Kerry:Veikeät virkatut villieläimet : 50 suloista pehmolelua helposti virkaten Linkki...
On hyvä olla huomaavainen muita kirjaston asiakkaita kohtaan ja esim. välttää kovaäänistä keskustelua. Kirjastoon tulevat aika monet opiskelemaan, lukemaan tenttiin tai tutkimaan jotain asiaa, ja he arvostavat työrauhaa. Useimmat muutkin kirjastossa kävijät pitävät siitä, että kirjastossa on rauhallista. Ihan hiirenhiljaista ei oikein voi olla, sillä eri-ikäisiä asiakkaita käy paljon ja kirjastossa tehdään nykyään monenlaisia asioita.
Koirien kiinnipidosta säädetään metsästyslaissa, sen 51. pykälässä(Koiran kiinnipitovelvollisuus) ja järjestyslaissa (14. pykälä, Koirakuri).
Järjestyslaki on tullut voimaan vuonna 2003, eikä siihen näytä tulleen sen jälkeen muutoksia. Metsästyslaki on tullut voimaan vuonna 1993, mutta sen 52. ja 54. pykälään on tehty vuonna 2011 joitakin muutoksia, jotka liittyvät koirakokeeseen tai kouluttamisen ja koiran kiinnipitoon niihin liittyen.
Molemmat lait löydät Finlexistä, valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/
Keittämistä tai muuta kuumentamista suositteleva Jaakko Halmetoja on ravitsemusasiantuntija ja tehnyt väitöskirjansa pakurikäävästä (Helsingin yliopisto, 2012). Uskoisin hänen siis tutkineen aihettaan perusteellisesti ja luotettavasti. Hänen mukaansa "kuumentamattoman jauheen syömisestä näyttäisi olevan hyötyjä lähinnä suolistolle, kun taas keittäminen vedessä tuo laajemman skaalan yhdisteitä bioaktiiviseen muotoon":
http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3
Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Seuraavassa hieman vihjeitä esitelmääsi:
- Hitit : 70-luku. (Sis. 80 laulua, sanat, nuotit ja tiedon siitä, kuka esitti ja minä vuonna)
Taustatietoja artisteista saat esim. teoksista:
- Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja 1-2 ja
- Nyman, Jake: Rocktieto 1-3.
1990-luku
Suosikki- ja Soundi-lehdistä löytyy listoja 90-luvun suosikkiäänitteistä ja Mitä-missä-milloin vuosikirjassa on vuosikatsaus myös kevyeen musiikkiin ja listoja myydyimmistä levyistä.Taustatietoja esittäjistä mm.
seuraavista:
- Jee jee jee : suomalaisen rockin historia.
Teosten saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html ja etsiä lisää tietoa esim. asiasanoilla popmusiikki, historia, Suomi.
Joko olet tutustunut tyttösi kanssa Vantaan kaupunginkirjaston internetsivujen Satumetsä-osioon? Sieltä löydätte muun muassa lukuvinkkejä:
http://satumetsa.libvantaa.fi/vinkit/vinkit.html
Myös Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivuilta löytyy suosituslistoja moneen makuun lapsille ja nuorille:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Children/BooksterRecommends.aspx
Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut sisältävät nekin lukuehdotuksia:
http://city.porvoo.fi/nuortenkirjasto/kirjavinkit.html
Kirjassa Topi tulee kuudennelle luokalle ja häntä kiusataan erilaisuutensa vuoksi. Usein kirjan lukijat ovat päähenkilöä vähän nuorempia. Tätä voisi suositella viidennelle luokalle, mutta kyllä se käsittääkseni soveltuisi myös neljännelle tai kuudennelle luokalle lukutaidon tasosta riippuen.
Tämän nimisiä cd-levyjen kokoelmia julkaisi Valitut Palat vuosina 2003-2005. Kokoelmia on kaikkiaan 11, jokaisesta 1950-luvun vuodesta erikseen sekä lisäksi yhteiskokoelma vuosilta 1950-1959. Kappaleita nämä 11 kokoelmaa sisältävät kaikkiaan 660. Voit tutustua cd-levyjen bibliografisiin tietoihin ja sisältöön esimerkiksi Suomen Kansallisdiskografia Violan sivustolla https://finna.fi aloittamalla kohdasta Haku. Hakusanana voit käyttää kyseistä nimeä Muistojen 50-luku, joka on kaikkien 11 levyn päänimeke. Voit kysellä kokoelmia antikvariaateista, joita löytyy esim. sivustolta http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html tai levykaupoista http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/audio/levykaupat.html.
Ihmisen ja tietokoneen muisti eroavat toisistaan niin paljon, ettei tietotekniikan mittayksiköllä oikein voi ihmisen muistia mitata. Ihmisen muistista puhuttaessa puhutaan usein säilö- eli pitkäkestoisesta muistista. Se on tietovaranto, jossa ovat opitut asiat ja taidot, tapahtumat ja kokemukset. Ihmisellä on myös työ- eli lyhytkestoinen muisti, jossa tieto pysyy noin 10-15 sekuntia. Sinne saapuu aistien kautta tietoa, josta osa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.
Kiti Müllerin kirjassa Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 2003) kerrotaan, että kahta samanlaista säilömuistia ei ole, ja että tallentaminen jatkuu koko elämän. Säilömuistin kapasiteetin rajoja ei tunneta (s. 35). Eli ihmisen muistiin mahtuvan informaation määrää ei tiedetä.
Hyvä...
Runon on kirjoittanut suomenruotsalainen Karl A. Tavastsjerna. Runo löytyy ruotsiksi esim. kokoelmasta Ur Finlands svenska lyrik 1-2 (Schildt, 1949) Kyseinen säe on runosta Ur unga känslor.Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xur*%27+finl**+lyrik**&searchscope=…
Pääkirjaston sekä Kallion kirjaston varastosta löytyy suomeksi Tavastsjernan Valikoimia runoelmia. Kokoelmassa runo löytyisi mahdollisesti myös suomeksi.
Sissi nuori keisarinna -elokuva on yksi kolmesta Sissi-elokuvasta, jotka yhdessä muodostavat Sissi-sarjan. Sissi-elokuvia ei ole myynnissä erillisinä, mutta kokonainen sarja näyttäisi olevan myynnissä ainakin CDON.COM-sivustolla http://cdon.fi/elokuvat/princess_sissi_-_complete_collection-23983903?u… sekä Amazonissa http://www.amazon.co.uk/The-Sissi-Collection-4-DVD/dp/B004N5QOJY . Suomenkielistä tekstitystä näihin ei välttämättä ole kuitenkaan saatavissa.
Hei! Suunitelmallista ajankäyttöä käsittelevät ainakin seuraavat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista saatavat teokset. Asiasana on ajankäyttö.
Jönsson, Bodil: 10 ajatusta ajasta, 2000
Needleman, Jacob: Laatuaika - hetken merkitys kiireen maailmassa, 1998
Hoikkala, Ari: Tehokkuutta tehtävien hoitoon, 1998
Vakkuri, Kai: Aika ja sinä - opas ajankäytön suunnitteluun ja itsensä johtamiseen, 1996
Aulanko, Veikko: Aikatiedostot - kaikki tapahtuu ajassa - miten ennakoit ajantarpeen? 1994
Itsensä johtaminen on epämääräinen käsite, jolla voidaan tarkoittaa, elämänhallintaa, elämäntaitoa, itsetuntemusta ja itsekasvatusta tavoitteiden saavuttamiseksi ym. Tämän tyyppisiä ovat mm. seuraavat teokset. (Asiasaoja: elämänhallinta, elämäntaito,...
Aale Tynni kirjoittaa Eddan jumalrunot -teoksen johdannossa mm. näin:
"Eddan maailmanselitys on poimittavissa lähinnä kolmesta runosta. Ne ovat Näkijättären ennustus, Vafthrudnirin runo ja Grimnirin runo."
"Alussa oli vain tyhjyys, valtava kita Ginnungagap. Sana merkitsee hollantilaisen tutkijan Jan de Vriesin mukaan 'maagisten voimien täyttämää alkutilaa'. Siellä syntyi Ymir-jättiläinen, maailman ensimmäinen elollinen olento."
"Ymiriä ruokki Audhumla-lehmä, kuurasta syntynyt. Kun tämä lehmä nuoleskeli kuuran peittämiä kiviä, tuli kivistä esiin Buri-niminen miespuolinen olento. Burin poika Borr nai jättiläisneidon, ja heidän lapsiaan olivat veljekset Odinn, Vili ja Ve. Näistä tulivat ensimmäiset jumalat, aasat."
Johdannossa kerrotaan, että...
Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se voi olla Eino-nimen sisarnimi. Siinä tapauksessa nimen taustalla olisi saksalainen nimi Enewald, joka tarkoittaa "miekalla hallitsevaa". Ilmeisesti suomen yleiskielen eine, eli aamiainen tai ravinto, ei liity nimen. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Tabloidi on sivukoko, joka on noin puolet broadsheet-koosta eli n. A3 (Koskinen Pertti, Hyvä painotuote, 2001.
Wikipedia-verkkotietosanakirjan artikkelissa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tabloidi
sanotaan näin: "Tabloidi on sanomalehti, joka on kooltaan puolet ns. suurikokoisesta broadsheet-formaatista. Suomessa tabloid-sivuformaatin koko on yleisesti leveys 280 millimetriä ja korkeus 400 millimetriä."
Koska tabloidin koko on likimääräisessä suhteessa A3-kokoon ja koska A3 ja A0 kuuluvat molemmat samaan arkkokokojen A-sarjaan https://wiki.uef.fi/display/opkmateriaalit/Arkkikoot
on perusteltua sanoa että tabloid on likimääräisessä suhteessa A0 -arkkikokoon.
Tabloidi-sanan etymologia ei selvinnyt käytettävissä olevilla lähteillä. Tätä asiaa...
Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa. Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Tiedonhaku aiheestasi antoi niukanlaisesti viitteitä. Hain pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta, Helsingin yliopiston Helka-tietokanasta ja Aleksista, joka on kotimainen artikkeliviitetietokanta.
Seuraavassa haun tulokset, joita on siis yksi kirja ja kaksi lehtiartikkelia.
- Välimäki, Anna-Leena
Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla, Suomen kuntaliitto 1999
Tämä kirja löytyy Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi) .
Artikkelit:
-Kinos, Jarmo
Päivähoitoalan ammateilla kirjava koulutushistoria, Lastentarha, 1995/4, (s. 52-54)
- Välimäki, Anna-Leena ja Rauhala, Pirkko -Liisa:
Lasten päivähoidon taipuminen yhteiskunnallisiin murroksiin Suomessa,...
Koskenniemen neljäs runokokoelma Sydän ja kuolema ilmestyi vuonna 1919. Sitä edelsi runoilijan tulevan puolison Vieno Pohjanpalon kohtaaminen Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa saman vuoden toukokuussa. Koskenniemi tapasi Pohjanpalon ensimmäisen kerran keväällä 1917. Seurustelu ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa virinnyt - eikä vielä seuraavanakaan vuonna, vaikka syksyllä 1918 Koskenniemi Vienon muutaman kerran osakunnan tilaisuuksista kotiin saattelikin.
Toisaalta Sydän ja kuolema -kokoelman kirjoittaminen ja viimeistely ajoittuu Koskenniemen ja Anna-Maria Tallgrenin "ystävyyden vuosiin", niin kuin Tallgren-tutkija Tellervo Krogerus ajanjaksoa 1917-24 nimittää. Kriitikon ja runoilijan suhde oli alkanut...
Shakespearen Sonetit on alunperin suomentanut Aale Tynni ja hänen käännöksensä on:
"Puserra kukka! Kun on talvi yllä,
se hahmon hylkää: aines säilyy kyllä."
Sonetista löytyy myös Kirsti Simonsuuren käännös:
"Talvellakin kukka tislattuna hyvin
menettää vain loiston: yhä tuoksuu ydin."
sekä Leo Saukkoriipin käännös:
"vaan kukkaistisle talven tullessa
jos hahmon hylkää, pitää tuoksunsa."
Austenin Emmasta Aune Brotheruksen käännös tuosta kohdasta on:
"Mistä löytäisimme paremman tyttären, hellemmän sisaren tai uskollisemman ystävän?"
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, 2.p. WSOY, 1995)
Simonsuuri, Kirsti: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen sonetit (Yliopistopaino, 2005)
Shakespeare, William: Sonetit 2007 (suom....
