Jonne-nimen alkuperää on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastaus löytyy täältä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=32b81252-c…
Jonne-nimeä on käytetty Pohjois-Suomessa myös Jounin puhuttelunimenä.
Lisätietoa löydät nimikirjoista, esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita säilytetään esimerkiksi Lahden pääkirjaston lehtilukusalissa. Vanhemmat lehdet, siis myös vuodelta 1966, löytyvät lukusalista sekä sidottuina vuosikertoina että mikrofilmeinä.
Myös Kansalliskirjastossa voi lukea Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita (alkaen vuodesta 1914) mikrofilmattuina.
Lähteet:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
Alunperin Kirkko ja kaupunki -lehdessä vuonna 1983 julkaistu En ihmeistä paljon tiedä löytyy Lassi Nummin jouluaiheisten runojen kokoelmasta Joulukonsertto : runoja ja puhetta joulun aikaan (Otava, 1987).
On mahdollista, vaikkakin äärimmäisen epätodennäköistä, että kaksi tai useampi munasolu hedelmöityy eri yhdyntöjen seurauksena. Suomeksi ilmiöstä käytetään termiä ylihedelmöityminen, ylihedelmöitys tai superfetaatio. Englannin kielellä termi on superfetation, superfoetation tai superfecundation. Termeillä tarkoitetaan osittain eri ilmiötä. Ylihedelmöityminen tapahtuu yleensä raskauden ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana.
Näin voi käydä lähinnä kahdesta syystä: naisen kohtu on kaksiosainen tai hänen kuukautiskiertonsa jatkuu normaalisti raskauden alkamisesta huolimatta. Lapset syntyvät yhtä aikaa, eli toinen lapsi ei voi jäädä kohtuun toisen syntyessä.
Tällaisia tapauksia tunnetaan monilla eläimillä, mutta ihmisellä ilmiö on, kuten...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan.
Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä.
Aho voi olla myös:
yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen
metsittymään, viljelemättä jätetty pelto.
aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto.
metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta.
alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta.
alava luonnonniitty.
metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita.
http://...
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Viimeinen aateloitu henkilö oli ministerivaltiosihteeri, kenraali August Langhoff, joka ylennettiin vapaaherraksi 1912.
Lähde: Suomen Ritarihuone http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aatelistokauttahistorian/
August Langhoffista on artikkeli Suomen kansallisbiografia osassa 5 ja kansallisbiografian verkkoversiossa, jossa artikkelien tiivistelmät ovat luettavissa ilmaiseksi. http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/haku/
Vaikuttaa siltä, että yhtä perusteosta aiheestasi ei löydy. Alla on muutamia kirjoja, joista kustakin löytyy tietoa osasta kysymistäsi aiheista. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Suomalainen kansanperinne / Leea Virtanen (1988)
- Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki / Elina Ranta, Maija Ranta (1982, lastenkirja)
- Suomalainen kansankulttuuri / Toivo Vuorela (1975)
- Kalevalan mytologia / Juha Pentikäinen (1987)
- Mythologia Fennica / Christfrid Ganander (1984, näköispainos vuodelta 1789)
- JOHDATUS MUINAISSUOMALAISEEN MYTOLOGIAAN / IIVAR KEMPPINEN (1957)
- Suomalainen samanismi : mielikuvien historiaa / Anna-Leena Siikala (1994)
Verkkokauppojen joukosta löytyi tällainen mm.laadukkaita naisten vaatteita tarjoava Verkkokauppa PrettySales
(http://www.prettysales.fi/pages.php?page=info), joka ostaa käytetyt vaatteet yksityishenkilöiltä ja suoraan valmistajilta.
Kyseessä on Anna-Mari Kaskisen runo, joka on mm. kirjassa Hehkuvin värein : Sanoja vuosien kauneudesta. Kirjan on kustantanut Kirjapaja 2012. Runo löytyy myös internetistä Googlella monista blogeista.
Veikkaus Niilo Rauhalasta siteeratun runon tekijäksi osuu aivan oikeaan. Rauhala kirjoitti Jumalan vuorella me asumme -runonsa alunperin Reisjärven kristillisen opiston 20-vuotisjuhlaan lokakuussa 1975. Sittemmin se on julkaistu Rauhalan runokokoelmassa Lähellä pyhää aamua (1979) ja tyylillisesti hieman muokattuna valikoimassa Kuljen lähteitä lähellä (1996), jossa sen nimenä on Vuori kohottaa kirkkautensa.
Vuoden 1929 avioliittolaissa puolison pitkäkestoinen psyykkinen sairaus oli peruste avioliiton purkamiselle. Toisaalta laissa oli vahvasti esillä syyllisyysperiaate, jonka mukaan toinen puolisoista oli omalla toiminnallaan aiheuttanut avioliittokriisin. Syyllisyys saattoi johtua rikollisesta elämäntavasta, huumaavien aineiden käytöstä, uskottomuudesta tai vakavasta parisuhdeväkivallasta.
Täydessä tuntirahassa lääkärit - "niin Piirillä kuin oma kunnanlääkäri" - määrittelevät Hermannin terveeksi, minkä vuoksi kunnan herrat passittavat hänet Pelson pakkotyölaitokseen "kuin rikollisen".
Kirjasta ei kuitenkaan välttämättä saa sellaista mielikuvaa, että pappilassa olisi syyllistetty Hermannia sen enempää hulluksi...
Laina-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1908 8.2., mutta kasteessa lienee Laina annettu lapselle nimeksi ensi kerran jo vuonna 1865. Nimi kuvaa Raamatun ajatusta lapsesta Jumalan lahjana, mutta lisää siihen vielä ajatuksen kasvatusvastuusta: lapsi on Jumalan lahja, mutta myös laina, jonka hoidosta on kerran tehtävä tili.
Virossa nimi Laina on Laine -nimen rinnakkaisnimi ja siellä Laine-nimeä käytetään myös miehen nimenä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Nimi Juuli on Julia-nimen rinnakkaismuoto. Katolisissa maissa Julia on pyhimyksen nimi. Julia-nimi mainitaan myös ortodoksisessa kalenterissa. (Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1997)
Tässä eri tavoin 1980-lukua käsitteleviä kirjoja:
- The 1980s / Vicky Carnegy
- Fashion sourcebooks: The 1980s / John Peacock
- Fashionable clothing from the Sears catalogs : early 1980s / Tina Skinner
- Vintage fashion : muodin vuosikymmenet / esipuhe: Zandra Rhodes
- Tiger twist / Jari Eklund - Kirja esittelee ja kuvaa suomalaista rock and roll -alakulttuuria, painopisteenä vuodet 1977-1985.
- Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä : vapaa-ajan muutokset 1981-2002 / Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi ja Ulla Hannula (toim.)
- Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia
Helsingin Sanomissa oli vuonna 2006 kirjoitussarja nimeltä Näin Suomi muuttuu: : sarjassa selvitetään, kuinka suomalaisten arki on muuttunut...
Vanhustyön keskusliitton projektien ja ikäMAMU-toiminnan yhteydessä on julkaistu useita ikääntyviä maahanmuuttajia käsitteleviä teoksia, joista osa on luettavissa myös verkossa, ks.
http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/jarjestotoiminta/ikaantyvat_ma…
Muita Vanhustyön keskusliiton julkaisuja aiheesta ovat mm.:
Kuusi, Ulla: Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa : Mamu-projektin loppuraportti, 2000.
Salokangas, Tuula: Ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutuminen, 1999.
Jaakkola, Eila: Vanhuus vieraalla maalla, 2003.
Kärkkäinen, Tanja: Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli : haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkostoista ja etnolingvistisestä...
Fennica-tietokannan mukaan ”Nuorten kirjakerho” -sarjaan kuuluisi 62 kirjaa. Sarjan ensimmäinen kirja oli George Lazenbyn ”Hyljesaaren arvoitus” (RV, 1974) ja viimeinen Jukka Mäkisen ”Löytö” (RV-kirjat, 1984). Täydellisen listauksen saat esiin osoitteesta https://finna.fi, kun valitset hakutavaksi ”teoksen nimi” ja nimeksi ”Nuorten kirjakerho”. Kohdasta ”Lajittelu” voi valita ”vanhimmat ensin”, niin saat kirjat näkyviin ilmestymisjärjestyksessään.
”Nuorten kirjakerho” on eri sarja kuin ”Suuri nuorten kirjakerho”, jota Suuri Suomalainen Kirjakerho julkaisi vuodesta 1976. ”Nuorten kirjakerhon” taustalla oleva kustantaja RV on lyhenne helluntailaisesta Ristin Voitto -järjestöstä, joka on julkaissut jo 1900-luvun alusta lähtien uskonnollista...
Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta –chat suljettiin joulukuussa 2013. Syynä oli kirjastojen henkilökuntatilanteen tiukkeneminen ja chat-palvelun melko vähäinen kysyntä.
HelMet-chat osoitteessa www.helmet.fi on avoinna ma-to klo 13-17, pe klo 13-16. Palvelu aukeaa sivustolla automaattisesti aukioloaikoina. Chat ei ole näkyvissä jos vastaajalla on käynnissä kolme keskustelua samanaikaisesti.
