Kyseessä lienee Margaret Landonin teos Anna ja Siamin kuningas. Ohessa Fennican antamat tiedot ovat
Landon, Margaret, Anna ja Siamin kuningas / Margaret Landon ; suom. Olli Nuorto. Helsinki : Tammi , 1947 (
Anna and the King of Siam). Kirjan pohjalta on tehty elokuva vuonna 1956, joka tunnetaan nimellä The King and I, jossa pääosia esittivät Deborah Kerr ja Yul Brunner. Uudemman aiheesta tehdyn elokuvan tiedoissa mainitaan, että elokuvan käsikirjoitus perustuu Anna Leonowensin päiväkirjoihin, joita ei ole suomennettu. Elokuvan tiedot:
Anna ja kuningas / directed by Andy Tennant ; screenplay by Steve Peerson & Peter Krikes ; based upon the diaries of Anna Leonowens ; music by George Fenton. Helsinki : FS Film, 2006 Rooleissa: Jodie...
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg ja sen saksalaisesta muodosta Jürgen. Georg on lyhentymä: Georgios, kreik. maanviljelijä; Georgius, latinalainen muoto, katolisella kirkolla on toistakymmentä samannimistä pyhimystä. Veistoksissa ja maalauksissa hänet on usein kuvattu hevosen selässä taistelemassa lohikäärmettä vastaan. St George (Pyhä Yrjö) on myös partiolaisten nimikkopyhimys ja Englannin kansallispyhimys.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999.
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Valitettavasti näyttää tilanne olevan sellainen, että vaikka laulusta löytyy levytyksiä, nuottina sitä ei ole koskaan julkaistu.
Nuotin saadakseen täytyy joko yrittää saada yhteyttä säveltäjä Timo Taneli Hämäläiseen tai löytää joku, joka pystyy levyltä nuotintamaan kappaleen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kari Franck ohjasi tv-version Juhani Ahon Rautatiestä vuonna 1973. Pääosassa Anja Pohjola ja Leo Jokela. Rautatietä kuvattiin ensin Pielaveden Jylhänkylässä, sitten Pulsassa, misjtä löytyi Lapinlahden asemaa vastaava aito asemarakennus.Lähde: Katso 52 /1973. "Ahon Rautatie tuli kalliksi" / Anna Kerttu Wiik.
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1990) mukaan 'julkaisu' on "(useina kappaleina) julkaistu kirjallinen tuote".
Tämä tieto on siis jo melko vanha. Oman käsitykseni mukaan sanalla julkaisu tarkoitetaan nykyään myös sähköistä aineistoa (esim. verkkojulkaisu). Ehkäpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto osaisi antaa tarkempaa tietoa asiasta http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Lappeenranna maakuntakirjaston kokoelmista löytyy myös Sami Garamin Jörde-Juge eli Koomisii stoorei ja viileit kuvii Stadin skloddeille, joka on tosin runoteos. Satuikäisille sopinevat Raili Pursiaisen Savon lasten satukirja sekä Pirkko Haraisen Emmalla on mukavaa (ynnä muut Emma-sarjan kirjat). Heli Laaksonen on kirjoittanut hieman isommille sopivia lounaismurteisia runokirjoja: Pulu uis sekä Raparperisydän. Aini Rössi on kirjoittanut savolaisia kummitustarinoita (Heitänkö helekoo ja muita savolaisia kummitustarinoita), joissa dialogiosuudet ovat murteellisia. Sarjakuvaa ja Raamattua löytyy myös monilla eri murteilla kerrottuna.
Valitettavasti kaunokirjallisuuden sisältöjen avaaminen on kesken kirjastomaailmassa. Joten on jokseenkin vaikeaa etsiä kirjastojen tietokannoista nimenomaan etsimäsi kaltaisia teoksia. Valmiita listoja ei valitettavasti ole antaa käyttöösi.
Yksi mahdollisuus aloittaa haun tekeminen on etsiä kirjallisuutta, jotka on asiasanoitettu eli kuvailtu termeillä hän tai minä (kertoja).
Omasta PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 löytyy jo jonkin verran suomenkielistä kaunokirjallisuutta näin asiasanoitettuna ja tämäntyyppistä kirjallisuutta voi hakea kirjoittamalla kohtaan ASIASANA termi minä tai hän (vain yksi sana hakuriville) ja rajaamalla haku kaunokirjallisuuteen. Näin hakiessa tietenkin löytää vain murto-osan minä- tai...
Touru-alkuisia nimiä on sekä paikanniminä että sukuniminä. Teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000) viitataan Touru ja Tourunen nimien kohdalla nimeen Toura. Näiden nimien alkuperä saattaisi olla skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma. Pohjoismaisissa jumaltarustoissa Thor on ukkosenjumalan nimi. Jyväskylän seudun vanhoissa asiakirjoissa on mainittu Tourulan jakokunta jo vuonna 1506.
Nuottivihko Sota-ajan lauluja (Fazerin vuonna 1989 julkaisema) löytyy monista kirjastoista. Simon kirjastossa sitä ei ole, mutta mm. Pudasjärven kirjastosta se löytyy. Voit varata nuotin kirjaston tietokannan kautta tai kirjastosta:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
http://simo.kirjas.to/
Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se voi olla Eino-nimen sisarnimi. Siinä tapauksessa nimen taustalla olisi saksalainen nimi Enewald, joka tarkoittaa "miekalla hallitsevaa". Ilmeisesti suomen yleiskielen eine, eli aamiainen tai ravinto, ei liity nimen. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Tabloidi on sivukoko, joka on noin puolet broadsheet-koosta eli n. A3 (Koskinen Pertti, Hyvä painotuote, 2001.
Wikipedia-verkkotietosanakirjan artikkelissa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tabloidi
sanotaan näin: "Tabloidi on sanomalehti, joka on kooltaan puolet ns. suurikokoisesta broadsheet-formaatista. Suomessa tabloid-sivuformaatin koko on yleisesti leveys 280 millimetriä ja korkeus 400 millimetriä."
Koska tabloidin koko on likimääräisessä suhteessa A3-kokoon ja koska A3 ja A0 kuuluvat molemmat samaan arkkokokojen A-sarjaan https://wiki.uef.fi/display/opkmateriaalit/Arkkikoot
on perusteltua sanoa että tabloid on likimääräisessä suhteessa A0 -arkkikokoon.
Tabloidi-sanan etymologia ei selvinnyt käytettävissä olevilla lähteillä. Tätä asiaa...
Kappaleen nimi on Armi. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki
Laulun ovat esittäneet Kai Lind, Olavi Virta, Reijo Taipale, Aarre J. Kari ja Ari Klem. Sen lisäksi Armista on lukuisia orkesterisovituksia, katso tarkemmin Yleisradion Suomalaisten äänilevyjen tietokannasta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/
Ainakin Olavi Virran, Reijo Taipaleen ja Kari Arcen (Aarre) cd-levytyksiä on kaupoissa saatavilla ja myös kirjastoissa lainattavissa.
Ja vielä taustatietoja kappaleesta:
Erik Lindström kertoo säveltäneensä tämän kappaleen v. 1952 alun perin vaimolleen Vuokolle, mutta Armi Kuuselan tultua valituksi Miss Universumiksi sävellys päätettiin markkinoida Armin nimellä, jolloin Saukki teki siihen sanat. Siitä lähtien tämä laulu...
Sukunimi Heijari on peräisin ruotsin sanasta 'hejare', hakkaaja tai pukari. Antreassa Karjalan kannaksella Heijari on ollut sekä sukunimi että talonnimi. Etunimi Frans on muunnos nimestä Franciscus. Nimen teki tunnetuksi munkkijärjestön perustaja Franciscus Assisilainen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen
Alkuperäisestä nimestä on monia erikielisiä muunnoksia; esim. italian Francesco, englannin Frances, ranskan Francois, Franco, puolan Franek ja unkarin Ferenc.
Lähteet: Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999
Mikkonen Pirjo - Paikka Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Kirjastossa on useita etunimikirjoja ja niissä on tietoa esim. Roosa, Rosa, Ruusa, Rosina, Rosita, Ruusu, Rosalia, Rosanna ja Rose etunimistä. Nämä ovat siis versioita samasta nimestä.
Rosaa pidetään latinankilisenä nimenä, joka tarkoittaa ruusua. Toinen versio nimen alkuperästä on, että se on lyhenne muinaissaksalaisista nimistä Rosamund (hevosten suojelija) ja Rosalind (hevoskäärme).
On myös useita Rosa-nimisiä pyhimyksiä.Rosa on mukana myös nimissä Rosalia ja Rosalie.
Kukkana ruusulla on monenlaisia symbolisia merkityksiä, se mm. yhdistetään Neitsyt Mariaan.
Tähän ei ole mahdollista jäljentää kaikkea kirjojen tietoa. Voisit tulla lukemaan lisää nimestä kirjastoon mm. seuraavista kirjoista:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999,...
Aiheestasi löytyy useitakin tutkimuksia. Esimerkiksi seuraavat: Weizmann-Henelius, Ghitta: Väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Helsinki,1997; Ekdahl, Johanna:Aggressio- ja väkivaltatilanteet päivystysluonteisessa hoitotyössä/ Johanna Ekdahl, Mari Routapohja, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1998; Mastokangas, Esa: Aggressiivisen vanhuksen hoito, Turun ammattikorkeakoulu, 1999;Saarni, Mari: Uhkaavasti tai aggressiivisesti käyttäytyvä psyykkisesti sairas, humalainen tai päihteiden väärinkäyttäjä hammashuoltajan vastaanotolla, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1997 ja Mäkelä, Milla: Väkivaltatilanteet psykiatrisella suljetulla osastolla: potilaan näkökulma/ Milla Mäkelä, Seija Mäki-Laurila, Turun ammattikorkeakoulu, 1999. Seuraavat artikkelit...
Maarian pitäjä/kunta liitettiin tosiaankin palasina osaksi Turkua. Ensimmäiset liitokset tehtiin jo 1600-luvulla. Ruissalo luovutettiin Turun kaupungille vuonna 1845. Vuonna 1944 liitettiin laajoja alueita Turkuun (mm. Ranistula ja Hirvensalo). Seuraavina vuosikymmeninä liitettiin Turkuun vähäisiä alueita ja vuonna 1967 koko kunta.
Kirjaston kokoelmista ei ikävä kyllä löydy kartta-aineistoa, joka muodostaisi kattavan ajallisen läpileikkauksen Maarian entisen pitäjän rajoista.
Kävin läpi kaikki Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyvät Maarian historiaa käsittelevät teokset sekä kokoelmistamme löytyvän vanhan kartta-aineiston. Kävin läpi myös laajan otannan Turun kaupunkihistoriaa sekä Turun...
Lapin maakuntakirjastosta löytyi ainakin seuraavat teokset, joilla voisi päästä alkuun: Pauli Kallio: Pikkulasten ympyröitä, Sylvia Lindström: Elämänpuu - maailam lapsen silmin, Gunnar SAndberg: BArnets bildvärld. Lisää lasten piirustusten tulkinnasta voit etsiä Aurora-kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora ja Lapin yliopiston Hilla-kokoelmatietokannasta osoitteessa http://www.urova.fi
Voit hakea materiaalia seuraavilla asiasanayhdistelmillä: piirustukset ja lapset; piirustus ja lapset; kuvallinen ilmaisu ja lapset.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita kotimaisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, jotka ovat käytettävissä kirjastossa paikan päällä.
Nimi Juuli on Julia-nimen rinnakkaismuoto. Katolisissa maissa Julia on pyhimyksen nimi. Julia-nimi mainitaan myös ortodoksisessa kalenterissa. (Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1997)
Etsimäsi laulun nimi on Moottoripyörä on moottoripyörä, ja sen on tehnyt Mika Sundqvist. Laulun nuotit ja sanat löytyvät ainakin Suuri toivelaulukirja 18:a (F-kustannus 2005).
Voit tarkistaa laulukirjan saatavuuden LOISTO-kirjastojen aineistotietokannasta:
http://loisto.kirjas.to/
