Seuraavista pitäisi olla apua verkonpaikkuussa:
·Tammelin Jaakko: ”Verkon paikkaus”, 1977, 66 s.
·Heikkilä, Pekka: ”Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus”, useita eri painoksia, n. 60 sivua.
·Video ”Verkon pauloitus ja verkkokalastus” vuodelta 1991 perustuu edelliseen kirjaan. Videon tiedoista ei kuitenkaan näe, esitelläänkö siinä myös verkon paikkausta.
·”Kalamiehen tietokirja”, osa 3, sisältää verkkotietoa. Paikkauksesta on pari sivua.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi näet, missä kirjastoissa näitä on paikalla. Aineiston löytää tietokannasta kerralla kun valitsee alkusivulta vaihtoehdon Aihe ja kirjoittaa hakusanaksi ”kalaverkot”.
Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa.
Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä.
Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
Kirjallisuuspalkinnoista on tietoa Kirjastot.fi sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kirjallisuuspalkintoja/ . Sivuilta löytyy myös palkinnon jakajien sivut.
Esimerkiksi Finlandia-palkintoa valitsemaan asetetaan valintalautakunta, joka valitsee ehdokkaat http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/ .
Akateemisen kirjakaupan sivuilla on tietoa lukuisista Suomessa jaettavista kirjallisuuspalkinnoista https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms… . (Kohta Tutustu palkintoihin!) Sen mukaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnossa: "Palkintoraati ottaa huomioon kaikki suomenkieliset kaunokirjalliset esikoisteokset, jotka ovat ilmestyneet sitten edellisen vuoden marraskuun, jolloin palkinto...
Lasten kuvakirjoja, joissa raskautta ja uutta perheenjäsentä käsitellään perhesuhteiden kautta:
Sanna Pelliccioni: Onni-pojasta tulee isoveli
Giles Andreae ja Vanessa Cabban: Äidin vatsassa on talo
Brigitte Weninger ja Eve Tharlet: Pasi saa pikkusiskon
Sibylle ja Jürgen Rieckhoff: Ellasta tulee isosisko
Liane Schneider ja Eva Wenzel-Bürger: Laurasta tulee isosisko
Kuvakirjoja lasten seksuaalikasvatuksesta:
Janosch: Äiti, mistä lapset tulevat?
Katerina Janouch ja Mervi Lindman: Mistä on pienet vauvat tehty?
Dan Höjer ja Boel Werner: Tervetuloa meille, vauva!
Vauva tulee valtakuntaan (kirja avuksi vanhemmille, jotka haluavat keskustella lastensa kanssa vauvan syntymään liittyvistä asioista)
Annika Sandelin ja Linda Bondestam: Retkuliina...
Nuotit kyseiseen Martti Helan säveltämään ja Siionin kannel -kokoelmaan kuuluvaan lauluun (SK 456) löytyvät ainakin teoksesta Hengellisiä lauluja ja virsiä : nuottipainos. 1979. Lisäksi kappale pitäisi löytyä kokoelmasta Siionin kannel : yksiääninen nuottipainos. 1990. Nuottien sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Nuotteja Star wars –elokuvan musiikkiin löytyy runsaastikin. Tässä muutamia poimintoja niistä:
1) Williams, John (1932-) (säv.): Star Wars Episode I: The Phantom Menace
(Warner Bros., 1999)
2) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars: episode II: Attack of the clones : Piano solo : Selections from the original motion picture soundtrack
(Warner Bros., 2002)
3) Williams, John (1932-) (säv.): The Star wars trilogy: This edition contains the new compositions Victory celebration by John Williams and Jedi rocks by Jerry Hey from the Return of the Jedi
(IMP, 1997)
4) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars suite / Adapted and arranged for piano by Tony Esposito ( Warner Bros., 1997)
Saatavuuden voit tarkistaa vaikkapa monihaun kautta, http...
Isela on lyhenne nimistä Elisabet ja Isabella. Isabella on espanjalainen muoto nimestä Elisabet. Elisabet tarkoittaa
"Jumala on valani". Vuodesta 1900 Suomessa on annettu Isela
nimeksi 21 naiselle. Vuosina 2000-2006 Isela on annettu nimeksi 10 naiselle. Iselan nimipäivää voi viettää Elisabetin päivänä 19.11.
Helkavirsiä -teos on käännetty englanniksi, teoksen tiedot ovat: Whitsongs / Eino Leino ; translated from the Finnish by Keith Bosley ; introduction by Michael Branch 1978.
STAND NRO: 0-903400-36-7. Teos löytyy yleiseistä kirjastoista myös pääkaupunkiseudulla. Tyyrin tyttö - Tyyri´s girl löytyy myös tästä käänöksestä.
Käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php mukaan Herbert Loman ei ole kääntänyt Helkavirsiä. Hänen käännöstöistään löytyi ko. tietokannasta vain seuraava:
antologia
Antologian kirjoittajat Juhani Kellosalo, Jukka Koskelainen, Kjell Lindblad, Sari Malkamäki, Arto Melleri, Hannu Mäkelä, Lassi Nummi, Helena Sinervo, Eira Stenberg, Zachris Topelius; Tua Forsström, Tove Jansson, Jyrki Kiiskinen, Olle Leino; Markku...
Jonne-nimen alkuperää on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastaus löytyy täältä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=32b81252-c…
Jonne-nimeä on käytetty Pohjois-Suomessa myös Jounin puhuttelunimenä.
Lisätietoa löydät nimikirjoista, esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Jouko Turkan tv-sarjan "Seitsemän veljestä" (vuodelta 1989) kaksi ensimmäistä osaa löytyvät ainakin Tampereelta, Oulusta, Hämeenlinnasta ja Mikkelistä. Kaikki ovat maakuntakirjastoja, joten niistä kaukolainoja saa muualle Suomeen varsin näppärästi. Voitte kysyä veljeksiä kaukolainaksi oman kotikirjastonne kautta.
DVD-levylle Turkan metsäläisten temmellystä ei ilmeisestikään ole vielä tallennettu.
Sanat kuuluvat eri taivutustyyppeihin. Ruis, kiuas ja nauris kuuluvat taivutustyyppiin 41 ja taipuvat kuten vieras, vieraan, vieraiden/vieraitten. Sanoissa ruis ja nauris on lisäksi astevaihtelu -:k, jossa taivutusmuotoihin tulee k. Sana hauis kuuluu taivutustyyppiin 39 ja taipuu kuten vastaus, vastauksen, vastausten/vastauksien.
Suomen kielen taivutustyypit löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta. Sanan yhteyteen on merkitty taivutustyyppi ja mahdollinen astevaihtelu ja sanakirjasta löytyvät myös kunkin taivutustyypin esimerkkimuodot sekä astevaihtelutaulukko. Sanakirjan verkkoversio on vapaasti käytettävissä. Kirjastoista löytyy myös painettu Kielitoimiston sanakirja.
Kielitoimistolla on myös neuvontapuhelin, jossa vastataan suomen kielen...
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
Suoria, selkeitä käännöksiä ei kaikista kysytyistä termeistä löytynyt.
"Pastern" on käännetty sanakirjoissa joko "vuohinen" tai "vuohisluu".
Wikipedian mukaan kuitenkin "The pastern is a part of the horse between the fetlock joint and the hoof" eli sijaitsee vuohisen ja kavion välissä. Edelleen "The pastern consists of two bones, the uppermost called the "large pastern bone" or proximal phalanx, which is located just under the fetlock, and the lower called the "small pastern bone" or middle phalanx, located between the large pastern bone and the coffin bone (also see Equine forelimb anatomy)".
"Ergot" on jotain joka kasvaa ja jota voi trimmata, katso esim. http://horses.about.com/od/partsofthehorse/g/ergot.htm
"Gaskin" - katso http://...
Antiikin taiteista, myös rakennustaiteesta on kirjoitettu vuosisatojen saatossa runsaasti.
Asiasanoilla Kreikka arkkitehtuuri tai antiikki arkkitehtuuri löytyi seuraavaa:
Durando, Furio: Splendours of ancient Greece. London, Thames and Hudson, 1997
Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto, [Espoo], Teknillinen korkeakoulu, 1989
Winckelmann, Johann Joachim: Jalosta yksinkertaisuudesta kirjoituksia antiikin taiteesta ja arkkitehtuurista, Helsinki, VAPK-kustannus, 1992
Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka. Gummerus. 2001
John Camp - Elizabeth Fisher: Antiikin Kreikan maailma. Otava 2004.
Roland Martin, Greek architecture. 1988.
Kappale Tuhkaa = Homburg / suom. san. Pertti Reponen löytyy kirjasta Hitit - 60-luku (ISBN 9517573510). Kappale Olet paha = You're no good / säv. ja san. Clint Ballard, suom. san. Orvokki Itä sisältyy kirjaan Hyvin menee kuitenkin - ja muita 60-luvun hittejä (ISBN 9517571933).
Yhtyeen Eddy & The Lightnings nimissä kappaleiden sanoituksia ei ole löydettävissä Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta: http://www.libplussa.fi/
Kirjassa Suomalaisen rockin tietosanakirja Osa 1 / Lehtonen, Esko (ISBN 9519287086) kerrotaan yhtyeestä sekä sen ja Eddyn (Tapani Lehikoinen) levyttämät kappaleet.
Kirjojen saatavuustiedot selviävät Plussasta ja siellä voi myös tehdä haun kappaleen nimellä, nimikekentässä.
Yleisradion äänilevystön...
Kirjastopalvelun toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat- julkaisun mukaan Juliette Benzonin Marianne-sarja etenee suomennoksina alla olevan listan mukaan. Kirjan nimen perässä kustantaja ja julkaisuvuosi.
Marianne, Napoleonin tähti. Tammi 1969.
Marianne ja Toscanan tuntematon. Tammi 1970.
marianne kohtaa menneisyyden. Tammi 1971.
Sinä, Marianne. Tammi 1973.
Marianne ja kohtalokkaat kasvot. Tammi 1975.
Marianne ja keisari. Tammi 1975.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiempikin vastaus Juliette Benzonin kirjoja koskevaan kysymykseen.
Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keski-ajalta lähtien: Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä, henric Sorila 1481 Tyrväässä, nimismies Juho Sorri 1571 Vesilahdella, Heikki Sorri 1546 Karkussa, Lauri Sorri 1553 Pirkkalassa.
Teiskossa Sorri mainitaan talonnimenä 1566...
Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila.
Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela.
Nimiin sisältynee vanha etunimi, vrt. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Uudistettu laitos 2000.
Sorri-suvusta on tehty sukukirja Suur-Rautalammin Sorrit, josta voisi selvitä tarkemmin, mitä nimi tarkoittaa. Suomen kielen...
Sen verran kinkkinen oli kysymyksesi, ettei käytettävissämme olevista lähteistä tai toimituskuntamme tietämyksestä valitettavasti löytynyt vastausta. Myöskään englanninkielisillä nettisivustoilla surffaileminen ei tuottanut tulosta. Sen verran saimme selville, että merilevämätiä tuo maahan ainakin sellainen firma kuin Arvo Kokkonen Oy ja mädin valmistusmenetelmä on patentoitu, joten reseptiä ei välttämättä ole helppo saada: http://www.arvokokkonen.fi/tuotteet/madit/3113.php
Ehkä kannattaa myös kysellä erilaisilta ruokafoorumeilta, niistä voi saada yllättäviäkin vastauksia, joku jossain voi tietää: http://www.kotikokki.net/
Tai ehkä jollakin palstamme lukijoista on parempaa tietoa asiasta?
