Kirjassa Runot 1947-1977 on kokoelma runoja nimellä Valkealla rannalla. Yksi näistä runoista on samanniminen. Samassa teoksessa on myös runo nimeltä Rannalla. Kirja Karu laidunrinne sisältää kokoelman Kaukainen vastaranta. Kirjassa Hengitys yössä on runo nimeltään Ja nyt vesi tuolla vastarannalla. Toivottavasti jokin näistä on etsimänne.
Eino Leino omistaa Z. Topeliukselle kaksi runoa tämän kuoleman jälkeen: Tiedon tultua Z. Topeliuksen kuolemasta ja Hymni Z. Topeliuksen haudalla. Tästä katso Kainuun Eino Leinon seuran sivut
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kronologia.html
Alunperin runot julkaistiin vuonna 1899 kokoelmassa Ajan aalloilta. Tämä kokoelma löytyy myös Eino Leinon Kootuista runoista, osa 1. Tämä kokoelma löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Runot löytyvät myös Ruontietokannasta http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Kysymäsi artikkelit ovat lukuja kirjoista. Niitä on monissa kirjastoissa, mutta mistään kirjastosta tuskin löytyy kaikkia. Suurin osa kirjoista on Ratamo-kirjastojen (Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Riihimäki) kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät kirjastojen tietokannan kautta kirjoittamalla hakemasi nimen teoksen nimi –ruutuun:
http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Aivan kaikkia kirjoja ei Ratamo-kirjastoista löydy. Yksi kirjoista (Pirinen, H: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa) on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (Pasilan, Leppävaaran, Tapiolan kirjastot). Saatavuustiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin
Konttinen, R: Treffpunkt Paris –teos on Helsingin yliopiston...
Alla olevien verkkosivustojen mukaan puna-armeijan miesvahvuus oli noin 34 miljoonaa miestä. Japanin armeijan miesvahvuus taas oli 9,700,000 miestä. Sivuilta käy myös ilmi kaatuneiden ja haavoittuneiden lukumäärät sekä paljon muuta kiinnostavaa tietoa liittyen toiseen maailmansotaan.
http://www.eisenhower.archives.gov/quick_links/military/WWII_cost.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_Army
Roni on lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto. Suomen almanakassa Roni on samana päivänä, jona ruotsinkielisessä almanakassa oli ennestään nimi Ronald (5.9.). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ronin nimeen Sofronios. Nimillä ei kuitenkaan ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Markus - nimen (Marcus, sodanjumala Marsille pyhitetty) kansanomainen muoto on Markku. Markuksen evankeliumin kirjoittaja oli Johannes Markus, jonka mukaan jo keskiajalta lähtien on Suomessa...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Venäläistä kolanmakuista Baikal-limonadia tuntuu olevan vaikea löytää Suomessa toimivien venäläisherkkujen tai eestiläisten tuotteiden sivuilta, Aqualifen sivulta löytyy hinnat ja tietoa, että juomia voi tilata. Siellä myös kerrotaan, että Baikal-limonadia toimitetaan 30 maahan. Mahtaisiko Aqualifesta saada tiedon, mihin liikkeisiin Suomessa Baikal-limonadia tuodaan https://aqualife.ru/en/catalog/product/baykal-2l-plastik/
Aqualifen lisäksi Baikalia myydään verkkokaupoissa, esim. Russianfooddirect.com:
https://www.russianfooddirect.com/food-drink/beverage/soda/
Tässä venäläisiä ja eestiläisiä ruokakauppoja
http://www.euro-east.fi/
http://itis.fi/fi/myymalat/kalinka
http://www.eestinextrat.fi/
http://www.tuglas.fi/...
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
Kyse lienee suomalaisesta vastineesta vanhalle latinankieliselle fraasille rara avis, joka tarkoittaa kirjaimellisesti harvinaista tai erikoista lintua, ja jolla on perinteisesti viitattu poikkeukselliseen tai erikoislaatuiseen ihmiseen. Ilmaus esiintyy latinankielisessä muodossaan Horatiuksen ja Juvenaliksen kirjoituksissa, ja sillä on vastineensa monissa eurooppalaisissa kielissä (esim. englannin "rare bird").
Siihen on vaikeampi antaa vastausta, miksi suomen kieleen on vakiintunut nimenomaan sanapari "outo lintu". Merkitykseltään se kuitenkin tuntuisi vastaavan rara avis -fraasia: Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan "outo lintu" on "harvinainen, poikkeuksellinen ihminen" ja Erkki Karin Naulan...
Nimi Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka tarkoittaa voittoisaa kaunotarta. Nimen Sigrid pohjana taas on muinaisskandinaavinen Sigridh.
Iida on muinaissaksalainen nimi, johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-.
Amanda tulee latinasta ja tarkoittaa "rakastettava" tai "ystävällinen".
Lähteinä käytetty:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Nimipäiväsanat
Vilkuna: Etunimet
Runous ilmestyi alunperin Saaritsan kokoelmassa Syksyn runot (Kirjayhtymä, 1973). Lisäksi se on julkaistu kolmessa Saaritsan valittujen runojen kokoelmassa: Kuuden syksyn runot : antologia (Kirjayhtymä, 1974), Runoja 1965-1982 (Kirjayhtymä, 1983) ja Pohjakosketus : 30 vuotta runoa (WSOY, 1998).
Sukunimet Havi, Havia ja Havo ovat todennäköisesti germaanista perää. Niille on muinaissaksan henkilönimistössä vastine Hav, Hawe ja Hawo ( joka viitannee mereen). On myös esitetty, että nimen lähtökohta on skandinaavinen Had-nimi. Haviaa lähellä oleva Havi on mahdollisesti peräisin saksalaisesta Haveman-nimestä.
Lisää sukunimestä voi lukea Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet.
Lähde:
Mikkonen – Paikkala: Sukunimet. Otava.
Kyseessä on varmaankin norjalaisen Vibeke Idsøen ohjaama Jakten på nyresteinen vuodelta 1996. Elokuva esitettiin Suomessa nimellä Vaarallisen kiven metsästys Ylen TV-1:llä ainakin 24.12.1999. Kuvauksen mukaan elokuvassa pikkupojan isoisällä on munuaiskiviä ja poika muuttuu taikavoiman avulla pikkuruiseksi ja lähtee isoisän elimistöön ottamaan selvää, mistä on kyse. Alla olevista linkeistä voit lukea lisää elokuvasta.
Vaarallisen kiven metsästys -elokuvasta tehtiin VHS-tallenne, jota on lainattavissa muutamassa Suomen kirjastossa. Oman alueesi kirjastoverkossa sitä ei näytä olevan, mutta voit tilata kirjan kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
http://www.filmarkivet.no/film/details.aspx?filmid=11099
https://elonet.fi/fi/elokuva/1066146
http...
Kirkkonummen kunnan kotisivuilta ( http://www.kirkkonummi.fi/ ), kohdasta kuntalaisen Kirkkonummi, löytyy tieto, että avioerohakemuksia saa kunnan yhteispalvelupisteestä, jonka osoite on
Asematie 3 B II kerros
02400 Kirkkonummi
Puh. 2967 2220
Avoinna: ma, ke-pe 8.30-15.30, ti 8.30-17.00
Jos sisaruksilla on sama äiti mutta molemmilla on eri isä ja isät ovat veljiä keskenään, sisarukset ovat tosiaan sisarpuolia. Näin ollen heillä olisi 25 % yhteisiä geenejä äidin puolelta. Isien puolelta lapset puolestaan ovat serkkuja keskenään, joten yhteisiä geenejä on noin 12.5 %. Näin ollen yhteisiä geenejä lapsilla keskenään voi olla 37,5 %. Kysessä on kuitenkin aika karkea arvio ja todennäköisyyksiä käyttäen tehty laskutoimitus. Lopullisent tiedon asiasta antaisi parhaiten varmasti geenitesti.
Kiinnostava kirja geeneistä ja mistä olemme tulleet on esimerkiksi Adam Rutherford: Lyhyt historia meistä kaikista - ihmiskunnan tarina geenien kertomana.
Yhtä alaamme koskevaa palkkaluokitusta ei ole olemassa, vaan valtion (esim. yliopistojen kirjastojen), yritysten ja yleisten kirjastojen palkkauksessa noudatetaan erilaisia käytäntöjä. Lisätietoja kuntien osalta löytyy Kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta, joka löytyy painetun teoksen lisäksi pdf:na, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion virka- ja työehtojen mukaiset palkkataulukot löytyvät mm. julkaisusta "Valtion virka- ja työehdot, netistä Valtiovarainministeriön sivuilta kohdasta Sopimukset, http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… . Sieltä löytyy myös Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… .
(...
Stahanov-järjestelmä, stahanovilaisuus, on neuvostoliittolaisen Magnetogorskissa työskennelleen kaivosmiehen Aleksei Stahanovin (s.1905) mukaan nimensä saanut työjärjestelmä, jolla Neuvostoliitossa pyrittiin nostamaan työtehoa etenkin Stalinin valtakaudella. Stahanov oli mallityöläinen ja työn sankari, joka ylitti monin kerroin suunnitelmissa olleet tavoitteet. Stahanovilaisuus perustuu sosialistiseen työkilpailujärjestelmään, jossa tehostajina käytetään poikkeuksellisen tuloksekkaita työläisiä ns. stahanovilaisia. Lähde: Nykytieto : M-Ö / Valitut Palat. Hki, 1984 ja Tuomas Lehtisen kotisivu http://www.kolumbus.fi/tulehti/tlhy99k.html . Google-haku antaa kuusi osumaa hakusanalla "stahanovilaisuus".
Kirjastopalvelun toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat- julkaisun mukaan Juliette Benzonin Marianne-sarja etenee suomennoksina alla olevan listan mukaan. Kirjan nimen perässä kustantaja ja julkaisuvuosi.
Marianne, Napoleonin tähti. Tammi 1969.
Marianne ja Toscanan tuntematon. Tammi 1970.
marianne kohtaa menneisyyden. Tammi 1971.
Sinä, Marianne. Tammi 1973.
Marianne ja kohtalokkaat kasvot. Tammi 1975.
Marianne ja keisari. Tammi 1975.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiempikin vastaus Juliette Benzonin kirjoja koskevaan kysymykseen.
