Kirjassa Suomen kirjailijat 1945-1980 on seuraavat tiedot Unto Parvilahdesta:
syntynyt 28.9.1907 Turku - kuollut 27.10.1970 Malaga, Espanja. Liikealalla.
Valokuvaaja. Ilmavoimat 1933-1941. Vapaaehtoisessa palveluksessa Saksan
SS-pataljoonassa, yhdysupseerina Berliinissä. Vankina Neuvostoliitossa
1945-1954. Asunut Espanjassa.
Unto Parvilahti on kirjoittanut kaksi kirjaa:
Berijan tarhat. Havaintoja ja muistikuvia Neuvostoliiton vuosilta 1945-1954.
H:ki 1957 Otava.
Terekille ja takaisin. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla
1941-43. Keuruu 1958 Otava.
Valitettavast syytä Unto Parvilahden Suomesta poistumiseen ei ole löytynyt.
Nimi Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka tarkoittaa voittoisaa kaunotarta. Nimen Sigrid pohjana taas on muinaisskandinaavinen Sigridh.
Iida on muinaissaksalainen nimi, johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-.
Amanda tulee latinasta ja tarkoittaa "rakastettava" tai "ystävällinen".
Lähteinä käytetty:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Nimipäiväsanat
Vilkuna: Etunimet
Kirjastopalvelun toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat- julkaisun mukaan Juliette Benzonin Marianne-sarja etenee suomennoksina alla olevan listan mukaan. Kirjan nimen perässä kustantaja ja julkaisuvuosi.
Marianne, Napoleonin tähti. Tammi 1969.
Marianne ja Toscanan tuntematon. Tammi 1970.
marianne kohtaa menneisyyden. Tammi 1971.
Sinä, Marianne. Tammi 1973.
Marianne ja kohtalokkaat kasvot. Tammi 1975.
Marianne ja keisari. Tammi 1975.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiempikin vastaus Juliette Benzonin kirjoja koskevaan kysymykseen.
Valokuvaus on sallittua yleisissä kirjastoissa. Kohteliasta on kysyä lupaa ennen kuin kuvaa kirjaston asiakkaita tai henkilökuntaa. Lehtikuvaajilla on tapana varmistaa lupa kirjastonjohtajalta.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on italialaisen Nino Olivieron sävellys O ciucciariello, suomeksi Pieni aasi. Mainitsemanne tekstirivi löytyy siitä. Toinen Viola-tietokannassa laulusta mainittu tekstirivi kuuluu "Takkuinen aasi matkalla jostain..".
Pienen aasin levyttivät Sirpa Säde (oik. Kullberg) ja Ossi Malisen orkesteri vuonna 1958. Se julkaistiin sekä single-levyllä että savikiekolla. Uudempia levytyksiä tai cd-versiota laulusta ei ole julkaistu. Italiankielisiä esityksiä laulusta löytää Youtubesta.
Suomennoksen tekijäksi on ilmoitettu Merja, joka on yksi Saukin eli Sauvo Puhtilan lukuisista salanimistä.
Kyse lienee suomalaisesta vastineesta vanhalle latinankieliselle fraasille rara avis, joka tarkoittaa kirjaimellisesti harvinaista tai erikoista lintua, ja jolla on perinteisesti viitattu poikkeukselliseen tai erikoislaatuiseen ihmiseen. Ilmaus esiintyy latinankielisessä muodossaan Horatiuksen ja Juvenaliksen kirjoituksissa, ja sillä on vastineensa monissa eurooppalaisissa kielissä (esim. englannin "rare bird").
Siihen on vaikeampi antaa vastausta, miksi suomen kieleen on vakiintunut nimenomaan sanapari "outo lintu". Merkitykseltään se kuitenkin tuntuisi vastaavan rara avis -fraasia: Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan "outo lintu" on "harvinainen, poikkeuksellinen ihminen" ja Erkki Karin Naulan...
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Vaikea on löytää tähän yksiselitteistä ehdokasta. Tarjoan tässä aluksi kahta, joista jälkimmäinen ei täytä ajallista ehtoa (eli on myöhempi)
Llull, Ramon (n. 1235-n. 1316)
Ylistän rakastettuani. - Helsinki, 1983.
Gracian, Baltasar (1601-1658)
Maallisen viisauden käsikirja. - Porvoo, 1994.
(aikaisempi suomennos nimellä Viisauden käsikirja)
Gracian, Baltasar
Sankarin taskupeili. - Porvoo, 1996.
Gracian oli jesuiittaveljeskunnan jäsen, joka epäilyttävinä pidettyjen mielipiteidensä vuoksi erotettiin opetustehtävästään.
Muita vaihtoehtoja (lähinnä keskiaikaisia, joitakin myöhempiäkin):
Boethius (n. 485- n. 525)
Filosofian lohdutus
Tuomas Akvinolainen (1225-1274)
Usko ja rukous : apostolisen uskontunnustuksen ja Herran rukouksen selitys
Summa...
Voit hakea Helmetistä hakusanoilla rikoksentekijät, rikokset, rikollisuus, muistelmat tai elämäkerrat. Ongelmana on, että pelkkien asiasanojen perusteella on mahdotonta tietää, minkä teoksen on kirjoittanut rikoksentekijän läheinen.
Tässä ohessa on lista joistakin kirjoista, joissa käsitellään rikoksentekijän ja hänen läheistensä elämää. Kaunokirjallisuutta löytyi sittenkin enemmän kuin muistelmia. Osa luettelon romaaneista perustuu tositarinoihin, osa on fiktiota.
Elämäkerrat ja muistelmat:
Armas Gerdt: Petrin matka Myyrmanniin
Steven Naifeh ja Gregory White Smith: Muukalainen perheessä
Seppo Porvali: Daltonit
- Kirjoittaja ei ole rikoksentekijöiden läheinen, mutta kirjassa puheenvuoron saavat myös poikien sisaret. Perhetausta käydään...
Internetin kautta ei löydy luetteloa Hämeenlinnan kadunnimistä. Kuntaliitoksen jälkeisen Hämeenlinnan kaduista ja teistä on olemassa Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimistossa luettelo, josta ei löytynyt Q,X,Z tai Å -kirjaimilla alkavia kadunnimiä. Tarkempaa tietoa asiasta saa osoitteesta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto:
Raatihuoneenkatu 9, 2. kerros, puh. 621 2653, avoinna ma-pe klo 9-15.
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin, joten laitan tähän alkuun vastauksen, joka on kirjoitettu vuoden 2011 maaliskuussa:
"Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (...
Isela on lyhenne nimistä Elisabet ja Isabella. Isabella on espanjalainen muoto nimestä Elisabet. Elisabet tarkoittaa
"Jumala on valani". Vuodesta 1900 Suomessa on annettu Isela
nimeksi 21 naiselle. Vuosina 2000-2006 Isela on annettu nimeksi 10 naiselle. Iselan nimipäivää voi viettää Elisabetin päivänä 19.11.
Kyllähän lahjoitukset periaatteessa kirjastoille kelpaavat, varsinkin jos ovat aineistoa, jonka voisi olettaa kirjaston asiakkaita kiinnostavan.
Kirjastojen hyllytila on rajallista ja siksi jo olemassaolevaa vanhempaa kirjastoaineistoakin, jota asiakkaat eivät enää lainaa, joudutaan joskus poistamaan aika paljon ihan vain tilan puutteen vuoksi, ja koska kirjastoihin tietysti saapuu koko ajan runsaasti uutta aineistoa, jolle sillekin pitäisi löytyä tilaa. Kaikkea lahjoitettua aineistoa ei voida siis aina ottaa hyllyyn ja osa voi joutua poistettavien kirjojen joukkoon myytäväksi.
Kannattaa ehkä tuoda mieluiten ensin lista lahjoitettavasti kirjoista näytille kirjastoon kokoelmaihmisten harkittavaksi. Kukin kirja harkitaan yksitellen, esim....
Candlefordin postineiti (Lark Rise to Candleford) on BBC:n esittämä tv-sarja. Sen taustamusiikkia ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjastosta eikä pikaisella etsinnällä muistakaan kirjastoista tai verkkokaupoista.
Lark Rise to Candleford on tullut tunnetuksi myös näytelmänä. Sen taustamusiikki näyttäisi olevan LP-levynä saatavana Porin kaupunginkirjastosta (http://www.satakirjastot.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D598B40F1%…). Kaukolainatilauksen voi tehdä asioimalla kirjastossa tai Internetin kautta kaukolainalomakkeella (http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=j_kauko).
CD-levynä näytelmän taustamusiikkia näyttää olevan myynnissä Amazon-verkkokaupassa (http://www.amazon.co.uk/Lark-Rise-Candleford-Albion-Band/dp/B000G04UZ0). CD-levyn...
Todennäköisesti viittaat Olli Ainolan kaksiosaiseen MOT-ohjelmaan "Lääketieteen musta historia", joka on esitetty 7. ja 14.9.1998 YLE:n 1-kanavalla.
Ohjelmien käsikirjoitukset
http://www.yle.fi/mot/070998/kasis.htm
http://yle.fi/mot/140998/kasis.htm
Markku Lehtolan yksilöityä ko. ohjelmien kritiikkiä
"Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa"
http://www.tutkiva.fi/images/mot-analyysi.pdf
Siteeraan suoraan muutaman katkelman Lehtolan ym. kritiikistä:
"MOT:n ohjelmassa ei kerrottu, milloin ja missä yhteydessä Ylppö oli ilmaissut
pitävänsä “mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena”.
“Rotukomitean” esityksen aikaan 1943 Ylppö tuskin on voinut pitää mielisairaita
arvottomina menetettyään juuri mielenterveysongelmista...
Kajaanin seurakunnasta todetaan, että sodan jälkeen sankarihautaan on haudattu Jussi Kekkosen lisäksi vain Karjalaan jääneiden sankarivainajien viime vuosina kotiin tuotuja luita.
Miksi Jussi Kekkonen haudattiin sankarihautaan, ei ole tarkkaan tiedossa, omaiset halusivat hänet kotikaupungin hautaan.
Helsingin raitiotielinjojen yhteispituus on 71 km. Pisin linja yhteen suuntaan on linja 1A Käpylästä Eiraan. Linjan pituus on 9,135 km. Nykyisin linjojen pituudet muodostuvat reittiosamatriiseista ja siten linjojen pituuksia ei nykyisin löydä koottuna mistään. Eri järjestelmät kokoavat kulloinkin voimassa olevan reitin pituuden. Näin kerrottiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) Raitioliikenteestä.
Tietoa Helsingin raitiovaunuliikenteestä internetissä:
HKL raitioliikenne
Helsingin raitiotielinjat kartalla
Suomen Raitiotieseura ry
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/
Helsinign kaupungin raitioliikennemuseo
ja
kirjallisuutta aiheesta
Kirjallisuutta:
Perintömetsä : sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus / Matti Kiviniemi, Pirjo Kärki
Julk. Metsäkustannus, 2008
Metsänomistajan verokirja / Ville Hukkanen
Julk. Verotieto, 2007
Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat myös hyviä tietolähteitä. http://www.metsalehti.fi/fi-FI/metsalehti/
http://www.metsalehti.fi/KysyJaVastaa/Read.aspx?messageID=4b0184b1-2785…
Perintökaari 23 luku käsittelee perinnönjakoa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L23
Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta löytyy tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/09_Sukupolvenvaihdos/index.jsp
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/Pohjois-Savo/koulutust…
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Asiakasedut/...
Jos sisaruksilla on sama äiti mutta molemmilla on eri isä ja isät ovat veljiä keskenään, sisarukset ovat tosiaan sisarpuolia. Näin ollen heillä olisi 25 % yhteisiä geenejä äidin puolelta. Isien puolelta lapset puolestaan ovat serkkuja keskenään, joten yhteisiä geenejä on noin 12.5 %. Näin ollen yhteisiä geenejä lapsilla keskenään voi olla 37,5 %. Kysessä on kuitenkin aika karkea arvio ja todennäköisyyksiä käyttäen tehty laskutoimitus. Lopullisent tiedon asiasta antaisi parhaiten varmasti geenitesti.
Kiinnostava kirja geeneistä ja mistä olemme tulleet on esimerkiksi Adam Rutherford: Lyhyt historia meistä kaikista - ihmiskunnan tarina geenien kertomana.
