Hei!
Kyllä vanhojen kirjojen hintaoppaita löytyy, tuorein on Vanhan kirjallisuuden hintaopas. 1. osa vuodelta 2010. Sitä näyttäisi olevan tällä hetkellä hyllyssä Sampolan kirjastossa ja Metson käsikirjastossa on lukukappale. Vanhan kirjallisuuden hintaopas vuodelta 2006 on hyllyssä ja siis lainattavissa myös Metson aikuisten osastolla.
Reserviläisestä siviilipalvelusmieheksi siirtyminen on mahdollista. Reservistä poistutaan hakeutumalla täydennyspalvelukseen, jonka suoritettuaan reserviläinen vapautuu asevelvollisuudesta niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Asevelvollisuudesta vapautuminen perustuu vuonna 2008 voimaantulleeseen siviilipalveluslakiin.
Täydennyspalvelukseen haetaan täyttämällä täydennyspalvelushakemus, joka palautetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tai puolustusvoimien aluetoimistoihin. Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää, mutta käytännössä se kestää useimmiten viisi päivää.
Reservistäkieltäytymisen jälkeen yli 28-vuotias ei voi enää palata reserviin. Sen sijaan alle 28-vuotias voi anoa siirtoa takaisin armeijaan. (Siviilipalveluskeskus....
Silpa-nimi esiintyy Raamatussa. Raamatun Silpa oli Lean orjatar, jonka Lea antoi Jaakobille vaimoksi. Näin Silpa oli Raakelin ja Bilhan ohella yksi Jaakobin vaimoista. Hepreankielinen muoto nimestä on Zilpa tai Zilpah.
Kirjallisuudessa nimi Silpa esiintyy ainakin Anita Diamantin teoksessa Punainen teltta (1999). Myös Kaari Utrion romaanissa Kuukiven kevät (1995), joka tosin sijoittuu 1000-luvun Suomeen, on Silpa-niminen henkilö.
Suomessa nimi on ollut käytössä viimeisten reilun sadan vuoden aikana noin 130 henkilöllä.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.30.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11960#.VouOFU1dPcs
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33087#.Vou07vM8Jok
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakob_(...
Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjassa Kariluoto pani Ukkolan reppuun jumalattoman kiven.
Lähde: Helen, Olli: Tunnetko tuntemattoman? Aamulehti, 2005.
(sivu 117)
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 pennin kolikolle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee kunnon perusteella 0,25 eurosta 2,50 euroon.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä....
Tarkoittaisitkohan kirjaa Muhsen, Zana : Myyty! : koulutytöt orjina Jemenissä (1994), joka kertoo kahden Englannissa kasvaneen sisaruksen, Zanan ja Nadian, vaiheista. Heidän isänsä myi tyttäret teini-ikäisinä vaimoiksi Jemeniin. Zana jätti poikansa Jemeniin ja pääsi takaisin Englantiin, mutta hänen sisarensa Nadia jäi Jemeniin lastensa luo. Perheen äiti Miriam Ali kirjoitti myös kirjan Lasteni tähden (1995). Zana Muhsen julkaisi jatkon tarinaan Lupaus vapaudesta (1999), jossa hän kuvaa yrityksiään saada sisarensa Nadian palaamaan Englantiin.
Tarkkaanhan emme voi tietää, millä perusteella Li Anderssonin vanhemmat ovat valinneet tyttärensä nimen.
Nimi voi olla kiinalaista alkuperää. Silloin sen merkitys on kaunis, voimakas, järki, logiikka tai aamunkoitto aina kiinalaisesta kirjoitusasusta riippuen.
https://www.babynames.com/name/li ja http://www.first-names-meanings.com/name/name-LI.html
Nimi voi olla myös pohjoismaista alkuperää. Silloin se voi olla lyhennelmä lukuisista li-poppuisista tai alkuisista nimistä (tavallisimpia Lia, Lillian, Lilja ). Nimi voi olla lyhennys myös Elisabetista. https://www.nordicnames.de/wiki/Li#cite_note-ott-1
Merkityksisnä Liljan kukasta sanontaan "Jumala antaa avun" tai "Jumala on valani" https://nimikirja.fi/Lilian
Tai...
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005, jossa vuoden 1867 10-penniselle annettu arvo on yleisimmin 2 € ja vuoden 1873 5-penniselle 1 €. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi/
Kyllä kirja löytyy Helmet-kirjastoista eli pääkaupunkiseudun yhteisestä kokoelmasta. Tekijä on Nick Arnold ja Helsingin luokka 500.
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=i&searcharg=951-31-3447-4&s…
Voit tehdä varauksen kirjasta, jos sinulla on kirjastokortti ja siinä nelinumeroinen PIN-koodi eli tunnusluku.
Jos sinulla ei ole vielä kortissasi tunnuslukua, saat sen lähimmästä kirjastosta kunhan varaudut samalla todistamaan henkilöllisyytesi. Saat kirjan varattua myös lähimmästä kirjastostasi kääntymällä kirjaston henkilökunnan puoleen.
Sisältää. Runo The force that through the green fuse drives the flower (Voima joka vihreää sytyslankaa pitkin työntää kukkaa, suomentanut Marja-Leena Mikkola) on julkaistu valikoimassa Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan.
Sibelius on säveltänyt Topeliuksen runoon yksinlaulun "Det mörknar ute" (opus 1, nro 3). Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aino Suonio. Tuo "Jouluvirtenä" tunnettu laulu alkaa sanoilla "Jo joutuu ilta ja tuuli käy". Kaikki kuusi säkeistöä (ruotsiksi ja suomeksi) löytyy esimerkisi nuottijulkaisusta "Suomalainen joulu" (julkaisija: Bells, 2006). Kyseinen nuotti on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin pääkirjaston musiikkiosastolla.
Tässä muutama osoite:
http://www.geocities.com/TimesSquare/Alley/1557/fonts1.htm
http://www.pathcom.com/~newmoon/alpha.htm
From: http://www.thekindred.com/vampires/occult/occult.html
Lisää löydät hakukoneilla käyttämällä fraasia "witch's alphabet"
Spinneri magazinen nettisivuilta löytyy tällainen tieto:
1.1.1971 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton etuistuimilla tulee olla turvavyöt. 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton takaistuimillakin tulee olla turvavyöt, pois lukien sivulle ja/tai taaksepäin suunnatut istuimet, kuten myös tilapäisistuimet. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos autoon on jossain vaiheessa turvavyöt asennettu, ei niitä saa enää poistaa.
Henkilöauton kaikilla reunapaikoilla tulee olla kolmipistevyöt, edessä vieläpä “rullavyöt”; tämä koskee siis vain 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotettuja henkilöautoja. 1.1.1971 - 31.12.1980 käyttöönotetuissa henkilöautoissa riittävät ns. lantiovyöt myös etuistuimilla.
1.5.2006 alkaen Tieliikennelain 6....
Iltalaulu-runo ilmestyi alun perin vuonna 1924 julkaistussa kokoelmassa Maininki ja vaahtopää. Uudelleen muokattu versio runosta sisältyy runoilijan itsensä kokoamaan Runot-valikoimaan, josta on vuosina 1947-2008 ilmestynyt kahdeksan painosta. Hellaakoski teki osaan valitsemistaan runoista vähäisiä muutoksia. Iltalaulussa on yksi säe, joka Runot-muodossaan poikkeaa alkuperäisestä versiosta. Alkuperäinen Iltalaulu löytyy Mainingin ja vaahtopään lisäksi Hellaakosken varhaisrunot yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Runot 1916-1928 (SKS, 1997).
Oulun pääkirjaston musiikkiosastolla on nuotit Piano-elokuvaan - Nyman, Michael: The Piano.
Nuotti on tällä hetkellä lainassa (erääntyy 2.8) ja kirjastokin on kiinni 1.8 saakka. Osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/ pääset halutessasi tekemään varauksen ko. nuottiin.
Sukunimestä Korpela on sekä läntisiä että itäisiä esimerkkejä keskiajalta lähtien. 1500-1600 -luvuilla nimestä on käytetty muotoja korpela, Korpelaine, Korpelain, Kårpela.
Korpela on tyypillinen länsisuomalainen, varsinkin pohjalainen nimi, Korpelainen selvästi itäsuomalainen nimi.
Useimmat Korpela-nimet perustuvat asuinpaikan nimeen. Suomen kielen murteissa sanalle korpi on yhteistä 'kostea, metsää kasvava alue'. Myös merkitykset 'synkkä metsä, erämaa, salo' ovat olleet asuinpaikkaa ilmaisevan lisänimen pohjana. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä Korpela on 5098 henkilöllä.
Lähde
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Kravun kääntöpiiri ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran loppukeväällä 1962. Sopimus suomennoksen painattamisesta tehtiin 15. marraskuuta 1961. Suomennoksen painatus alkoi Gummeruksen kirjapainossa Jyväskylässä 26. huhtikuuta 1962 ja ensimmäinen 4000 kappaleen painos valmistui 11. toukokuuta. Kirjakaupat olivat tilanneet teosta ennakkoon niin paljon, että toista painosta alettiin valmistella.
23. toukokuuta oikeusministeriö päätti takavarikoida Kravun kääntöpiirin epäsiveellisenä julkaisuna. Gummeruksen kirjapainosta ja eri kirjakaupoista otettiin takavarikkoon 4000 puolivalmista ja 735 valmista kappaletta - 3265 Kravun kääntöpiiriä oli ehditty myydä toukokuun 11. ja 23. päivän välisenä aikana.
Asiaa käsiteltiin heinäkuussa Jyväskylän...
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja perheestä löytyy hyvin tietoa kirjasta Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990). Koulutuksesta löytyy tietoa lyhyesti myös teoksista Kuka kukin on 1998, Kotimaisia nykykertojia (1997), Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987) sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita ( 2000). Myös Kustannusosakeyhtiö Otavan www-sivuilta https://www.otava.fi/ löytyy Härkösestä lyhyesti kertova sivu. Perheestä voi löytyä tietoa Anna-Leena Härkösen haastatteluista, esim. Suomen kuvalehti 1998; 33, Anna 1998; 35, Anna 2000; 13. Muuta Härköseen liittyvää aineistoa löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena-1.
