Sinun kannattaisi tutustua ainakin Fintran julkaisuun nro 37: "Tuontiopas", 7. uud.p., 2002, ISBN 952-468-007-6. Siitä on esittely ja sisällysluettelo Fintran sivuilla, osoitteessa http://www.fintra.fi/ . Valitse etusivulta linkki "Kirjoja kansainvälistyjille". Sieltä
edelleen "Aakkosellinen julkaisuluettelo".
Koska olet vasta perustamassa yritystä, sinun kannattaisi perehtyä KTM:n työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosaston julkaisuun "Yrityksen perustamisopas--käytännön perustamistoimet", 12. uud. p, 2002, ISBN 951-37-3704-7. Tätä kirjaa näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa esim. Espoon Pääkirjaston yrityspisteessä.
Hyödyllinen osoite on varmasti myös oheinen Yritys-Suomi-porttaali: http://www.yrityssuomi.fi/
Eipä juuri muuta vaihtoehtoa selailun lisäksi ole kuin että otat yhteyttä kustantajaan ja lehden päätoimittajaan.
Jollet sitten halua tutkia seikkaperäistä kakka-kaaviota alkuperäismuodossaan kankaanpääläisen vessan seinästä.
Tässä yhteystiedot
Banana Press Oy, Pl 12, 33251 Tampere
Puhelin: 03-2143227
Fax: 03-2130227
e-mail: banana.press@pahka.pp.fi
http://www.bananapress.fi/
Kysyin kirjastonhoitaja ja kirjallisuusterapeutti Pirjo Arvolan mielipidettä suositeltavista kirjoista.Pirjo ehdotti, että tässä vaiheessa, kun suru on vielä pinnalla, kannattaisi välttää kirjoja joiden pääateemana on kuolema.
Hän suosittelee sen sijaan satuja, joiden avulla erilaisia tunteita voi turvallisesti käsitellä. Erityisen hyviä voisivat olla suomalaiset kansansadut. Yksittäisenä hyvänä satuna Pirjo mainitsi Grimmin sadun Siili-Jussi.
Tässä muutamia satukokoelmia:
Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja (WSOY 1958)
Slaavilaisia satuja. (Suomentaja UM Kellomäki, Weilin & Göös 1974)
Grimmin sadut, osat I Ruusunen, II Tuhkimo, III Lumikki
(Tammi 1999)
Satujen lisäksi hyvä luettava voisi olla Betsy Byarsin Blossomin perhe -...
Teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta, toim. Korolainen, Tuula, WSOY 1993 löytyy sivulta 317 runo Metsän väen joulu, joka alkaa säkeillä
Metsässä on hiljaista,
jotian odotellaan.
Tuuli puhaltelee
puille soittimillaan.
Unen muori kehrää
pehmoisinta untaan.
Jne.
Tekijä on teoksen mukaan Antero Kajanto. Voisiko olla kyse tästä runosta. Teoksessa mainitaan, että se on ilmestynyt Lasten neljännessä lukukirjassa vuonna 1968.
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Omar Khaijamin sanoittamia lauluja on suomennettu ainakin kaksi kappaletta: ”Kummaa on mielestäin” ja ”Käsittämätön Jumala”. Molempien sanat ja nuotit löytyvät Oskar Merikannon sävellyksiä sisältävän kokoelman ”Kauneimmat yksinlaulut” osasta 2 (Edition Fazer, 1977).
”Käsittämätön Jumala” on levytetty muutamaan kertaan, ja esimerkiksi Jorma Hynnisen esittämänä se löytyy CD-levyltä ”Kun saapuu Herra Zebaoth” (Herättäjä-Yhdistys, 2001). Viola-tietokannasta löytyy muitakin levyjä ja levytyksiä, kun etsit sieltä kappaleen nimellä ”Käsittämätön Jumala”.
Muille kielille on sävelletty enemmänkin Omar Khaijamin runoja, mutta ehkäpä nämä suomenkieliset sopivat parhaiten tarkoituksiisi....
Lehtikaalin viljely on Suomessa melko vähäistä.
Lehtikaalia kannattaa kysyä kauppiaalta ja pyytää häntä tiedustelemaan sitä keskusliikkeeltä tai tukusta.
Eräässä blogissa kerrotaan, että lehtikaalia on saanut Helsingissä Käpylän aseman kupeessa sijaitsevasta K-supermarket Mustapekasta. http://raakaruoka.com/category/ostospaikat/
Portugalissa on käytössä kaksi aikavyöhykettä: Manner-Portugali ja Madeira noudattavat aikavyöhykettä UTC+00:00 (kesäaikaan UTC+01:00) ja Portugaliin kuuluvat Azorit UTC-01:00 (kesäaikaan UTC+00:00).
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Time_in_Portugal
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Standard_time_zones_…
Valitettavasti Veljekset-sarjasta (The Quest), jota esitettiin MTV:llä vuonna 1977, ei ole tehty tallennetta, jota voisi lainata kirjastoista.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Quest_(1976_TV_series)
Suomen kansallisbibliografiasta löytyivät seuraavat pappiloita ja pappilakulttuuria käsittelevät kirjat:
Lasiseinäinen koti : elämää pappilassa / [toimituskunta: Pirjo Paarma ... et al.]. - [Helsinki] : [Suomen papinpuolisoiden liitto], 1997
Kirkkojen kunnostus ja pappilakulttuuri / H. Viitala (toim.). - Kuopio : Snellman-instituutti, 1990. - 94 s. ;
Kirkko kulttuurin kantajana / toimittaja: Nina Lempa ; [julkaisija:] Kirkkohallitus. - [Helsinki] : Museovirasto, 2000
Lisäksi kannattaa myös tutustua yleisempiin Suomen kulttuurihistoriaa käsitteleviin teoksiin ja näiden lähdeluetteloihin:
Esim.
Suomen kulttuurihistoria. - Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY.
2 Autonomian aika /toimituskunta: Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko
Kallio. -...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) voi hakea aineistoa aiheesta valitsemalla hakutavan sanahaku, jossa voi yhdistää useampia hakusanoja. Hakusanoilla päivähoito historia Helsinki löytyy seuraava teos: Valli, Siiri: 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä, Helsingin kaupunki, 1988. Hakusanoilla päivähoito historia Suomi löytyy mm. teos Välimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla, Helsinki, Suomen kuntaliitto, 1999. Valitsemalla hakutyypiksi aihehaun ja antamalla hakusanaksi perhepäivähoito saa tulokseksi parisenkymmentä viitettä. Klikkaamalla kutakin viitettä (teoksen nimeä) saa näkyviin kuvailutiedot (asiasanat), joista käy ilmi...
Porstua-verkkopalvelu otettiin pois käytöstä viime vuoden toukokuussa tietoturvasyistä. Järjestelmä oli jo niin vanhentunut ettei sitä ollut järkevää pitää yllä. Tänä keväänä on tulossa uudet Porstua- sivut, jotka on tehty Omeka-järjestelmällä. Porstuasta löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston Laari-artikkeliviitetietokannan viitteet. Sivusto on siirretty Seinäjoen kaupunginkirjaston palvelimelle ja mahdollisesti jo tämän kuun aikana saamme julkaistua sivut. Julkaisupäivää ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon.
Varpaat ovat kuin joriinin juuret on jossain vaiheessa ollut melko yleinen sanonta. Koska täällä kirjaston puolella ei mieleemme muistunut teosta, jossa kyseistä vertausta käytettäisiin, otin yhteyttä Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle.
Laitoksen amanuenssi Lasse Koskela joka kuulemma on "lehtosensa lukenut" ei muistanut joriinin eli dahlian juurten näköisiä varpaita hänkään, mutta piti Lehtosen Putkinotkoa "luontevana oletuksena" sillä sieltä löytyy paljon viittauksia kasveihin, etenkin lääkekasveihin. Kiantokin olisi ihan mahdollinen, mutta Jotunin kielessä tällainen ilmaisu kuulostaa vieraalta - "saattaisi se tietenkin jossain repliikissä olla Jotunillakin".
Valitettavasti et siis saa tähän hätään kysymykseesi...
Aforismi on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873) ja kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword". Latinankielistä versiota ei tiettävästi löydy.
Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ole Lempaalasta varsinaista pitäjänhistoriaa. Hakusanalla Mustiala ei löydy mitään. Lempaalasta meiltä löytyy seuraavanlaista materiaalia:
Kirjat:
Hietamies, Laila: Siellä jossakin : romaani. 2003. Otava
Ikävalko, Pentti: RjP 2:n korpraali kertoo. 1990
Karjala nyt 1: kartta. 1987. Sun press
Peitsara, Tapio: Kertomus jääkäripataljoona 6:n vaiheista vuosina 1943-44 Suomen ja Neuvostoliiton välisesä nk Jatkosodassa. 1976.
Rajajääkäripataljoona 1 : kuvitettu sotapäiväkirja 1941-1944. 1993. Rajajääkäripataljoona 1:n asevelitoimikunta.
Lehtiartikkelit:
Hirvonen, Martti: Risti Inkerinmaan vehreässä lehdossa : matka Inkerinmaalle Lempaalaan, Toksovaan ja Kelttoon 9.-12.8.1996. // Inkeriläisten viesti...
Kielitoimiston sanakirjasta löytyi vain kolme x-alkuista sanaa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/x?searchMode=all
Nykysuomen sanakirja (näköisversio vuodelta 1951-1961 laitoksista) listaa 8 sanaa, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Lisää tietoja saa muutoksista ja oikeinkirjoitusohjeita saa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Voisi olettaa, että sadeilman "happirikkauteen" vaikuttavat veden happimolekyylit. Ilmatieteen laitoksen kotisivulta löytyy kuitenkin palvelu, jonne voi lähettää kaikenlaisia ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Kysymyslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.fmi.fi/palaute/kysy.html .
Suomen kansallisbibliografiasta löytyi kolme Mikko Reposen teosta:
Reponen, Mikko: Mikko Reponen, Viipurin profeetta, Suomen kohtalonvuosien apostoli/Toim. K. Mikkonen.
-[Hki]: Kuva ja sana 1967
Reponen, Mikko: Siunattua sanomaa/Viipurin profeetan Mikko Reposen kirjoitelmia; Toim. K. Mikkonen. -
Ev.lut. herätysseura, 1968
Reponen, Mikko: Taivaallinen näky; Kuva ja sana, 1945
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm...
