Sanat kuuluvat eri taivutustyyppeihin. Ruis, kiuas ja nauris kuuluvat taivutustyyppiin 41 ja taipuvat kuten vieras, vieraan, vieraiden/vieraitten. Sanoissa ruis ja nauris on lisäksi astevaihtelu -:k, jossa taivutusmuotoihin tulee k. Sana hauis kuuluu taivutustyyppiin 39 ja taipuu kuten vastaus, vastauksen, vastausten/vastauksien.
Suomen kielen taivutustyypit löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta. Sanan yhteyteen on merkitty taivutustyyppi ja mahdollinen astevaihtelu ja sanakirjasta löytyvät myös kunkin taivutustyypin esimerkkimuodot sekä astevaihtelutaulukko. Sanakirjan verkkoversio on vapaasti käytettävissä. Kirjastoista löytyy myös painettu Kielitoimiston sanakirja.
Kielitoimistolla on myös neuvontapuhelin, jossa vastataan suomen kielen...
Frank Loesserin kappaleen On a Slow Boat to China suomensi Kullervo (oikealta nimeltään Tapio Lahtinen).
Soutuvenheellä (tai Soutuveneellä) Kiinaan -kappaleen levytti ensimmäisenä Henry Theel vuonna 1949. Suomennos lieneekin tuolta ajalta.
Myöhempiä versioita ovat tehneet mm. Synnöve Rehnfors (1959), Ragni Malmsten (1978) ja Eino Grön (1990).
Helsingin kaupunginkirjastossa on 18 vuotta ikärajana. Työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä 309/1993
Lähde: Suomen säädöskokoelma vuodelta 1993, sivu 735-
7 §
Ylikirjastonhoitajalta vaaditaan lisensiaatin tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
Kirjastonjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
Kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
Asetusta on muutettu muutaman kerran, mutta ko pykälä on voimassa (helmikuussa 2005).
Vuoden 1993 asetus ja sen muutoksetlöytyvät sähköisessä muodossa maksuttomasta Finlex-Valtion säädöstietopankista osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/ Finlex-tietopankissa suomen- ja ruotsinkieliset säädökset...
Runot löytyvät Laura Latvalan runokirjasta Hulivili-kili ja muita lastenrunoja (WSOY, 1952). Kirjan ensimmäinen runo ei tosin ole Hulivili-kili, vaan Yksinäinen orava. Voit tilata kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Laulun nimi on Pääskyset saapuvat. Laulu alkaa: "Te pienet linnut, te pitkäsiivet". Muistamasi säkeistöt ovat laulun 3. ja 4. säkeistö, jotka on ajateltu pääskysten laulamiksi. Kaksi ensimmäistä säkeistöä on ajateltu lasten laulamiksi. Runon on ilmeisesti kirjoittanut Arvid Lydecken, vaikka hänen nimeään ei kaikissa nuoteissa mainita. Runo löytyy myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953, s. 193-194), jossa sen tekijäksi on merkitty Arvid Lydecken (s. 203). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan se löytyy muistakin kirjoista, mutta niitä en päässyt tarkistamaan (http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta).
Laulun on säveltänyt moni säveltäjä, ja eri julkaisuissa...
Eino Säisän bibliografiasta ei löydy mainintaa siitä, että hän olisi julkaissut 'Kukkivat roudan maat' -romaanisarjan tapahtumiin liittyvää karttaa (ks. esim. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia:
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/se_s/saisa_eino/). Romaanisarjan syntyhistoriaa kuvaavassa artikkelissaan Säisä tosin kertoo suunnitelleensa tarinaa varten "kartan maisemasta teineen ja taloineen" (Kirjastolehti 12/1974). Piirrosta ei kuitenkaan tiettävästi ole julkaistu missään teoksessa, ei Säisän omissa eikä muidenkaan tekijöiden julkaisuissa. Useissa lähteissä (esim. Bibliophilos 2/2005 s. 17; Kantti kestää -lehti 26.1.1991) sen sijaan todetaan, että Säisän kuvaama Kurensalmi on todellisuudessa Kurenpolven asemaseutu...
Joensuun kaupungin kirjastosta on saatavilla piirretyt kaavat pashamuottiin ja muotin kuviointiin. Ne sisältyvät pääsiäisaiheiseen leikekuoreen, jota saa kaukolainaksi.
Valmiita muotteja voit tiedustella esimerkiksi Valamon luostarin kaupasta.
Koska en tiedä ikääsi, tässä muutamia ehdotuksia:
Nuoremmalle kauhu-kirjojen ystävälle::
Sommer-Bodenburg, Angela: Pikku vampyyri -sarjan kirjat
* kertoo Anton-pojan ja vampyyrin ystävyydestä, vampyyri esittelee Antonille myös perheensä
Hieman vanhemalle sopii:
Swindells, Robert: Huone 13
Kauhukirjoja löydät lisää Kirjasammon kirjahyllyistä, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6698
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5272
"Paras ystävä" -nimisiä lauluja tunnetaan useita (tekijöinä mm. Riitta Korpela, Jaakko Löytty, Juhani Rasinkangas, Matti Ruohonen ja Juha Töyrylä), mutta Kari Tapion tulkitsema "Paras ystävä" on alkujaan Wayland Holyfieldin 1970-luvulla tekemä sävellys "You're my best friend", johon Raul Reiman on tehnyt suomenkieliset sanat.
Laulun nuotit löytyvät seuraavista kokoelmista:
* Suuri toivelaulukirja 17 (F-kustannus, 2003) s. 28
* Tapio: Olen suomalainen (F-kustannus, 2001)
* Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja (Warner/Chappell 2002)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Iltalaulu-runo ilmestyi alun perin vuonna 1924 julkaistussa kokoelmassa Maininki ja vaahtopää. Uudelleen muokattu versio runosta sisältyy runoilijan itsensä kokoamaan Runot-valikoimaan, josta on vuosina 1947-2008 ilmestynyt kahdeksan painosta. Hellaakoski teki osaan valitsemistaan runoista vähäisiä muutoksia. Iltalaulussa on yksi säe, joka Runot-muodossaan poikkeaa alkuperäisestä versiosta. Alkuperäinen Iltalaulu löytyy Mainingin ja vaahtopään lisäksi Hellaakosken varhaisrunot yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Runot 1916-1928 (SKS, 1997).
Aiheeseen liittyviä teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yhteisluettelosta http://www.libplussa.fi/
Vaihda hakulomakkeeseen asiasana ja hakusanoiksi tapakulttuurin osalta: Käytösoppaat, tapakulttuuri, tavat, kansantavat juomakulttuurin osalta: Alkoholi, alkoholijuomat, alkoholinkäyttö, historia, alkoholikulttuuri, juomatavat. Muista tarkistaa samalla teosten saatavuustiedot.
Libplussasan teoksia juomakulttuurista
Turunen, Ari : Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina Atena, Jyväskylä, 1999
Suomalaiset juomatavat 1968, 1976, 1984, 1992 ja 1996--juomatapatutkimuksen perustaulukoita ja julkaisuluettelo. Österberg, Esa: Alkoholin kulutus ja juomatavat Helsingissä 1990-luvun alussa
Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, [julk.] Helsingin kaupunki...
Kansainvälisissä yhteyksissä Mianna ja Mianne on tavallisimmin tulkittu lyhentymiksi nimistä Marianna ja Marianne. Suomalaisittain voisi ehkä ajatella sen olevan muunnos Miasta tai Mian ja Annan yhdistelmä. Mahdollista on myös nähdä Mianna muunnoksena mahdollisesti kelttiläisperäisestä nimestä Rianna, jonka taustalla on kelttiläisen hedelmällisyyden jumalattaren Rhiannonin nimi. Viime vuosina Rianna ja muut samankaltaiset nimet ovat saaneet sijaa suomalaisessa etunimistössä: nimille Briana, Brianna, Kiana, Kianna, Lianna, Miana, Mianna, Tiana, Tianna, Vianna löytyy kaikille useita kantajia, ja lisäksi on vielä muutama uniikki nimi (Fianna, Jianna, Pianna, Xianna).
Juri Nummelin ja Elina Teerijoki, Eemu, Ukri, Amelie : 2000...
Tässä muutama kukkien symboliikkaa käsittelevä kirja:
Kukkien kieli –antologia runoa ja proosaa, Karisto 1998, ISBN 951-23-3845-9;
Peroni Laura: Kukkien kieli, WSOY 1986, ISBN 951-0-13912-2 sekä
Kukkien kieli/ kuv. Kate Greenway, Tammi 1986, ISBN 951-30-6464-6.
Syväsen kukkakaupan sivuilla löytyy osa kukkien kieli, jossa on lyhyesti kerrottu esim. eri kukkalajien viesti http://www.kukkakauppa.fi/kukkienkieli.html
Internetistä tietoa eurokolikoista löytyy kolikoiden keräilijöiden sivuilta mm. www.euroswapper.com., www.kolikot.com ja www.filatelia.net. Myös Rahapajan, Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankin sivuilta löytyy kolikkotietoa www.mint.fi/fi/eurokolikot, www.suomenpankki.fi, www.ecb.int/bc/euro/coins
Riihimäen kirjastossa on käsikirjastokappaleena teos "Standard catalog of world coins", jossa myös eurokolikot ja lyöntimäärätkin näkyvät. Pienessä kirjasessa "Eurokäsikirja" on myös jonkun verran tietoa eurokolikoista.
Kovin monta runoa ei löytynyt. Tässä tiedot muutamasta:
- Meidän nukkekodissa (Leena Laulajaisen runokokoelmassa Lumileopardi tanssii)
- Salo Arja, Nukkekoti (nuottikokoelmassa laula ja leiki Nukkelakksossa)
Faith Jaquesin kirjoissa Nukkekodin Nelli ja Nukkekodin Nellin joulu seikkaillaan nukkekodissa. Teksti on kyllä ruorasanaista.
Eeti -nimi on Edvardin kutsumamuoto, joten nimipäivää voi viettää samana päivänä eli 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät tietoa Eeti -nimen historiasta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=26669bc3-4…
Nimi Mervi on 1900-luvun alun uutta suomalaista nimistöä. Nimi juontaa juurensa keskiaikaisen Merven kartanon mukaan, joka sijaitsee Hattulassa. Mitään varsinaista merkitystä etunimikirjat eivät tunne nimelle.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY;
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Etsimäsi laulun Andrew Lloyd Webberin musikaalista "Jesus Christ Superstar" on tosiaankin suomentanut Esko Elstelä. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Maria Magdalenan laulu". Suomenkieliset sanat löytyvät useastakin teoksesta, mm. Suuresta musikaalikirjasta (F-Kustannus, 2009) ja Suuren toivelaulukirjan osasta 11.
Saat laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
Suuri toivelaulukirja 11 (F-kustannus, 2003)
Sasu Virtasen pro gradu -työssä Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet kerrotaan nimityksestä näin:"Tapparaan on yhdistetty maalaisuutta, sillä seuran kannattajia on myytin mukaan enemmän Tampereen kehyskunnissa kuin seuran pelipaikkakunnalla. Väite lienee lähtenyt seuran paikallisvastustaja Ilveksen kannattajien keskuudesta. Tapparan ”maalaisuutta” kuvastavat nimet Mouhijärvi, Mouhijärveläiset, mouharit ja Mouhot. Mouhijärvi on pieni paikkakunta Pirkanmaalla. Seuran kutsumista Mouhijärveksi saattaa selittää myös se, että Mouhijärven osuusmeijeri toimi 1990-luvulla Tapparan sponsorina."
