Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta –chat suljettiin joulukuussa 2013. Syynä oli kirjastojen henkilökuntatilanteen tiukkeneminen ja chat-palvelun melko vähäinen kysyntä.
HelMet-chat osoitteessa www.helmet.fi on avoinna ma-to klo 13-17, pe klo 13-16. Palvelu aukeaa sivustolla automaattisesti aukioloaikoina. Chat ei ole näkyvissä jos vastaajalla on käynnissä kolme keskustelua samanaikaisesti.
Kannattaa tutustua Suvi Aholan ja Satu Koskimiehen toimittamaan kirjaan Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt : Lucy M. Montgomeryn Runotyttö- ja Anna-kirjat suomalaisten naislukijoiden suosikkeina. Kirjaa saa useimmista kirjastoista, https://finna.fi/Record/helmet.1718637
Jos haluat listan erilaisista tyttökirjoista, kannattaa hakea Kirjasammosta haulla tyttökirjat, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tytt%C3%B6kirjat
Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki.
Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen.
Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen,
taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä.
Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa.
Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina.
Kilpailujen kautta...
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Kuvaa lopullisesta Symposium-maalauksesta on vaikea löytää. Sen luonnosversio, nimeltään Probleemi, on Gösta Serlachiuksen Taidesäätiön kokoelmissa ja kuva tästä versiosta on kaikissa Gallen-Kallela-kirjoissa, mutta Symposium on yksityisessä kokoelmassa. Lopullisesta versiosta on "sfinksinainen poistettu ja sen sijaan mystilliset 'hengensiivet' lyövät vasemmalta kuvaan” (Onni Okkonen: A. Gallen-Kallela : elämä ja taide, WSOY 1961, s. 278). Probleemi-versiossa juopuneesti nauraa röhöttävä hahmo (Oskar Merikanto) on Symposion-versiossa esitetty jo nukahtaneena pöytää vasten.
Ainoa kunnollisen kokoinen, mutta mustavalkoinen kuva löytyi Onni Okkosen kirjasta Akseli Gallen-Kallelan taidetta (WSOY, 1948), kuvaliite nro 47. Okkosen yllä...
Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
Dityrambi (< kreik.) on lennokas tai innoittunut ylistyslaulu, alk. Dionysoksen kunniaksi esitetty kuoron tanssilaulu. Antiikin kirjallisuuden dityrambirunoilijoita olivat esim. Arion, Pindaros, Simonides ja Bakkhylides
Bakkhylideksen ja Pindaroksen tekstejä englanniksi löytyy verkosta: http://www.perseus.tufts.edu (->classics)
Päivö Oksalan teoksessa "Kreikkalaisia kirjailijakuvia" on katkelma Pindaroksen dityrambista (fragm.76):
"Hohtava ja orvokkiseppeleinen Ateena,
laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus,
Sinä jumalien kuulu kaupunki!"
Samassa teoksessa on myös Bakkhylideen enkomionin alkuosa (dityrambi 20B,1-17):
"Hoi lyyrani! Herkeä vahtimasta seinää,
Kaiuta helkkyvät seitsenkielisoinnut!
Tänne käteen! Runotarten kultahöyhen...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy vastaus kysymykseen: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b59d… . Siinä mainituissa lähdeteoksissa kerrotaan Annika-nimestä lisää.
Kirjaa on mahdollista uusia ensiksi kolme kertaa, jotta joku ehkä kirjan löytänyt rehellinen ihminen saattaisi ehtiä palauttaa sen. Jos kirja ei kuitenkaan palaudu, pitää kirjasta maksaa korvausmaksu, joka riippuu kirjasta ja voi vaihdella suurestikin. Toinen vaihtoehto on, että hankit itse kirjan hyväkuntoisen kappaleen kadonneen tilalle, jos saat sen jostakin kirjaston korvaushintaa halvemmalla. Tällöin asiasta täytyy kuitenkin sopia erikseen kirjan omistajakirjaston kanssa.
Korvausmaksun voi maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Jos haluat korvata kirjan kirjalla, pitäisi tosiaan ottaa ensin yhteyttä kirjan omistavaan kirjastoon.
Suomalaisista etunimistä on viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistu muun muassa seuraavat teokset:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Lisää nimikirjoja löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (www-osoite http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla nimet tai etunimet.
Nimitietoa netistä löytyy esimerkiksi Tampereen yliopiston Campus-lehden artikkelista (osoite http://www.uta.fi/campus/981/eka.htm ).
Myös KYSY KIRJASTONHOITAJALTA-palvelumme arkistosta saa lisätietoa (haku asiasanalla etunimet).
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella. Ohessa tarkempaa tietoa ja tärkeitä yhteystietoja:
"Säveltaiteen kirjastoapurahat- ja avustukset
Käyttötarkoitus:
Apuraha tai avustus säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Hakijan tulee...
Kysymys liittynee yhdistystoimintaan.
Patentti -ja rekisterihallituksen laatimat yhdistyksen mallisäännöt (useita eri mallisääntöjä) ovat tuolla:
http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/lomakkeet_mallisaannot.html
Mallisäännöissä mainitaan kunniajäsenistä esim. seuraavasti: "Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa."
Mallisäännöissä mainitaan myös jäsenmaksun maksamisesta mm. seuraavsti: "Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät...
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Kyllä on. Kirjastopalveluiden oppaan mukaan Helsingin kaupunginkirjastossa saa kirjastokortin kunhan kotiosoite on Suomessa ja esittää kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen.
Kortti täytyy hakea henkilökohtaisesti kirjastosta, jotta henkilöllisyys voidaan tarkastaa. Samalla voi pyytää pin-koodin, jonka avulla voi uusia lainojaan etänä.
Suomen presidenteistä nykyaikaisen asepalveluksen ovat käyneet Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö. Lisäksi P.E. Svinhufvud palveli suojeluskunnassa ja C.G.E. Mannerheim Venäjän keisarillisessa armeijassa.
MTV:n uutisten juttu vuodelta 2012: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-tata-vain-muutama-suomen-presidentti-on-kaynyt-armeijan/1893202#gs.1k6eyj
Eoin Colfer on irlantilainen, Wexfordin kaupungissa asuva opettaja. Hänellä on 1 poika. Ennen nyt suomennettua Artemis Fowl-kirjaa hän on kirjoittanut 3 lastenkirjaa ja kaksi kirjaa aikuisille. Artemis Fowlista muodostui heti kansainvälinen läpimurto, jonka menestys yllätti sekä kirjailijan että kustantajat. Teoksen käännösoikeudet on myyty lähes kaikkiin Euroopan maihin ja kirjasta on tulossa elokuva - todennäköisesti jo v. 2003.
Uusista kirjailijoista, kuten Eoin Colferista, on aluksi hyvin vähän elämäkertatietoja. Turun lastenkirjastossa on muutama lehtiartikkeli, lähinnä kirja-arvosteluja.
Voit katsoa myös esim http:// www.google.com - hakupalvelusta erikseen sekä kirjan että kirjailijan nimellä. Löydät näin muutaman kuvan...
Puuvillasta lähinnä tekstiiliteollisuudessa löytyy jonkin verran kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi). Voit käyttää aihe-hakua ja antaa hakusanaksi luonnonkuidut. Näin löytyy esim. teos Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet, 1999, ja Sundquist, Jorma: Tekstiiliraaka-aineet 1: Luonnonkuidut, 1988. Internetistä puuvillasta ja sen viljelystä löytyy tietoa seuraavista osoitteista http://www.finatex.fi/html/kuituopas.htm - kasvikuidut - puuvilla, http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla00/koku/index.html - puuvilla. Nämä sivut löytyvät myös käyttämällä Google-hakukonetta, www.google.fi, hakusanalla puuvilla ja kohdistamalla haun suomenkielisille sivuille.
Erilaisista...
Aiheesta kannattaa hakea sekä kirjastojen aineistorekistereistä että artikkeliviitetietokannoista. Hakusanoina kannattaa käyttää mm. asiasanoja maalaukset ja puhdistus, kuvataide ja entistäminen.
Aikakauslehtiartikkeleita:
Roos, Jonni
Lika pois laserilla. Julkaisussa: Taide. 42(2002):4, s. 7.
Virtanen, Hilkka
Kodin tekstiilit ja taulut puhtaaksi. Koti 1997 ; (58) ; 10 ; 10-11
Gylden, Marika
Maalausten puhdistaminen. Julkaisussa: Siivoussektori 1997;(28);4;38-39
sekä vastineena edelliseen
Kyllönen, Päivi
Kuvataiteen puhdistaminen on konservaatorin työtä : vastine. Julkaisussa Siivoussektori 1997;(28);6;32
Kirjoja:
Schweidler, Max
The restoration of engravings, drawings, books, and other works on paper, 2006
Nicolaus, Knut
The restauration...
Vanha sääntö on,että omaan käyttöön voi kopioida aineistoa
kirjastossa. Ei ole eroa kopioiko asiakas vai virkailija.
Samat säännöt koskevat molempia.Erona on, että jos virkailija kopioi, on se ns. palvelukopio ja maksaa asiakkaalle enemmän.
