Yhtä alaamme koskevaa palkkaluokitusta ei ole olemassa, vaan valtion (esim. yliopistojen kirjastojen), yritysten ja yleisten kirjastojen palkkauksessa noudatetaan erilaisia käytäntöjä. Lisätietoja kuntien osalta löytyy Kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta, joka löytyy painetun teoksen lisäksi pdf:na, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion virka- ja työehtojen mukaiset palkkataulukot löytyvät mm. julkaisusta "Valtion virka- ja työehdot, netistä Valtiovarainministeriön sivuilta kohdasta Sopimukset, http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… . Sieltä löytyy myös Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… .
(...
Tässä muutama kukkien symboliikkaa käsittelevä kirja:
Kukkien kieli –antologia runoa ja proosaa, Karisto 1998, ISBN 951-23-3845-9;
Peroni Laura: Kukkien kieli, WSOY 1986, ISBN 951-0-13912-2 sekä
Kukkien kieli/ kuv. Kate Greenway, Tammi 1986, ISBN 951-30-6464-6.
Syväsen kukkakaupan sivuilla löytyy osa kukkien kieli, jossa on lyhyesti kerrottu esim. eri kukkalajien viesti http://www.kukkakauppa.fi/kukkienkieli.html
Eeti -nimi on Edvardin kutsumamuoto, joten nimipäivää voi viettää samana päivänä eli 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät tietoa Eeti -nimen historiasta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=26669bc3-4…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasamposta http://www.kirjasampo.fi löytyy useita kansallissosialismia käsitteleviä romaaneja, joissa tehdään tiliä natsimenneisyyden kanssa. Klaus Mann etsii Kirjasammon kuvauksen mukaan romaanissaan Mefisto vastausta kysymykseen, kuinka selkeästi ajattelevat, älymystöön lukeutuvat ihmiset saattoivat joutua Hitlerin lumoihin ja valjastaa itsensä pahan palvelukseen. Bernhard Schlinkin muistelmaromaani Lukija käsittelee saksalaisten kollektiivista syyllisyyttä alkaen omalaatuisesta rakkaussuhteesta päätyen oikeudenkäyntiin, jossa uusi sukupolvi tuomitsee aikaisemman. Christian Geisslerin romaanissa Kuulustelu, joka on suomennettu vuonna 1960, aikalaisarvioija näkee tavallista vakavampaa pyrkimystä...
Kyseessä on tavara-arpajaiset, jossa arpajaislain mukaan voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa. Edelleen laissa sanotaan, että arpajaiset saa toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla, jollei toisin säädetä. Luvan tavara-arpajaisiin (tavara-arpajaislupa) antaa ja peruuttaa toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueellaan.
Kuitenkin edellä tarkoitettu yhteisö saa toimeenpanna ilman viranomaisen antamaa lupaa tavara-arpajaiset, joissa...
Fossan kaupunginkirjastosta näyttää löytyvän kaksi Skodan korjausopasta. Kirjoita sanahakuun skoda niin saat teokset esille. http://www.lounakirjastot.fi/forssa
Ainakin Alfamerin kustantamissa korjausoppaissa on lopussa yleensä kytkentäkaaviot.
Suomalaisten kirjastojen kokoelmista voit hakea samanaikaisesti Kirjastot.fi:n tuottamalla Frank-monihaulla
http://monihaku.kirjastot.fi/
Korjausoppaat saadaan esille asiasanahaulla: skoda korjaus
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä oman kirjastosi kautta. http://www.forssanseutu.fi/epages/forssanseutu.axl/epages/forssanseutu…
Lappeenrannan maakuntakirjaston talo vihittiin 7.8.1974. Sitä ennen kirjasto sijaitsi Säätiö- eli Postitalossa Kirkkokatu 5:ssä vuodet 1956-1974. Vuosina 1924-56 kirjasto oli toisella puolella katua, Lagerstamin talossa Kirkkokatu 6:ssa. Vuodet 1914-1924 kirjasto sijaitsi Holopaisen talossa Rantatorin varrella, sitä ennen 1900-1914 Pelkosen talossa Kauppakatu 24:ssä, sitä ennen Lönnrotin kansakoulussa 1888-1900 ja vuodet 1874-1888 Koulukadulla. Tarkemman historiikin voit lukea netistä www.lappeenranta.fi/kirjasto > palvelut > historiikki tai kirjasta Pekka Toivanen : Lappeenrannan kaupunginkirjasto 1883-1983 [1985].
Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa.
Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä.
Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia.
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä.
Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa
www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta.
www.aamukampa.net/forum ”sodat”
www.flightforum.fi (...
Kappale löytyy nuottijulkaisusta
Tekijä Chydenius, Kaj, (säv.)
Teos Kalliolle kukkulalle : Ja muita vanhoja laulutekstejä uusina sävellyksi nä ; Laululle ja pianolle sovittanut ja tekstannut Kauko Ero ; Kuvitus Inna Aarniala ja Ritva Järvelä
Julktiedot Helsinki : Love Records, c1970
Julkaisun saatavuuden voit tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ), jonka kautta voit myös tilata sen haluamaasi pääkaupunkiseudun kirjastoon, jos Sinulla on kirjastokorttiisi liitetty tunnusluku (PIN-koodi). Ellei tunnuslukua ole, voit tehdä varauksen myös puhelimitse soittamalla lähikirjastoosi. Varaus maksaa 0,50 euroa.
Nuotit Savonmuan mambo –kappaleeseen (sanat, melodia, sointumerkit) löytyvät esimerkiksi Erkki Ertaman v. 1964 toimittamasta teoksesta Laulukirja 2, jota saa myös Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä ei kyseistä kappaletta ole valitettavasti saatavana kirjastojen kautta. Kappale julkaistiin vuonna 1956 kolmella eri äänilevyllä (ks. oheinen linkki äänitearkiston tietoihin).
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Savonmuan+mambo
Yleisradion kantanauhoiltakin ko. kappale varmaan löytyy, mutta niistä ei ikävä kyllä valmisteta yleisölle kopioita (ks. http://www.fono.fi/Esittely.aspx ). Äänitteen suhteen vaihtoehdoksi taitaa jäädä lähinnä vain antikvariaattien kaivelu.
Tämä Marxin popularisoima sosialististen ajattelijoiden suosima iskulause ei liene aivan sanatarkka lainaus. Sen alkuperäiseksi lähteeksi on tarjottu jopa Raamattua (Apostolien teot 4:34-35), mutta lähimmäs marxilaista muotoilua mennee kuitenkin ranskalaisen Étienne-Gabriel Morellyn vuonna 1775 julkaistussa kirjassaan Code de la nature ou le veritable esprit de ses lois (1775) esittämä ajatus "työn jakamisesta kykyjen ja hyödykkeiden jakamisesta tarpeiden mukaan".
Lähde:
http://www.newdemocracyworld.org/revolution/socialism.html
Sisältää. Runo The force that through the green fuse drives the flower (Voima joka vihreää sytyslankaa pitkin työntää kukkaa, suomentanut Marja-Leena Mikkola) on julkaistu valikoimassa Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan.
Tasavallan presidentin Urho Kekkosen hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla, Hietaniemi-nimisellä alueella. Astelet sisään Uuden kappelin portista.
Oikealla puolella on kolumbaario ja vasemmalla Urho Kekkosen hauta, kuin myös Risto Rytin ja muitten sota-aikaisten poliitikkojen haudat. Eli Hietaniemen alue, kortteli 25, linja 13 ja 0070.
Laiho on peräisin sukunimien suomalaistamisesta 1870-luvulta. Silloin savokarjalaisen osakunnan jäsen ylioppilas Otto Viktor Emmanuel Liljeroos otti nimekseen Laiho. Myöhemmin 68 erilaista ruotsalaista sukunimeä 41 eri paikkakunnalta vaihdettiin Laihoon. Laiho-sana merkitsee tuuleentuvaa viljaa tai halmetta, mikä on ehkä ollut nimenmuuttajilla mielessä. Se voi kuitenkin olla myös laiha-adjektiivista johdettu.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kodin kuvalehdessä on julkaistu Suomi-pipo malli 2014. Malli: Anne Sneck. Mallityön virkkaus: Kirsi-Marja Lehtipuu. Linkki ohjeeseen
Jaanabellan blogissa antennin teko on ratkaistu kieputtamalla. Linkki blogiin
Novitalla on ohje perinteiseen neulottuun mansikkaiseen antennipipoon. Linkki Novita
Antennipipot näyttävät menneen hetkeksi muodista, mutta kaikenlaisia virkattuja päähineitä löytyy myös kirjoina. Esim.
Jaenisch, Thomas ; Rohland, Felix : Myboshi, minun piponi : 15 värikästä virkkuumallia Linkki helmet.finna.fi hakuun
Hakusanalla villiä virkkausta löytyy hauskoja malleja ja uusia tekniikkaoivalluksia. Esim. Lord, Kerry:Veikeät virkatut villieläimet : 50 suloista pehmolelua helposti virkaten Linkki...
Stahanov-järjestelmä, stahanovilaisuus, on neuvostoliittolaisen Magnetogorskissa työskennelleen kaivosmiehen Aleksei Stahanovin (s.1905) mukaan nimensä saanut työjärjestelmä, jolla Neuvostoliitossa pyrittiin nostamaan työtehoa etenkin Stalinin valtakaudella. Stahanov oli mallityöläinen ja työn sankari, joka ylitti monin kerroin suunnitelmissa olleet tavoitteet. Stahanovilaisuus perustuu sosialistiseen työkilpailujärjestelmään, jossa tehostajina käytetään poikkeuksellisen tuloksekkaita työläisiä ns. stahanovilaisia. Lähde: Nykytieto : M-Ö / Valitut Palat. Hki, 1984 ja Tuomas Lehtisen kotisivu http://www.kolumbus.fi/tulehti/tlhy99k.html . Google-haku antaa kuusi osumaa hakusanalla "stahanovilaisuus".
Eino Leino omistaa Z. Topeliukselle kaksi runoa tämän kuoleman jälkeen: Tiedon tultua Z. Topeliuksen kuolemasta ja Hymni Z. Topeliuksen haudalla. Tästä katso Kainuun Eino Leinon seuran sivut
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kronologia.html
Alunperin runot julkaistiin vuonna 1899 kokoelmassa Ajan aalloilta. Tämä kokoelma löytyy myös Eino Leinon Kootuista runoista, osa 1. Tämä kokoelma löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Runot löytyvät myös Ruontietokannasta http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
Eija Kämäräisen kirjassa Hyvä käytös, hyvät tavat kerrotaan, että tohtorinhatun käytöstä ei ole olemassa yhtä yhtenäistä etikettisääntöä. Esimerkiksi eri yliopistoilla on erilaisia käytäntöjä sen käytöstä promootiotilaisuuksissa. Kirjan mukaan tohtorinhattua voidaan käyttää myös muualla kuin akateemisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi hautajaisissa.
Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa, ja siitä tuli muotinimi nopeasti monessa maassa. Suomenkieliseen almanakkaa nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi. Ruotsinkielisessä almanakassamme nimellä on kaksi erilaista kirjoitusasua, Emilia (vuodesta 1864) ja Emelie ( vuodesta 2005). Nimellä on eri kielissä runsaasti vastineita, joista mainittakoon englannin Emily ja ranskan Emilie. Todellinen muotinimi Emiliasta tuli 1900-luvun lopussa ja kun sekä ensimmäiset että jälkimmäiset nimet lasketaan mukaan Emilia oli vuonna 2005 Marian jälkeen toiseksi yleisin...
