Emme saaneet selville tarkkaa päivämäärää.
Sen verran saimme selville, että ohjelma on esitetty joulukuussa 1927 (useissa nettilähteissä viitattiin tähän). Kysyimme asiaan tarkennusta Yleisradion kirjastosta, josta kerrottiin että lähetys on ajalta ennen Yleisradion äänentallennusta, joten heidän kortistossaan ei ole siitä tietoja. Yleisradio-lehden v. 1927 ohjelmatietojen mukaan Lastentunti on lähetetty torstaisin klo 18 - eli todennäköisesti kyseessä on ollut jokin joulukuun torstai.
Joulukuussa 1927 torstait olivat 3., 10., 17. ja 24. päivinä. Olisikohan kyseessä ollut siis jouluaatto 24.12.1927.
Kymenlaakson kirjastoissa käytössä olevan seutulainauksen ansiosta lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa Kymenlaakson kirjastoon.
Lue lisää Kymenlaakson kirjastojen yhteiseltä kyyti.fi -verkkosivulta
http://www.kyyti.fi/node/1584
Linnanneitojen elämästä tietoja kannattaa hakea hieman kiertoteitse, sillä linnanneidot itse eivät juurikaan ole olleet historiankirjoituksen kohteena. Aiheesta löydät hakemalla tietoa ritarilaitoksesta, linnoista, aatelista tai/ja keskiajan kulttuurihistoriasta. Eli siitä ajasta ja niistä paikoista missä ja milloin linnanneidot olivat ja elivät.
Tästä aihealueesta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Derry: Karmea totuus keskiajasta (1999)
Sindt, Ulf : Ritarit (1998)
Gravett: Keskiajan ritarit (1996)
Clare, John: Ritarit (1992)
Feodalismi - uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria (1997)
Toinen tie on hakea tietoa naisten asemasta ja naishistoriasta. Oivallisia lähteitä ovat
Kaari Utrion Eevan tyttäret - Eurooppalaisen...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vielä runsaasti LP-levyjä (14 490 tällä hetkellä). Uusimmat ovat tältä vuodelta. Suurin osa levyistä (10 964) on Tikkurilan musiikkivarastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Ju…
Levyjä, kuten muutakin aineistoa poistetaan, jos ne ovat huonokuntoisia tai niitä ei enää lainata. LP-levyillä on oma, innostunut käyttäjäkuntansa, ja vanhatkin levyt saattavat olla yllättävän kysyttyjä, eikä niitä siksi poisteta tai laiteta myyntiin. Eli monet vanhatkin levyt jatkavat uraansa kirjastokäytössä.
Helmet-kirjastojen LP-levyistä saat luettelon merkitsemällä Helmet-haun tarkennettuun hakuun *-merkin ja valitsemalla aineistoksi LP-levyn:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jussi Raittisen Nashville, Tennessee on Hillel Tokazierin sävellys ja Kaj Westerlundin sanoitus. Kantri-käännöskappaleita on esim. juuri Jussi Raittisella, Mikko Alatalolla ja Jussi Alangolla (tai Jorma Kääriäisellä tai Kari Tapiolla). Ainakaan Kyyti- ja Viola-tietokannoista ei löytynyt nuottia Jussi Raittisen Nashville-levystä, Mikko Alatalon Kantri-levystä tai Jussi Alangon Jussi Alanko & Alligaattorit –levystä. Jos esim. näistä levyistä löytyy kuuntelemalla jokin mieluisa kappale, voidaan siitä kappaleen nimellä vielä tarkistaa, löytyykö kappaleesta nuotti tai esim. internetistä sanat. Myös Suuri pop-toivelaulukirja –teoksista voi selailemalla löytyä sopiva laulu.
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia...
Sibelius on säveltänyt Topeliuksen runoon yksinlaulun "Det mörknar ute" (opus 1, nro 3). Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aino Suonio. Tuo "Jouluvirtenä" tunnettu laulu alkaa sanoilla "Jo joutuu ilta ja tuuli käy". Kaikki kuusi säkeistöä (ruotsiksi ja suomeksi) löytyy esimerkisi nuottijulkaisusta "Suomalainen joulu" (julkaisija: Bells, 2006). Kyseinen nuotti on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin pääkirjaston musiikkiosastolla.
Terttu Tupala on kirjoittanut muistelmakirjan nimeltä Oi minne loittonitte päivät. Kirja on ilmestynyt vuonna 1988. Tupala kertoo kirjassa lapsuudestaan, nuoruudestaan, opiskeluajoistaan, työstään opettajana ja toiminnastaan kouluhallinnossa. Hän ei kuitenkaan kerro muistelmissaan juuri mitään kirjoittamistaan teoksista.
Tyyris Tyllerö -lastenkulttuurilehdessä (2/1985, s. 21-25) Tupala kertoo siitä, miten hänen lapsuutensa kokemukset ovat vaikuttaneet Pappilan Marja -sarjan kirjoittamiseen. Kovin tarkasti hän ei tosin käsittele esim. Pappilan Marjan joulu -kirjaa. Muualtakaan ei tunnu löytyvän perusteellista kuvausta tästä kirjasta.
Internetissä Terttu Tupalasta on lyhyet perustiedot Kirjasampo-verkkopalvelussa osoitteesta http://www....
Finna-haulla löytyy kaksi äänitettä.
Kasetti Pullakuskien parhaita https://www.finna.fi/Record/viola.189212 sekä
CD-levy Radio City 10 vuotta https://www.finna.fi/Record/viola.619131
Netistä löytyy yksi videotaltiointi: Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää - Pullakuskit. https://www.youtube.com/watch?v=YR98-NjCwbE
Pullakuskeilla eli Mato Valtosella, Jope Ruonansuulla ja Sakke Järvenpäällä on epäviralliset fanisivut Facebookissa. https://fi-fi.facebook.com/Pullakuskit/?ref=stream
Suomalainen tietosanakirja 8, Espoo 1993, määrittelee s.86 hakusanaa "tiede" seuraavasti:
Tiede, järjestelmällinen ja yhtenäinen yleispätevien ja varmojen tietojen kokonaisuus; myös tietyn alan ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen. Tiedon laadun perusteella tieteet voidaan jakaa muodollisiin eli formaalisiin tieteisiin, jotka käsittelevät ainoastaan käsitteiden muodollisia, kokemuksesta riippumattomia ominaisuuksia (matematiikka ja logiikka) sekä todellisuuteen kohdistuviin reaalitieteisiin. Viimeksi mainitut jaetaan usein kahteen pääryhmään: luonnontieteisiin ja humanistisiin eli hengentieteisiin.----Tieteen yleisinä tuntomerkkeinä esitetään usein objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja...
Asko Martinheimo kirjoitti elämänsä aikana yli 20 lasten- ja nuortenkirjaa, sekä lisäksi näytelmiä ja kuunnelmia.
Niiden tärkeys- tai tunnettuusjärjestys riippuu suuresti arvostelijan omasta kirjamausta. Joidenkin mielestä hänen hienointa tuotantoaan ovat erilaiset novellikokoelmat, toisten mielestä parasta ovat Patalakki- kansasta kertovat fantasiaromaanit. Martinheimo sai useita kirjallisuuspalkintoja. Palkittuja teoksia ovat mm. Lassinkyynel (julk. 1976), Tuhkanaama ja Taivaantakoja (1987), Isojalkainen poika (1996).
Asko Martinheimon tuotannosta löydät tietoa mm. kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Kirjastostasi voit kysyä muitakin suomalaisesta lastenkirjallisuudesta kertovia julkaisuja.
Martinheimon kuoleman...
Monista tietokanta- ja Google-hauista ja alan kirjastoista kysymisestä huolimatta tietoa ei ole löytynyt, ei myöskään alan erikoisliikkeistä kysymällä. Jonkun verran verhonripustustietoutta löytyy suomeksi Tuula Salakarin ja Seppo Konstigin kirjasta Uudet verhot. Sen mukaan I-kisko syntyi 1940-luvulla.
Patentti- ja rekisterihallituksen patenttitietokannasta ( http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?Action=FormGen&Template… ) löytyvät patentit ja niiden hakijat. Hakulauseen curtain clips (=verhojen nipistimet) antamasta tulosjoukosta en kuitenkaan löytänyt I-kiskoja enkä niiden nipistimiä.
Mikäli verhojen tyylihistoria kiinnostaa, Taideteollisen korkeakoulun Aralis-kirjastossa oleva Jenny Gibbsin kirja Curtains & drapes :...
Kysymäsi runo löytyy Arvo Turtiaisen runokokoelmasta ”Minä paljasjalkainen” (Tammi, 1962; uusi painos 2004). Sen pitäisi löytyä myös runovalikoimista ”Tämän runon haluaisin kuulla” 2 (Tammi, 1987) ja ”Runojen runot” (Tammi, 1989).
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa.
Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä.
Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia.
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä.
Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa
www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta.
www.aamukampa.net/forum ”sodat”
www.flightforum.fi (...
Oulun pääkirjaston musiikkiosastolla on nuotit Piano-elokuvaan - Nyman, Michael: The Piano.
Nuotti on tällä hetkellä lainassa (erääntyy 2.8) ja kirjastokin on kiinni 1.8 saakka. Osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/ pääset halutessasi tekemään varauksen ko. nuottiin.
Etsin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi , onko Kalervo Kalliosta kirjoitettu mitään. Sieltä löytyi vain Suomen taiteen vuosikirja. 1942 / Toim. L. Wennervirta, jossa on mukana Kalervo Kallio. Kirja on lainattavissa myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mm. Tapiolan kirjastossa Espoossa. Varsinaista erillistä luetteloa ei ole ainakaan kirjamuodossa, jollei sitten em. kirjassa.
Etsin tietoja myös internetistä Google-hakukoneella http://www.google.com , josta löytyivät tiedot Kyösti ja Kalervo Kallion museosta. Ehkä kannattaisi vielä kysyä sieltä tätä luetteloa.
http://lasso.greenspot.fi/museoliitto/lasso/tuloksetaakkos.lasso?-datab…
http://www.nivala-lehti.fi/?pid=nm_kallio
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Kirjastokortin saat, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoudut noudattamaan käyttösääntöjä. Kirjastokortin saaminen ei riipu asuinkunnasta. Sama kortti kelpaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteiden lisäksi Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnankirjastoissa. Voit myös hankkia korttisi mistä tahansa em. kirjastosta.
Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin.
Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä.
Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot.
Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
