Kakskertaa kiertämässä eilen ja tänään (osa 1) -kirjassa esitellään muutama teoria, joihin saaren nimi voi pohjautua. Yksi niistä on, että saareen kuljetaan kahdesti veden yli, kun sinne tullaan Turusta, ja tämän vuoksi saarta on alettu kutsua Kakskerraksi. Kirjassa kuitenkin todetaan, ettei tämä voi pitää paikkaansa, koska päästäkseen saareen Turun suunnalta täytyy kulkea ainakin kolmen salmen yli. Erään toisen teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Kakskerran saarella on järvi ja siellä saari, joten saaren poikki kuljettaessa nousee samalle saarelle kahdesti. Kakskerranjärvi mainitaan myös Kakskerta - saaret salmien sylissä: Kakskerta-Satava-alueen vaiheita -kirjassa. Kirjan mukaan saaren nimen taustalla voisi olla se, että Kakskerran...
Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen."
Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla...
Suomen kirjastoissa on käytössä eri luokitusjärjestelmiä.
Lähes kaikki suomalaiset yleiset kirjastot käyttävät Deweyn kymmenluokituksen luokitusjärjestelmää (http://ykl.kirjastot.fi/ ). Helsingin kaupunginkirjasto käyttää Deweyn kymmenluokitukseen pohjautuvaa järjestelmää (http://hklj.kirjastot.fi/ ).
Suurin osa Suomen tieteellisistä kirjastoista käyttää Yleistä kymmenluokittelua, joka tunnetaan paremmin nimellä UDK. Luokituskaavio on julkaistu mm. Fennican (Suomen kansallisbibliografian) yhteydessä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm .
Elizabeth Walker on tiettävästi salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen Elizabeth Rotter. Kirjailija on julkaissut teoksia myös pseudonyymeillä Elizabeth Neff Walker sekä Laura Matthews. Rotter on kirjoittanut kymmenittäin enimmäkseen historiallisia ja nykyaikaan sijoittuvia rakkausromaaneja – ja jo 1980-luvun vaihteesta asti. Viimeisimmän teoksensa hän on ilmeisestikin julkaissut vuonna 2004. Varsinkin nimellä Laura Matthews hän on ilahduttanut lukijoitaan yli 30 romanttisella tarinalla 1800-luvun alun Englannista, sijaishallitsijan aikakaudelta.
Valitettavasti en onnistunut kaivamaan esiin Rotterin syntymäaikaa tai muitakaan viitteitä hänen iästään. Kirjailijalla ei kaiketi ole omia kotisivuja, eikä häntä ole oikein esitelty...
Löysin Burdan sivuilta, englanninkielinen versio http://www.burdafashion.com/en/index.html , haulla dirndl useamman mallin. Kolme mallia oli lehdestä, niissä luki seuraavat numerot Burda modemagazine 10/2004, 9/2006, 9/2008. Mallit ovat hieman modernisoidun näköisiä (ks. kuvat haulla). Mallit 7870 ja 8448 ovat traditionaalisen mallin kaavoja, mutta ne näyttävät olevan ostettavia kaavoja. Kaavat voi ostaa tästä palvelusta, löysin myös toisen portaalin Mode-schnitte.de, josta niitä voi tilata (Burda 7870
http://www.burdaschnitte.de/product_info.php?info=p309_7870-Burda-Schni…
Burda 8448,
http://www.burda-schnitte.de/product_info.php?info=p308_8448-Burda-Schn…)
Löytyi myös englantilainen nettikaavakauppa Habithat, jossa oli dirndl-kaava...
Alla on luettelo Helmet-kirjastojen ruuan lisäaineita käsittelevistä kirjoista. Niiden sijainnit löytyvät Helmet-hausta hakusanalla lisäaineet tai ruotsinkielisellä hakusanalla tillsatsämnen. Toisena hakusanana voit halutessasi käyttää sanoja elintarvikkeet, ravinto, ruoka tai ruoat, tai ruotsinkielistä föda-sanaa, jolla saat ruotsinkielisen materiaalin. Norjankielisiä kirjoja aiheesta ei Helmet-kirjastoista löytynyt.
http://helmet.fi/
Luettelo ei ole täydellinen, esim. yliopistokirjastoista löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joita yleisten kirjastojen kokoelmissa ei ole. Yliopistokirjastojen kokoelmia voit selata Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
- Ravintomme lisäaineet : käyttö, haitat, lisäaineeton ravinto / [Pertti] Lähteenmäki...
Kysymäsi artikkelit ovat lukuja kirjoista. Niitä on monissa kirjastoissa, mutta mistään kirjastosta tuskin löytyy kaikkia. Suurin osa kirjoista on Ratamo-kirjastojen (Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Riihimäki) kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät kirjastojen tietokannan kautta kirjoittamalla hakemasi nimen teoksen nimi –ruutuun:
http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Aivan kaikkia kirjoja ei Ratamo-kirjastoista löydy. Yksi kirjoista (Pirinen, H: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa) on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (Pasilan, Leppävaaran, Tapiolan kirjastot). Saatavuustiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin
Konttinen, R: Treffpunkt Paris –teos on Helsingin yliopiston...
Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjassa Kariluoto pani Ukkolan reppuun jumalattoman kiven.
Lähde: Helen, Olli: Tunnetko tuntemattoman? Aamulehti, 2005.
(sivu 117)
Suomen Kellomuseosta kerrotaan, että museon kokoelmiin kuuluu kelloseppämestari Lauri Helskeen vuosina 1934-36 suunnittelema ja valmistama raekello, joka on yksi maailman tarkimmista mekaanisista kelloista. Raekellosta löytyy tietoa Kellomuseon sivuilta: http://www.kellomuseo.fi/menneet.html# -> Raekello - maailman tarkin mekaaninen kello?.
Yksittäisen kellon nimittäminen maailman tarkimmaksi on kuitenkin ongelmallista jo pelkästään siitä syystä, että kaikkia kelloja ei ole testattu, ja lisäksi testaus pitäisi suorittaa täsmälleen samoissa olosuhteissa, jotta tulos olisi vertailukelpoinen.
Aika määritellään nykyään atomikellojen avulla. Koordinoitu yleisaika eli UTC saadaan eri puolilla maailmaa sijaitsevien atomikellojen keskiajasta....
Tuon Charles Singletonin säveltämän ja Kendall Hayesin sanoittaman kappaleen nuotit löytyvät ainakin Ruotsissa ilmestyneestä nuottikirjasta ”Hits: 60-tal” (Warner/Chappell Music Scandinavia, 2002), jossa ovat sanat ilmeisesti myös englanniksi. Samalla nimellä näyttää ilmestyneen lukuisia muitakin kappaleita, mutta nuo nuotit ovat ainakin varmuudella juuri samojen tekijöiden kuin suomennettu versio.
Teosta ”Hits: 60-tal” löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista. Tarkemman saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Suomen kirjastojen saatavuuksia voi tarkastella esimerkiksi Frank-monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/....
Kappale löytyy alla mainituilta levyiltä. Nuottia siihen ei kuitenkaan ole julkaistu.
Parhaat tanssiorkesterit / useita esittäjiä (2013)
Hei laulaja + 24 muuta toiveiskelmää / useita esittäjiä (2011)
Ystävälle / Tanssiorkesteri Pekkaniskan Pojat (2010)
Lauluja Sinulle / Juha Hötti (2005)
Hengähä tok' / useita esittäjiä (2006)
Katkelma on Friedrich Nietzschen teoksesta Hyvän ja pahan tuolla puolen : erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös (1966, Jenseits von Gut und Bose). Teoksen on suomentanut J. A. Hollo.
Fennica https://finna.fi
Friedrich Nietzschen Jenseits von Gut und Bose Project Gutenbergissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/7204/pg7204-images.html
Koko Kymenlaakson alueella sama kirjastokortti käy kaikissa yleisissä kirjastoissa. Iitin kirjaston kortilla voi siis aivan hyvin asioida Kouvolan kaupunginkirjastossa.
Myös kirjastoaineiston kuljetus toimii Kymenlaaksossa. Voit tilata kirjan esim. Kouvolasta Iittiin. Tämä maksaa vain varausmaksun verran (1 e aikuisten aineiston osalta). Lainat voi myös palauttaa maksutta toiseen kirjastoon kuin mistä ne on lainattu. Aineiston kuljetuksessa ovat mukana kaikki muut Kymenlaakson yleiset kirjastot paitsi Virolahden ja Miehikkälän kirjastot.
Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5.
Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 - keräilijän opas (Suomen numismaattinen yhdistys) muistutetaan, että kuntoluokituksella on suuri merkitys rahan keräilyhintaan. Hintaan vaikuttaa myös se, minkä verran kyseistä rahaa on saatavilla. Suomessa kuntoluokituksessa käytetään vanhaan skandinaaviseen järjestelmään perustuvaa luokittelua (0, 01, 1+, 1, 1?, 2 jossa 0= virheetön ja 2=huomattavan kulunut), sekä uudempaa järjestelmää (10, 9,8 jne.) joka on käytössä erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Opas arvioi vuoden 1865 10-pennisen arvoksi kunnosta riippuen 2-400 euroa. Virheettömän kolikon hintaa opas ei määrittele, koska se on harvinainen. Vuoden 1952 olympiarahan arvoksi opas arvioi kunnosta riippuen 15-45 euroa. Huonokuntoisen...
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) taustoittaa poissaolollaan loistamista näin: "Johonkin voidaan kiinnittää huomiota juuri sen takia, ettei se ole paikalla. Tacitus (n. 55-120 jKr.) kertoo Annaaleissa Iuniaan hautajaisista. Iunia oli Cassiuksen puoliso ja Brutuksen sisar. Caesarin murhaajien kuvia ei saanut kantaa hautajaisissa. Tacituksen kuvauksessa sanotaankin, että siksi Cassius ja Brutus loistivatkin (pistivät) yleisön silmään."
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
Kiitos kysymyksestä. On todettava kysymyksenne olevan oikeudellinen kysymys, johon emme voi antaa mitään suoraa vastausta. Tässä kuitenkin tietoa:
Oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevan 17 –luvun 11 §, pykälän loppua lukuun ottamatta, kuuluu:
11 § (11.7.1997/690)
Tuomioistuimessa ei saa, ellei laissa toisin säädetä, käyttää todisteena:
1) yksityisluontoista kertomusta, jonka joku on vireille pannun tai alkavan oikeudenkäynnin varalta kirjallisesti antanut, ellei tuomioistuin sitä erityisestä syystä salli; eikä
2) esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa.
Jos henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, esitutkinnassa antama kertomus on...
Kysymyksen värssy on katkelma Mikael Nybergin laulusta Lapsuutesi usko. Nyberg (1871-1940) oli ensisijaisesti hengellisestä musiikistaan tunnettu säveltäjä, mutta hän myös kirjoitti ja käänsi runsaasti laulutekstejä. Tutkimissani nuottijulkaisuissa Lapsuutesi uskon tekstin yhteydessä mainitaan vain sen olevan suomennos - mitä ilmeisimmin Nybergin omaa käsialaa. Suomalaisia säveltäjiä -kirja (Otava, 1994) kuitenkin tietää kertoa, että tämän vuodelta 1908 peräisin olevan sävellyksen alkuperäinen sanoittaja on C[arl] Boberg, merkittävä ruotsalainen virsirunoilija.
