Tarkoitatko tätä kirjaa: Ranskalaisen keittiön salaisuudet: alkuperäisiä ranskalaisia ruuanvalmistusohjeita / [alkuteoksen toim. Julia Child, Louisette Bertholle & Simone Beck]. Suomennoksesta otettiin vuonna 2009 11. painos, ensimmäinen suomennos on vuodelta 1968. Muita suomennettuja kirjoja Julia Childilta ei ole.
Tämä kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
www.helmet.fi
Ainakaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Käännöstietokannassa ei mainittu Kailaan "Rajalla" -runoa: http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
Yksittäisten runojen käännöstietojen jäljittäminen on joskus aika hankalaa, sillä niitähän voi olla käännettynä esimerkiksi ulkomaisissa lehdissä tai antologioissa. Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyi englanninkielinen runoantologia 20th Century Scandinavian Poetry vuodelta 1950, mutta siellä oli käännettynä Kailaalta vain "Talo"-runo.
Olisikohan kellään lukijoistamme sattumalta parempaa tietoa Kailaan "Rajalla"-runon mahdollisista käännöksistä?
Täysin Reijo Mäen kaltaista kirjailijaa ei ole toista, mutta voisin ehdottaa joitakin nimiä. Suomalaisista miesyksityisetsivistä kirjoittavista kirjailijoista tulevat mieleen ensimmäisinä Totti Karpela ja Markku Ropponen. He eivät tosin ole yhtä humoristisia kuin Mäki. Jos huumoria hakee, niin Eero Pasasen kirjoissa sitä olisi enemmän, samoin Tapani Baggella. Hänen päähenkilönsä on kapakoissa viihtyvä poliisi Kononen. Ari Paulowia on pidetty hyvänä kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden taitajana, mutta itse en tarkemmin tunne hänen tuotantoaan. Paulow voisi silti olla kokeilemisen arvoinen.
Matti Laine saattaisi hyvä nimi miehesi luettavaksi: hänen kirjoissaan riittää vauhtia, kun useimmissa kirjoissa päähenkilönä oleva sarjakuvataiteilija...
Nykyisistä kansanedustajista 21 näyttäisi olevan tuomittu rikoksesta, eli 200 edustajasta noin 10%. Alla linkit Turun sanomien juttuun vuodelta 2011 ja Wikipedia-artikkeliin liittyen asiaan. Vuoden 2011 jälkeenhän on ollut muun muassa vaalirahatuomioita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_rikoksista_tuomituista_kansanedus…
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/218445/Eduskunnassa+istuu++16+rikokses…
Ensimmäiseen kysymykseenne tuomituista suomalaisista en validia tilastoa löytänyt. Katsoin suomen tilastollisesta vuosikirjasta sekä rikollisuustilanne vuosikirjasta, mutta niistä en tietoa löytänyt. Myöskään googlettelu ei apua tuonut. Asiassa voisi ottaa yhteyttä Tilastokeskukseen:
http://tilastokeskus.fi/org/yhteystiedot/index.html
Linkin...
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää artikkeliviitetietokanta Artoa, josta voi tehdä hakuja aiheen mukaan. Osa artikkeleista on kokotekstinä luettavissa suoraan verkossa. Aihehaulla muutosvastarinta löytyi joitakin artikkeleita, joista uusimmista tietoja tässä:
- Brien Palmer, Muutosvastarinta ja sen käsittely (Yritystalous 2004, n:o 4, s. 59 - 64)
- Teijo Palander, Suomalaisten puunostajien asennoituminen metsän tietokonevisualisoinnin toteuttamiseen (Metsätieteen aikakauskirja 2003, n:o 2, s.164 - 166 )
- Hely Tuorila, Pressure to chance and resistance against it (Agricultural and food science in Finland 2000 n:o 2, 6. artikkeli)
Toinen ja kolmas artikkeli löytyvät myös suoraan verkosta luettavina versioina.
Artikkeliviitetietokanta...
Lappeenrannan maakuntakirjaston talo vihittiin 7.8.1974. Sitä ennen kirjasto sijaitsi Säätiö- eli Postitalossa Kirkkokatu 5:ssä vuodet 1956-1974. Vuosina 1924-56 kirjasto oli toisella puolella katua, Lagerstamin talossa Kirkkokatu 6:ssa. Vuodet 1914-1924 kirjasto sijaitsi Holopaisen talossa Rantatorin varrella, sitä ennen 1900-1914 Pelkosen talossa Kauppakatu 24:ssä, sitä ennen Lönnrotin kansakoulussa 1888-1900 ja vuodet 1874-1888 Koulukadulla. Tarkemman historiikin voit lukea netistä www.lappeenranta.fi/kirjasto > palvelut > historiikki tai kirjasta Pekka Toivanen : Lappeenrannan kaupunginkirjasto 1883-1983 [1985].
”Suku” on aika epämääräinen termi. Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” määrittelee sen merkitykseksi ’samasta esivanhemmasta polveutuvat henkilöt (ja joissakin yhteyksissä myös heidän puolisonsa)’.
Kyse on siis siitä, kuka esivanhempi valitaan suvun kantaisäksi tai -äidiksi. Esimerkiksi sukuseurassa, jossa tietty esivanhempi on valittu kaukaa historiasta, saattaa olla yhdessä suvussa valtava määrä jäseniä. Toisaalta jos valitsen suvun esivanhemmiksi vaikka isovanhempani isän puolelta, heistä polveutuva suku ei ole kovin laaja. Ei ole siis oikein mahdollista määrittää sukujen määrää Suomessa, koska se on suhteellista ja riippuu siitä, kenestä suvun määrittely aloitetaan.
Joskus sukuja katsotaan sukunimien kautta...
LIsäannosta merkitsevä santsi juontuu sotilasslangista. Sana on alkuaan viitannut rangaistukseksi määrättyyn lisätyöhön.Santsi tulee saksan sanasta Schanze, joka on alunperin tarkoittanut vallitustyötä. Sittemmin sana on saanut raskaan ylimääräisen työn merkityksen. Ylimääräisiin vallitustustöihin joutuminen on ollut rangaistuskeino.Santsata-sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä 1900-alkupuolelta.Lisää santsi-sanan ja muiden suomen kielen sanojen alkuperästä voit lukea Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e5ff451a729382cd9aa09ae4ec68ab57&list_id=1&keyword=santsi&word=santsihttps://kaino.kotus.fi/ses/Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Vapaakappaleet ovat painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden valmistajien Helsingin yliopiston kirjastolle luovuttamia tuotteita. Seuraavasta linkistä voit lukea vapaakappalelain kokonaisuudessaan:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800420
Vaihtotoiminnalla tarkoitetaan julkaisujen, julkaisusarjojen, väitöskirjojen ym. vaihtoa yleensä tieteellisten ja erikoiskirjastojen välillä. Tarkempi selitys löytyy osoitteesta: http://pro.tsv.fi/stks/signumnew/200503/Signum3Strien.pdf
Lisää tietoa vaihdoista löytyy Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen sivuilta:
http://www.tsv.fi/vaihtok/vk1.html
Lahjoituksen voi tehdä kuka tahansa (tai mikä taho tahansa) valitsemalleen kirjastolle. Kirjastot yleensä itse päättävät, mitkä...
Päevä-sana lienee muunnos saamen sanasta beaivvaš (pohjoissaame), joka tarkoittaa aurinkoa. Saamelaiset ovat esikristillisenä aikana palvoneet aurinkoa jumalhahmona ja auringon kuva löytyy mm. useista saamelaisista noitarummuista. Auringonpalvontahan on yleiseurooppalainen ilmiö, joka levisi pohjoismaihin viimeistään pronssikaudella. Saamelaisten aurinkokultti lienee samaa perua. Saamelaiset myös kutsuvat itseään auringon pojiksi (beaivvi bártnit) ja aurinkoa on usein kutsuttu myös isäksi (mm. Nils-Aslak Valkeapään runoteos Beaivi áhčážan / Aurinko, isäni). Auringon palvonnasta kirjoittaa mm. T.I. Itkonen pääteoksessaan Suomen Lappalaiset I-II.
“Aurinkoa (peäi´vi, I. pei’vi) on ennen vanhaan palveltu. Fellman kertoo lappalaisien muinoin...
Enni Mustosen kirjoista pitävälle voisi sopia myös Kristina Vuoren Kaarnatuuli, joka kuvaa 1500-luvun Turkua.
1800-luvulle sijoittuu Laila Hirvisaaren Vaitelias perillinen, jossa käsitellään mm. naisen asemaa. Hirvisaarella on myös monia muita historiallisia romaaneja.
Pirjo Tuomisen Linnat sijoittuu myös 1800-luvulle ja siinä seikkaillaan kartanoissa. Tuominen on kuvannut myös 1900-luvun Tamperetta romaanissaan Hiljaiset huvimajat.
Kaari Utrio on kirjoittanut runsaasti historiallisia romaaneja, kuten esim. Vendela, Paperiprinssi, Seuraneiti, Oppinut neiti jne.
Aineistoa kannattaa etsiä useista eri lähteistä, sekä kirjoja että artikkeleita. Jotta löytäisi sopivaa aineistoa on syytä miettiä miten kirjat ja artikkelit tietokantoihin tallennetaan. Sisältöä kuvaamaan käytetään ns. asiasanoja. Sanat valitaan yleisestä suomalaisesta asiasanastosta (YSA), jota on olemassa niin painettuna kuin verkkoversiona http://vesa.lib.helsinki.fi/ . Jos olen tiedontarpeesi oikein ymmärtänyt vaikuttaa että tutkielmasi kohdalla käyttökelpoisia asiasanoja ovat hoitotyö ja huumori.
Näillä sanoilla yhdessä hakien löytyy tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta (Linda) muutama tutkielma:
Lauritsalo, Pirkko : Huumorin ilmeneminen hoitotyössä sairaalassa työskentelevien
hoitajien kuvaamana (1999, Tutkielma : Kuopion...
Suomen kirjastoissa on käytössä eri luokitusjärjestelmiä.
Lähes kaikki suomalaiset yleiset kirjastot käyttävät Deweyn kymmenluokituksen luokitusjärjestelmää (http://ykl.kirjastot.fi/ ). Helsingin kaupunginkirjasto käyttää Deweyn kymmenluokitukseen pohjautuvaa järjestelmää (http://hklj.kirjastot.fi/ ).
Suurin osa Suomen tieteellisistä kirjastoista käyttää Yleistä kymmenluokittelua, joka tunnetaan paremmin nimellä UDK. Luokituskaavio on julkaistu mm. Fennican (Suomen kansallisbibliografian) yhteydessä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm .
Stukko on kipsiä, kalkkia, vettä, hiekkaa, marmori- tai alabasterimurskaa, värejä sekä sideaineita (liimaa tms.) sisältävä laastiseos, jota on käytetty seinäpintojen päällystämiseen sekä ornamenttien ja reliefien valmistamiseen. Stucco lustro (kiiltopintainen stukko) tehdään siten, että ohueen stukkokerrokseen maalataan sen ollessa kosteana halutut kuviot, minkä jälkeen pintaa käsitellään saippuavedellä ja kuumilla raudoilla, jolloin syntyy hohtava, marmorimainen pinta.
Stukko tunnettiin jo muinaisessa orientissa, ja keisariajan Roomassa se oli merkittävä reliefien materiaali. Sydänkeskiajalla suosittiin muita materiaaleja, mutta renessanssi merkitsi stukkotaiteen jälleensyntymää. Barokin ja rokokoon aikana se oli muodissa kaikkialla...
Eino Säisän bibliografiasta ei löydy mainintaa siitä, että hän olisi julkaissut 'Kukkivat roudan maat' -romaanisarjan tapahtumiin liittyvää karttaa (ks. esim. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia:
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/se_s/saisa_eino/). Romaanisarjan syntyhistoriaa kuvaavassa artikkelissaan Säisä tosin kertoo suunnitelleensa tarinaa varten "kartan maisemasta teineen ja taloineen" (Kirjastolehti 12/1974). Piirrosta ei kuitenkaan tiettävästi ole julkaistu missään teoksessa, ei Säisän omissa eikä muidenkaan tekijöiden julkaisuissa. Useissa lähteissä (esim. Bibliophilos 2/2005 s. 17; Kantti kestää -lehti 26.1.1991) sen sijaan todetaan, että Säisän kuvaama Kurensalmi on todellisuudessa Kurenpolven asemaseutu...
Suomennetut sanat neljänä säkeistönä löytyvät sivulta http://groups.msn.com/Jouluihminen/joulurunojajavrssyj6.msnw
Vironkieliset sanat saattaisi löytyä Sibelius-Akatemian kirjastosta. Haku jouluiltana aavik antaa useita viitteitä Sibelius-Akatemian kirjaston ja taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta ARSCAsta https://finna.fi
Kovin monta runoa ei löytynyt. Tässä tiedot muutamasta:
- Meidän nukkekodissa (Leena Laulajaisen runokokoelmassa Lumileopardi tanssii)
- Salo Arja, Nukkekoti (nuottikokoelmassa laula ja leiki Nukkelakksossa)
Faith Jaquesin kirjoissa Nukkekodin Nelli ja Nukkekodin Nellin joulu seikkaillaan nukkekodissa. Teksti on kyllä ruorasanaista.
Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla.
Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit.
Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm
Kaikki näkevät unia. Niitä on vaikea muistaa, sillä uni alkaa hälvetä mielestä heti herättyä. Kyse on siis unohtamisesta.
Voimme itse vaikuttaa unien muistamiseen. Kunnollinen kahdeksan tunnin yöuni auttaa sekä halu muistaa unia. Tässä yksi muistikikka: Sano itsellesi ennen nukahtamista: "Näen tänä yönä unen ja muistan sen herättyäni." Kirjoita uni muistiin heti herättyäsi. Pidä yöpöydällä vihko ja kynä valmiina.
Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Seuraavista Pasilan kirjaston lehtisalista löytyvistä mikrofilmeistä löytyy kirja-arvostelu Goldingin Kärpästen herrasta.
Helsingin Sanomat 1961 6.1. sivu 6
Uusi Suomi 1961 6.1. sivu 19 ja 1966 22.1.
Huvudstadsbladet 1959 30.12.
Suomen Sosiaalidemokraatti 1961 19.2. sivu 7
Lisää arvosteluja löytyy kausijulkaisuista ja aikakauslehdistä, joita on Pasilan kirjaston varastossa.
Suomalainen Suomi 1961 nro 29, sivut 52-54 (Aarne Kinnunen)
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Lukufiilis 2001 nro 2, s. 11 (Juha Isotalo: Näinkö täytyy tapahtua?)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani:...
