Kirsti Koivulan kokoamassa kirjassa Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992) on Sirkka-Liisa Salmen kirjoittama lastennäytelmä nimeltä Peikkonäytelmä äitienpäivänä. Näytelmässä valmistaudutaan viettämään äitienpäivää. Sadun peikko ei ole menettänyt häntäänsä vaan sillä ei ole häntää ollutkaan. Kirjassa Metsän siimeksessä: pohjoista taikaa (1997) taas on Anna Wahlenbergin kirjoittama satu Peikkotyttö, jossa sadun peikko on menettänyt häntänsä. Kyseessä on siis satu eikä näytelmä.
Täsmälleen kysymääsi vastaavaa kirjaa emme onnistuneet jäljittämään. Toivottavasti toinen näistä on oikea.
Saamenkielisessä almanakassa Unni on saanut oman päivänsä 26.11. (Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja, WSOY 1999).
Unni on saamenkielinen adjektiivi, joka suomeksi merkitsee 'pieni, vähäinen' (Sammallahti, Pekka Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja, Jorgaleaddji 1989)
Tietoa lesboista löydät nuorille tarkoitetuista seksiä ja rakkautta käsittelevistä kirjoista, esim.
Ivarsson: Nuori seksi ja rakkaus
Stoppard: Nuorten seksikirja
Pääskysaari: Kompassi : Jennin kirja sinulle
Harris: Nyt puhutaan seksistä.
Tyttöjen välisestä rakkaudesta kertovia nuortenromaaneja ovat:
Simukka: Kun enkelit katsovat muualle. 2002 WSOY
Simukka: Minuuttivalssi. 2004 WSOY
Valoaalto: Huono iho. 1986 Otava
Suomalaisen nuorison historia on kirjoitettu:
Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia / toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen, julkaisija: Nuorisotutkimusverkosto. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003. 506 s.
Nuorisotutkimusverkostolla on projekteja, jotka kiinnostanevat. Lisätietoja internet-sivulta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu.php?artikkeli_id=60
Internet-sivu nimeltään 1950 luku, nuorisokulttuurin nousun vuosikymmen ( http://www.ouka.fi/ppm/1950 ) kiinnostanee.
Lyhyt 50-luvun muistelu on sivulla Muistojen 1950-luku ( http://koti.mbnet.fi/seija10/50luku.html )
Suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta löytyy runsaasti kirjoja. Seuraavassa pieni valikoima, jotka kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista:...
Elle on ollut Suomessa mm. Eleonooran, Elinan ja Ellenin lempinimi. Nimen merkityssisällöksi voidaan ajatella myös ranskan sana elle, jonka merkitys on ”hän” (naispuolinen).
Maarit -nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palstalta. Tässä vastaus:
Maarit on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä nimistä Margareta ja Margit. Nimeä on kuitenkin käytetty myös Marian kutsumanimenä. Margaretan ja Margitin pohjana on kreikan helmeä merkitsevä sana 'margareta'. Pyhä Margareta oli puolestaan marttyyri, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimesta 300-luvulla. Keskiajalla Pyhä Margareta oli yksi suosituimmista naispyhimyksistä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007)
Lempiäinen,...
1300-luvullla eläneeltä persialaiselta runoilijalta Samseddin Muhammed Hafizilta on suomennettu kaksi kokoelmaa runoja: Hafizin runoja ja Ruusu ja satakieli.(Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Sen lisäksi yksittäisiä runoja on ainakin seuraavissa kirjoissa: Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Maailman runosydän, Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta, Ramazan: runoja, Parantava runo ja Tätä runoa en unohda. (Lähde: Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Kun etsitään persiaksi kirjoitetun runon suomennosta englanninnoksen kautta, ei tietysti voi olla aivan varma tuloksesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kysymääsi runoa ei ole...
Tässä kaksi Marcus Pfisterin kuvakirjaa, joiden tarinassa on kaksi erilaista loppua. Itse voi päättää kumman lopun valitsee.
Teppo ja taikakivet / Marcus Pfister , julk Lasten keskus, 1998, Huomautus: Tarinassa valittavissa kaksi erilaista loppua. - s. 13-24 jaettu kahtia
Teppo ja viiruhiiret: tarina, jossa on kaksi loppua / Marcus Pfister, julk Lasten keskus, 2000
Huomautus: Osa sivuista leikattu kahtia
Saatavuus: Helmet-haku http://www.helmet.fi
Nykyisin, lähinnä nuorten kirjoja löytyy asiasanoitettuna sanoilla "jatka itse -teokset" tai "interaktiiviset teokset". Nyt asiasanoilla "jatka itse -teokset" löytyy Helmet-hausta muun muassa kirja Eläinten kaupunki / Hannamari Ruohonen WSOY, 2007. Kirja on tekstitön kuvakertomuskirja,...
Finna-haulla löytyy kaksi äänitettä.
Kasetti Pullakuskien parhaita https://www.finna.fi/Record/viola.189212 sekä
CD-levy Radio City 10 vuotta https://www.finna.fi/Record/viola.619131
Netistä löytyy yksi videotaltiointi: Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää - Pullakuskit. https://www.youtube.com/watch?v=YR98-NjCwbE
Pullakuskeilla eli Mato Valtosella, Jope Ruonansuulla ja Sakke Järvenpäällä on epäviralliset fanisivut Facebookissa. https://fi-fi.facebook.com/Pullakuskit/?ref=stream
Löytyy useasta kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Kaikki kappaleet ovat lainassa tällähetkellä. Varauksia ei kuitenkaan ole, joten kannattaa varata, vaikkapa
osoitteesta www.helmet.fi.(jos sinulla on tunnusluku,varaaminen onnistuu helmetin kautta.)
Säädösten mukaan aikuisuus Suomessa saavutettiin 1930-luvulla 21-vuotiaana. "Joka ei ole täyttänyt yhtäkolmatta vuotta, olkoon holhottava, älköönkä hänellä siis olko valtaa hallita omaisuuttansa. Viisitoista vuotta täyttänyt holhottava saakoon kuitenkin hallita sitä mitä omalla työllänsä voi ansaita. ... Jos mies tahi nainen menee naimisiin, ennenkuin on päässyt yhdenkolmatta vuoden ikään ...lakatkoon holhunalaisuus." (Holhouslaki, Lakikirja 1936).
Sosiologiassa aikuisuudella on yleensä ymmärretty siirtymistä taloudelliseen riippumattomuuteen omista vanhemmista, siirtymistä lapsuudenkodista omaan kotiin, usein myös avioitumista ja siirtymistä lapsen roolista vanhemman rooliin. Näiden siirtymien sijoittuminen elämänkulkuun on vaihdellut eri...
Selvyys epäilemättä vaatii, että artikkeleiden nimet jotenkin erotetaan muusta tekstistä. Oikeaoppisin tapa on käyttää lainausmerkkejä " - ", siis ...Pynnönen artikkelissaan "Kielioppien pedagogisia sovelluksia" kyseenalaistaa..., ...Korhonen artikkelissaan "Kielioppia kouluun - pedagogisen ja deskriptiivisen kieliopin rajoja venyttämässä" sekä Kaija Parko artikkelissaan "Kielestä, kieliopista ja opetuksesta" kritisoivat...
Toinen mahdollisuus on käyttää artikkeleiden nimissä selvästi erottuvaa kirjasinlajia.
Lainausmerkkien asemesta näkyy joskus myös käytettävän puolilainausmerkkejäkin ' - '.
KIRJALLISUUTTA:
Uusi kieliopas / Terho Itkonen, Sari Maamies. - 3. tark. p. - 2007.
Kansallisbibliografiasta löytyy Antero Taivalkosken suomentama Kreivitär Monte-Christo eli Salaperäinen nainen (Tampere: K. L. Rantanen , 1909) eli teos on ainakin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Lisäksi se löytyy Turun yliopiston kirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannoista.
En löytänyt tietoa Naantalin Lappi-alkuisista paikannimistä, mutta koko Suomessa on runsaasti tällaisia paikannimiä. Niiden on selitetty kertovan lappalaisten oleskelusta alueella. Lappalaisilla on tarkoitettu saamelaisten lisäksi myös muita eräilytaloudessa eläviä ja Lapiksi on voitu nimittää mitä tahansa syrjäseutua. (Suomalainen paikannimikirja 2007, s. 221)
Sana "lappi" ei ole saamelainen sana ja sen alkuperäinen merkitys on epäselvä. Yhden selityksen mukaan se kuuluisi etymologisesti samaan yhteyteen kuin "lape, lappea" ja olisi alkuaan yleisnimi jonka merkitys olisi ollut "syrjäseutu". (Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja 2013, s. 573) Näin ollen Naantalin lappalaisnimet eivät välttämättä liity lainkaan saamelaisiin....
RGB-värimalli on käytössä näytöissä, digitaalikameroissa ja skannereissa. Nimi tulee pääväreistä eli Red, Blue, Green. Värijärjestelmä on summaava eli additiivinen, mikä tarkoittaa, että värisävyt syntyvät värillisten valojen yhdistymisestä. Yhdistymisessä valon määrä lisääntyy. Värimalli sopii parhaiten näytölle, se koostuu punaisista, sinisistä ja vihreistä pisteistä, jotka näyttävät sulautuvan yhteen ja luovat vaikutelman eri värisävyistä.
CMYK-värimallin lyhenne tulee sekundaarivärejä tarkoittavista sanoista Cyan (syaani), Magenta (aniliininpunainen), Yellow (keltainen) ja Key color (musta). Malli on subtraktiivinen, eli se perustuu painovärin valon absortio-ominaisuuksiin. CMYK-väritilaa käytetään em. ominaisuuksiensa vuoksi...
Kyseessä lienevät Astrid Lindgrenin salapoliisikirjat Yksityisetsivä Kalle Blomkvist, Kalle mestarietsivä ja Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä. Kirjoissa lapsilla on kesälomallaan käynnissä Ruusujen sota, jossa Punaiset ja Valkoiset Ruusut ottavat mittaa toisistaan. Koitokset alkavat usein mitä kauheimpia solvauksia sisältävien sodanjulistusten lähettämisellä. Kallella ja hänen ystävillään eli Valkoisilla Ruusilla on käytössä salakieli vastapuolen hämäämiseksi. "Mom-e tot-u-lol-e-mom-mom-e pop-i-a-non pop-e-lol-a-sos-tot-a-mom-a-a-non sos-i-non-u-tot" tarkoittaa "me tulemme pian pelastamaan sinut".
Kalle-kirjat on julkaistu kolmen kirjan yhteisniteenä nimellä Mestarietsivä Kalle Blomkvist.
Kari Mäkinen Band on julkaissut vuonna 1986 äänitteen Kantrimusiikkia Kokkolasta. Se on c-kasettina Kokkolan pääkirjaston musiikkiosaston kotiseutukokoelmassa. Äänitettä voi käydä kuuntelemassa kirjastossa, mutta sitä ei lainata kotiin.
Hei!
Angelica-nimen lähtökohtana on kreikan kielen sana angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa ja enkeliä. Nimen muita muotoja ovat mm. Angela, Angelika, Angelique ja Angelina, jotka ovat tavallisia nimiä eri kielissä. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja(WSOY, 1999).
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme ole lääketieteen asiantuntijoita, joten lääketieteellisissä asioissa kannattaa kääntyä ensisijaisesti lääkärin puoleen.
Sterilisaatiolla tai steriloinnilla tarkoitetaan leikkausta, jonka avulla estetään raskaus pysyvästi. Suomessa steriloinnista säädetään lailla. Ainoastaan tietyt henkilöt täyttävät ehdot, joiden myötä kyseinen toimenpide voidaan myöntää. Ehtoja ovat esimerkiksi pakottavat terveyelliset syyt ja yli 30 vuoden ikä. Esimerkiksi vuonna 2012 sterilointi tehtiin arviolta 2000 miehelle ja 2500 naiselle Suomessa.
Naisille suoritettavissa steriloinneissa munajohtimet tukitaan. Se voidaan tehdä eri tavoin kuten esimerkiksi sitomalla, kiinnittämällä tai katkaisemalla munajohtimet....
Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
Jo ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1300- ja 1400-luvuilta itäsuomalaisilla esiintyy sukunimiä ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien. Yleensä saman vanhan itäsuomalaisen sukunimen nimen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Ilmeisesti periytyvyys on ollut itäsuomalaiselle, toisin kuin länsisuomalaiselle, nimijärjestelmälle jo syntyperäinen piirre.
Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi. Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla...
