Tietoa etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
BEATRICE
Johtuu latinan sanasta beatus, joka merkitsee onnellista ja autuasta.
ISABELLE
Ranskalainen muunnos nimestä Elisabet (kaunis Elisabet), joka taas on alunperin hebrealainen nimi, joka tarkoittaa ’Jumala on valani’ tai ’Jumala antaa avun’.
PRICILLA
Laajentuma Priscasta, joka on latinaa ja tarkoittaa aikaisempaa, entistä, vanhempaa.
TONI
Lyhentymä nimestä Anttoni, Anton, joka pohjautuu roomalaisesta suvunnimestä Antius johdettuun henkilönnimeen Antonius. Antius-nimen alkuperää ei tunneta. Erään tulkinnan mukaan sen taustalla olisi kreikan kukkaa merkitsevä sana anthos.
JESSE...
Pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjaston kautta kyseisten ohjelmien tilaaminen ei valitettavasti onnistu. Ulkomailla asuvien suomalaisten on kuitenkin mahdollista tilata tuotteita Yleisradion tallennemyynnin ( http://yle.fi/tallennemyynti/ ) kautta. Heikki ja Kaija I, Heikki ja Kaija II sekä Rintamäkeläiset II -videokasetit näyttävät kuuluvan tällä hetkellä heidän valikoimiinsa. Tilaukset voi osoittaa osoitteeseen tuote.tilaukset@yle.fi .
Oikea muoto on "thainkielinen". Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=397 löytyvässä Kielikello-lehden artikkelissa kerrotaan, että kielten nimistä muodostetut adjektiivit kirjoitetaan yhteen. Sieltä löytyy myös muita ohjeita yhdyssanoihin.
Suomalaista tango- ja iskelmämusiikin lyriikkaa löytyy netistä hyvin vähän. Kokeilin hakea tiettyjen esittäjien kotisivuilta, mutta niiltä ei sanoituksia löytynyt. Makupalat.fi-musiikkisivuilta (https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…) löytyy jonkin verran laululyriikkaa, mutta suurin osa siitä on poppia/rokkia. Vilkaise kuitenkin! Parhaiten sanoituksia löytyy käymällä selailemassa kirjaston nuottikokoelmia.
Tellervo on kansallisromanttisen kauden nimiä. Tellervo on Kalevalassa metsän neito. Tellervo on nähtävästi myöhäsyntyinen nimi, alkusoinnun vaikuttama muunnos Pellervosta, joka joskus mainitaan Tapion poikana. Tellervoa suositeltiin ristimänimeksi vuosina 1865 ja 1879. Nimestä on runsaasti kansanomaisia puhuttelunimiä, joista yleisimmät ovat Tellu ja Telle, Pohjanmaalta tunnetaan lisäksi Telli, harvinaisempia ovat Telluska ja Tellukka.
Hannele on Johannasta käytetty kutsumanimi. Johanna on Johanneksen sisarnimi, joka tulee hepreasta ja tarkoittaa 'Jahve on armollinen'. Suomessa on omaperäinen Hannan hellittelymuoto Hanneli. Ehkä Hannelea voi pitää sen rinnakkaismuotona, sillä Johannaa ja Hannaa meillä on yleisesti kansan keskuudessa...
Tietoa lesboista löydät nuorille tarkoitetuista seksiä ja rakkautta käsittelevistä kirjoista, esim.
Ivarsson: Nuori seksi ja rakkaus
Stoppard: Nuorten seksikirja
Pääskysaari: Kompassi : Jennin kirja sinulle
Harris: Nyt puhutaan seksistä.
Tyttöjen välisestä rakkaudesta kertovia nuortenromaaneja ovat:
Simukka: Kun enkelit katsovat muualle. 2002 WSOY
Simukka: Minuuttivalssi. 2004 WSOY
Valoaalto: Huono iho. 1986 Otava
Kyllä näiltäkin vuosikymmeniltä löytyy käytösoppaita. Helmet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmissa Helsingin Pasilan kirjastossa ovat ainakin nämä:
- Seurustelun taito: käyttäytymisen lait ja seuraelämän säännöt / Bagheera (1926)
- Huoneenpeili: saarnoja huonoista tavoista / kirjoittanut äkäpussi (1926)
- Ajanmukainen nainen / Therese Mical (1929)
- Hieno mies: elämäntaidon ja säädyllisyyden oppikirja / Brummell & C:o (1926, uusi painos 2008)
- Hieno käytös: seurustelu-ohjeita / toimittanut Helmi Saarenheimo (1911)
- Nuorison käytös: maaseudun nuorisolle köytösohjeita koonneet Artturi Lehtinen, Vilho Reima ja M. Tirranen (1928)
- Seuraelämän säännöt: aakkosellinen käsikirja/ Erkki Kivijärvi (1930)
Kirjat löytyvät Helmet-verkkokirjaston...
Ilkka Remeksen tuotanto on jännityskirjallisuutta ja trillereitä, osa myös nuortenkirjallisuutta. Laajempana terminä on käytetty viihdekirjallisuutta, johon lukeutuvat mm. rikoskirjallisuus ja romantiikka. Romantiikan, realismin, naturalismin, modernismin ja postmodernismin kaltaiset perioditermit eivät välttämättä ole kovin helposti sovellettavissa moderniin jännityskirjallisuuteen, mutta laajemmin ymmärrettynä lajipiirteiden ilmentymänä ainakin realismi voi sopia Remeksen tuotantoonkin.
Remeksen tuotannossa on realismille tyypillistä maailman kuvaamista todellisena ja kaunistelemattomana, ja hänen kirjoissaan esiintyy todellisia paikkoja sellaisina kuin niissä käyvät ihminen voisi paikat nähdä – tosin hänen alkupään tuotannossaan...
Katkelma on Friedrich Nietzschen teoksesta Hyvän ja pahan tuolla puolen : erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös (1966, Jenseits von Gut und Bose). Teoksen on suomentanut J. A. Hollo.
Fennica https://finna.fi
Friedrich Nietzschen Jenseits von Gut und Bose Project Gutenbergissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/7204/pg7204-images.html
Osuuskunta Itämaidon kautta voisi saada tietoa maidontuottajista Joensuun alueella http://www.fonecta.fi/tuotteet-ja-palvelut/Joensuu/161135/Osuuskunta+It… . Valion maitotila Joensuussa on Heikkisen tila, ks. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/farmari/lehdisto/Yhteisty%F6ta…
Myös Joensuun kauppahallin luomumyymälästä voi kysäistä luomutuottajista, olisiko mukana maidontuottajia. Myös Martat liputtavat kovasti lähiruoan puolesta. Pohjois-Karjalan Marttojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.martat.fi/jarjesto/alueellinen_toiminta/pohjois-karjala/yhte… . Heilläkin saattaa olla tietoa raakamaidon myyjistä.
Kirjaa on mahdollista uusia ensiksi kolme kertaa, jotta joku ehkä kirjan löytänyt rehellinen ihminen saattaisi ehtiä palauttaa sen. Jos kirja ei kuitenkaan palaudu, pitää kirjasta maksaa korvausmaksu, joka riippuu kirjasta ja voi vaihdella suurestikin. Toinen vaihtoehto on, että hankit itse kirjan hyväkuntoisen kappaleen kadonneen tilalle, jos saat sen jostakin kirjaston korvaushintaa halvemmalla. Tällöin asiasta täytyy kuitenkin sopia erikseen kirjan omistajakirjaston kanssa.
Korvausmaksun voi maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Jos haluat korvata kirjan kirjalla, pitäisi tosiaan ottaa ensin yhteyttä kirjan omistavaan kirjastoon.
Sinivalaita tavataan periaatteessa kaikista maailman valtameristä, mutta ne ovat hyvin harvalukuisia ja uhanalaisia nykyään. Näitä maailman suurimpia eläimiä on arvioivasta tahosta riippuen jäljellä enää tuhannesta yksilöstä muutamaan tuhanteen. Sinivalaat elävät enimmäkseen kylmissä ja lauhkeissa vesissä. Sinivalaat eivät myöskään suosi rannikkovesiä, vaan ne elävät kauempana valtamerellä, syvissä vesissä. Kuten monet muutkin hetulavalaat, sinivalaat ovat vaeltajia, kesäksi ne vaeltavat kylmempiin vesiin ravinnon, krilliäyriäisten, perässä ja talveksi takaisin päiväntasaajan lämpimiin vesiin lisääntymään. Arvellaan, että sinivalaat ruokailevat kahdeksan kuukautta vuodesta, keräävät energiaa ja paastovat sitten loput neljä kuukautta...
Kysymykseen tuli tarkennus eli kyseessä on hopeinen 50 pennin kolikko vuodelta 1916.
Numismaatikon keräilyopas, Suomen rahat - luettelo arviohintoineen (2018) -kirjan mukaan kolikon/setelin kunnolla on merkittävä rooli hinnanmuodostuksessa. Kyseistä kirjaa voi lainata Satakirjastoista, kirjan tiedot https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1343750
Kirjan mukaan virheettömän, täysin leimakiiltoisen vuoden 1916 hopeisen 50 pennin kolikon arvo on 3 euroa. Vain harvat rahat ovat näin hyväkuntoisia. Nopeahkolla tutkimuksella näyttää, että netissä myydään kyseistä kolikkoa 15 - 3 eurolla kunnosta riippuen.
Myös Suomen Numismaatikkoliitto ry sivuilta löytyy tietoa rahojen kuntoluokituksesta http://www....
Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen,
(Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Saamenkielisessä almanakassa Unni on saanut oman päivänsä 26.11. (Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja, WSOY 1999).
Unni on saamenkielinen adjektiivi, joka suomeksi merkitsee 'pieni, vähäinen' (Sammallahti, Pekka Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja, Jorgaleaddji 1989)
Satu on suomennettu nimellä "Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta". Se löytyy teoksesta "John Bauerin satumaailma" (W+G 1985 tai Gummerrus 2002).
Teos löytyy Helmet-kirjastosta: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=john+bauerin+sa…
Kysymäsi kirjat ovat todellakin loppuunmyytyjä eikä ainakaan toistaiseksi ole tiedossa, että niistä oltaisiin ottamassa uusintapainoksia. Kirjoja kannattaa siis kysellä antikvariaateista, joko paikan päällä tai internetissä esim. Antikka.netissä, http://www.antikka.net/.
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
HelMet-palvelussa on ollut viime aikoina teknisiä ongelmia, joiden vuoksi asiakkaat eivät ole päässeet kirjautumaan palvelun kautta omiin tietoihinsa ja esim. uusimaan lainojaan verkossa. Ongelmaa selvitellään ja sen pitäisi korjautua pian.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa mieluiten soittaa kirjastoon puhelimella (kun kyse on pääkaupunkiseudu yleisistä kirjastoista, mihin tahansa HelMet-alueen kirjastoon) ja pyytää uusimaan lainat puhelimitse. Oma kirjastokortti on hyvä olla tällöinkin käsillä, koska asiakastiedot löytyvät kätevimmin ja luotettavimmin, jos voi kertoa puhelimessa oman asiakastunnuksensa kirjastokortistaan.
Lainojen uusintapyyntöjä ei kannata lähettää sähköpostitse. Se voi olla hankalaa mm. siitä syystä, että samannimisiä...
Itse lähtisin vertailemaan Turun ja Helsingin koordinaatteja. Wikipediasta löytyy luettelo kaupunkien koordinaateista ja mukana myös nuo kyseiset kaupungit, joiden lukemia voi verrata keskenään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kuntien_koordinaateista&n…;
Meri
