Seuraavista teoksista löytynee kysymykseesi jotain:
Iivar Kemppinen:: Suomalainen mytologia. Kappaleessa Polydemonismi kerrotaan eläindemoneista (mm. karhu, susi, käärme, sammakko sisilisko).
Juha Pentikäinen: Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia sisältää artikkelin Karhun mytologia ja kultti.
Suomen suvun uskonnot kirjasarjassa esim.osassa 3: K. F. Karjalainen: Jugralaisten uskonto on tietoa aluehaltioista esim. asunnoista ja aitoista, pyhistä puista sekä kappale, joka käsittelee uskomuksellista eläinmaailmaa.
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset sisältää lyhyen artikkelin esim. eläinkuntaa ja riistaa koskevista uskomuksista.
Kalevalaseuran vuosikirjoihin on olemassa hakemisto, josta löytyi useita viittauksia esimerkiksi...
Poliittisena terminä "sinipunahallitus" (oikeusto ja vasemmisto) seuraa epäilemättä suomen kielen tapaa ilmaista violetin värin muodostamat värit tässä järjestyksessä ("sinipunainen"). "Punamulta" viittaa perinteisesti vasemmiston ja keskustan liittoon, joten nykyisen puoluekentän värisymboleistä "vihreä" veisi mielikuvan väärään suuntaan.
Heikki Poroila
Suomalaista tango- ja iskelmämusiikin lyriikkaa löytyy netistä hyvin vähän. Kokeilin hakea tiettyjen esittäjien kotisivuilta, mutta niiltä ei sanoituksia löytynyt. Makupalat.fi-musiikkisivuilta (https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…) löytyy jonkin verran laululyriikkaa, mutta suurin osa siitä on poppia/rokkia. Vilkaise kuitenkin! Parhaiten sanoituksia löytyy käymällä selailemassa kirjaston nuottikokoelmia.
Kivusta ja kivun hoidosta on kirjoitettu useita kirjoja. Ne löydät parhaiten kirjastojen aineistotietokannoista joko kirjastossa tai Internetissä (Helsingin aineisto http://www.libplussa.fi/) tekemällä asiasanahaun sanalla kipu. Haku tuottaa mm. seuraavat kirjat: "Kivunhoito" (2000), Patrick Wall "Kivun anatomia" (2000), Raimo Nieminen Kipu ja särky (1992), Jorma Laitinen Kivun hallintaan (1988).
Katso myös fysiatrian erikoislääkärin Pekka Palinin erinomainen sivusto
http://www.kipu.net/ ja http://www.tohtori.fi/yleislaakari/185.html
Kielen ja sanojen puolella kannattaa edetä seuraavasti: aloittamalla synonyymisanakirjoista löytyy kipua ja tuskaa kuvaavia sanoja, joidenka merkityksiä, syntyjä ja selityksiä löytyy niin etymologisista...
Reijo Pajamon nuottikirjassa "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat" on s. 131 H. Klemetin sovittama suom. kansansävelmä, joka saattaisi olla ko. Seimen lapsi. Sanat tosin alkavat "tulemme, Jeesus, pienoises", sävel ei ole se kaikista tutuin.
Olisiko kyseessä tämä?
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että ”Miranna” on luultavasti muunnelma nimestä ”Miranda”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää kertoa, että ”Miranda” pohjautuu latinan sanaan ”mirari” (’ihailla’). Nimi on esiintynyt William Shakespearen näytelmässä ”Myrsky”, ja nimi onkin esiintynyt Englannissa 1600-luvulta lähtien. ”Miranda” on ollut käytössä Suomessa 1900-luvulta alkaen ja ollut suosituin sen kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Muoto ”Miranna” on jäänyt harvinaisemmaksi, ja sen on saanut vain alle 90 ihmistä 1960-luvulta alkaen.
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
Merien suolaisuus johtuu niihin aikojen kuluessa huuhtoutuneista valtavista suolamääristä. Meriveteen on liuennut lukuisia aineita,joista natriumkloridia (NaCl,ruokasuolaa) on eniten. Tämä huuhtoutuminen jatkuu edelleen,joten meret muuttuvat yhä suolaisemmiksi. Muutos on tosin niin pieni,että sillä ei ole näkyvää merkitystä. Suurin meri on Tyynimeri,jonka pinta-ala on 165,2 miljoonaa neliökilometriä. Merissä esiintyy erilaisia aaltoja. Tuulen aiheuttamiin aaltoihin vaikuttaa lähinnä tuulen nopeus ja kestoaika sekä matka,jolla tuuli on vaikuttanut meren pintaan (pyyhkäisymatka). Myös mainingit kuuluvat tähän ryhmään. Vuorovesiaaltojen aikaansaava voima on auringon ja kuun vetovoima. Lisäksi esiintyy ns. sisäisiä aaltoja,jotka johtuvat...
Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo, että Aleksi nimi on Aleksanterin ja Aleksiksen lyhentymä. Nimi on ollut Aleksis Kiven syntymäpäivän 10.10. mukaan Suomen almanakassa vuodesta 1919.
Risto Jarvan ohjaama elokuva Loma löytyy vhs-kasettina Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Tällä hetkellä se on lainassa ja siitä näyttää olevan yksi varaus. Elokuvaa voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
Videovuokraamo Makuunin http://www.makuuni.fi/fi/ elokuvahausta ei elokuvaa löytynyt. Myöskaan videovuokraamo Film Townista ei löydy Loma-elokuvaa.
Lapin kunta Simo sijaitsee Simojoen suulla ja kunnassa on monia muitakin Simo-alkuisia nimiä. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä. Se voi olla saamelaista alkuperää. Se voi myös perustua pohjoisvenäläiseen sanaan sima, joka tarkoittaa mm. kärkeä. Tähän sanaan perustuvaa lainasanaa järvellä liikkuneet karjalaiset ovat voineet käyttää paikan nimeämiseen. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Kotimaisten nimikirjojen mukaan Tia ja Tiia sekä Tea ja Thea ovat kaikki lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee "Jumalan lahjaa".
Tia oli Suomessa hyvin harvinainen 1960-luvulle saakka. Väestötietojärjestelmän mukaan vuosina 1900-39 nimi annettiin vain muutamalle lapselle. Seuraavan kaksikymmenvuotisjakson aikana nimensaajia oli 23. Tarkastelujaksolla 1960-79 alkaneen yleistymisensä jälkeen Tia-nimen on saanut yhteensä lähes 1500 lasta, miltei kaikki tyttöjä.
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kysymäsi runot löytyvät suomennoksina Aale Tynnin kääntämästä valikoimasta Eddan jumalrunot (WSOY, 1982). Havamal nimellä Korkean runo, Grimnesmal nimellä Grimnirin runo ja Voluspa nimellä Näkijättären ennustus. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla näet Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Tällaista valmista lomaketta ei löydy. Esim. julkaisussa Käytännön asiakirjaopas. - Helsinki : Valitut Palat, 1991 tai Perunkirjoitusopas /Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Pertti Puronen. - Helsinki, Lakimiesliiton kustannus, 2000, jotka ovat molemmat Eduskunnan kirjastossa, löytyy suomenkielisiä malleja. Lisätietoja saa Helsingin verovirastosta. Verkosta asiakirjamalleja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/7181%2B7527/hae?category=119267&sort=titl…
Molemmista aikakausista kertovia kotimaisia nuortenkirjoja löytyy. 1920-30-luvuilla nuortenromaaneja ilmestyi jo monenlaisia ja osa niistä kuvaa oman aikansa arkielämää ja sijoittuu esimerkiksi koulumaailmaan (esimerkiksi Eva Hirnin, Hanna Järven, Lilli Porthanin ja Kaarlo Merimaan nuortenkirjat). Myöhemminkin 1920-30-lukujen elämää on kuvattu nuortenkirjoissa (esim. Inkeri Kilpisen ja Aila Konttisen nuortenkirjat).
Sota-aika ei lastenkirjallisuuden historian mukaan ole ollut kovin suosittu aihe suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, mutta löytyy kirjoja, jotka kuvaavat sotaa tai taustalla väijyvää sodan/katastrofin uhkaa osittain symbolisesti (Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia; Tove Janssonin varhaiset muumikirjat). Sodan...
Satu on suomennettu nimellä "Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta". Se löytyy teoksesta "John Bauerin satumaailma" (W+G 1985 tai Gummerrus 2002).
Teos löytyy Helmet-kirjastosta: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=john+bauerin+sa…
Kasetilta Satuja ja lauluja lapsille löytyy mm. sadut Pieni tulitikkutyttö ja Kolme pientä pukkia sekä laulu Lapin velho
Julkaisutiedot [S.l.] : Minimusic, p1982, C-kasetti
Esittäjähuomautus Mai-Lis Könönen & tytöt, Pete Paukku & Piparminttubändi, Aulis-setä (=Aulis Eskelinen, kertoja).
Sisältö:
Tango Nallekarhun kanssa, Heinäsirkan tanssi, Kolme pientä pukkia : satu, Sirkus tulee, Härkä ja sammakko : satu, Pienet omenat, Paimenpoika ja susi : satu, Lapin velho, Satu lapsuudesta, Minun huiluni heliä, Pieni tulitikkutyttö : satu, Sateenkaaren alla, Keisarin uudet vaatteet : satu, Kattimatti
Kasetti löytyy useammastakin kirjastosta, ei tosin Helmet-kirjastoista. Saatavuustiedot selviävät Frank monihausta, nimikehaku: Satuja ja...
Nimi Sofia sekä numerot löytyvät osoitteessa: http://www.chinese-tools.com/
Ville nimeä ei tietokannasta löytynyt, joten asiaa kannattaa kysyä Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta: Unioninkatu 38 B (PL59)
00014 Helsingin yliopisto
Avoinna klo 8-20
Kanslia:
Maria.Colliander@Helsinki.Fi
puh. (09) 191 22224
Ei näytä olevan. Naperoa ei löydy Helmetin, eikä muidenkaan kirjastojen kokoelmista. Myöskään Yleisradion Tallennemyynnin kautta sitä ei ole saatavilla. DVD- ja muu kuvallinen materiaali tarvitsee lainausoikeudet, ennen kuin sitä voi hankkia kirjastojen kokoelmiin. Niitä ei aina voi saada, ja siksi kirjastoista puuttuu mm. sellaisia elokuvia, joita muuten mielellään niihin ostettaisiin.
Hilpi ja Hilppa ovat muunnos kreikkalaisesta nimestä Philippos 'hevosten ystävä'. Miespuolinen vastine on Vilppu. Hilpi ja Hilppa ovat esiintyneet myös miesten niminä.
Hilppa-nimeä on käytetty enimmäkseen Itä-Suomen ortodoksien parissa. Naismarttyyri Filippan muistopäivää vietetään 21.4.
Hilppa-nimi on otettu Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1901.
