Haflingerinhevonen polveutuu alppi-ja vuoristohevosista.Maailmassa on noin 250 000 haflingerinhevosta.Säkäkorkeus on 135-150 cm.
Lisätietoja ja kuvia:
http://www.haflinger-tirol.com/
http://www.geocities.com/edelweissfi/haflingerinhevonen.html
Irlannincob eli Tinker, Irish Tinker/Cob, Gypsy Vanner/Horse/Cob on kylmäverinen tukeva, työhevostyyppinen rotu. Säkäkorkeus on 140-152 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/tinker.shtml
Amerikanravuri on nopein kilparavurirotu ja sitä käytetään muiden ravurirotujen jalostuksessa nopeuden lisäämiseen. Säkäkorkeus on 142-163 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/standardbred.shtml
Lisätietoja eri hevosroduista saat myös esimerkiksi seuraavista...
Tarkoitatko kehitysromaania vai kehyskertomusta?
Yrjö Hosiaisluoma määrittelee teoksessaan "Kirjallisuuden sanakirja" (WSOY, 2003) kehitysromaanin romaaniksi, jossa on keskeistä henkilöhahmon sisäisen ja ulkoisen kehityksen ja persoonallisuuden kypsymisen kuvaus. Kehitysromaanista käytetään usein sen saksankielistä termiä Bildungsroman, koska sen juuret juontuvat Saksan romantiikasta. Edustavia kehitysromaaneja ovat mm. Christoph Wielandin "Geschichte des Agathon" (1766-67), Goethen "Wilhem Meisterin oppivuodet" (1796), Kellerin "Viheriä Heikki" (1879-80), Dickensin "David Copperfield" (1849-50), Arvid Järnefeltin "Isänmaa" (1893) ja Toivo Pekkasen "Tehtaan varjossa" (1932).
Kehyskertomus on teoksen varsinaisesta kertomuksesta tai...
Federica on italian ja espanjan kielessä käytössä oleva Federicon feminiininen sisarnimi. Molemmat kuuluvat vanhaan nimiperheeseen, jonka muunkielisiä muotoja ovat esim. Frederic ja Frederica, Friedrich, Friederike, suomessa Fredrik ja Fredrika. Nimen alkuperä voidaan jäljittää muinaissaksan nimeen Frithuric, ”rauhanruhtinas” (frithu eli rauha, turvallisuus ja ric tai rikja eli valtias, mahtava, rikas). Federica siis merkitsee mahtavaa ja voimakasta rauhan tuojaa, rauhan valtiasta.
Lähteet : Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
http://italian.about.com/library/name/blname_federica.htm
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
HelMet-kortin haltijan ei tarvitse asua Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, mutta hänellä täytyy olla osoite Suomessa. Saadaksesi kortin sinun täytyy käydä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa (ks. kirjastojen yhteystiedot HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta ”Löydä kirjastosi”). Varaa mukaan kuvallinen henkilötodistus, jossa on henkilötunnus. Saat kortin heti. Korttiin liitetään tietojesi rekisteröinnin yhteydessä valitsemasi tunnusluku.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ, https://finto.fi/hklj/fi/
Supistettu UDK, https://finto.fi/udcs/fi/
Runo on suomeksi Sinipunervia hämäriä (Violetta skymningar) ja se ilmestyi kokoelmassa Runoja (Dikter) vuonna 1916.
Runo on myös kirjassa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Runo on käännetty englanniksi nimellä Violet twilights ja Violet dusks.
Nämä teokset on suomennettu: Sandford, Christopher: Kurt Cobain. Helsinki.Like, 1996-2004 ja Cobain, Kurt: Päiväkirjat.
Helsinki.WSOY, 2003.
Molempia kirjoja on hyvin saatavilla mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi).
(Englanniksi: Borzillo-Vrenna, Carrie: Kurt Cobain : the Nirvana years : the complete chronicle; Cobain, Kurt:Journals; Cross, Charles R.:Heavier than heaven : a biography of Kurt Cobain; Kurt Cobain : the Cobain Dossier; Cobain, Kurt: Kurt Cobain & Courtney Love in their own words.)
Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita lastenkirjoja 1980-luvulla. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. - Kirjakauppaliitosta ( http://www.kirjakauppaliitto.fi ) kerrottiin, että heidän tilastoistaan (Tilastotietoa) näkee vuosien 2001-2005 myydyimmät lastenkirjat. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin. Kuvakirjat täytyy poimia lastenkirjoista.
Vanhempiin tilastoihin voi käydä tutustumassa Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä ja niistä voi ottaa kopioita.
Hei!
Runo löytyy kirjasta Askola, Irja: Lasinen lapsuus: kuvia suomalaisen lapsen elämästä. Kirjapaja 1990. Kirjan toinen tekijä on Anja Porio. Runolla ei ole nimeä, se on kirjassa sivulla 23.
En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968.
Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Suomen avioliittolaki sanoo näin:
"7 § (16.4.1987/411)
Kukaan ei saa mennä avioliittoon isänsä, äitinsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa.
Sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon.
8 § (20.1.2012/23)
8 § on kumottu L:lla 20.1.2012/23.
9 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa.
9 a § (20.1.2012/23)
Mitä 7 ja 9 §:ssä säädetään, sovelletaan myös, kun sukulaisuussuhde on syntynyt adoption seurauksena."...
Hei!
Lasten kuvakirjoissa ulkomaille muuttaminen on aiheena esimerkiksi kirjoissa Elina vieraalla maalla, Jason muuttaa maasta sekä Anni ja Lasse. Jukka Laajarinteen kuvakirja Elina vieraalla maalla kertoo Elinasta, joka on perheineen muuttamassa kahdeksi vuodeksi ulkomaille. Camilla Mickwitzin kirjassa Jason muuttaa maasta Jason ja äiti muuttavat ulkomaille äidin jäätyä Suomessa työttömäksi. Jason aloittaa uudessa kotimaassaan päiväkodin ja huomaa, että kaikki puhuvatkin jotain vierasta kieltä. Kuinka uusi kieli opitaankaan? Libby Gleesonin kirjassa Anni ja Lasse Anni muuttaa pois Lassen luota, toiselle puolelle maailmaa.
Suomi taas on uusi kotimaa Iranista muuttavalle pojalle Sanna Pelliccionin kirjassa Onni-poika saa uuden ystävän....
Sanonta on ikivanha ja ilmeisesti jo roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero on käyttänyt sitä muodossa "Ut imago est animi voltus sic indices oculi" ennen ajanlaskumme alkua:
https://www.phrases.org.uk/bulletin_board/31/messages/1165.html
Espoon kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla olevista artikkelitietokannoista olen löytänyt seuraavat artikkelit:
Salo, Merja: Zen ja taide. Taide 1973/5
Kalha, Harri: Hiljaisuuden estetiikka. Muoto 1993/4 ss.21-25
Krohn, Inari: Tässä ja nyt: Penti Kaskipuro ja puutarha. Taide 1998/5 ss. 40-41
Teoksia:
Pohdin: filosofinen aikakauskirja 6. toim. J. Varto. Tampere 1992.
Zen-mestari Sesshu ja hänen seuraajansa: japanilaista taidetta 1400-1800 luvulta. Helsingin kaupungin taidemuseo näyttelyluettelo 23.8.-12.11.2000
Hintikka, Juha: Zen, taiteet ja taidekasvatus. Sivulaudatur Jyväskylän yliopisto 1986.
Zenbuddhalaisuudesta on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Asiasanalla zenbuddhalaisuus löytyy arkistosta vastaus:
"Alan W. Watts...
Aiheesi on varsin laaja ja monitahoinen. Se vaatisi kenties jo yhteydenottoa alan asiantuntijaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos voisi olla yksi taho tai Luonnontieteellinen keskusmuseo.
http://www.rktl.fi/
http://www.fmnh.helsinki.fi/
Tässä kuitenkin poimittu tietoja eri lähteistä.
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) kuuluu puolisukeltajasorsiin. Suomessa säännöllisesti pesivät puolisukeltajalajit on perinteisesti luokiteltu levinneisyydeltään eteläisiin (heinätavi ja lapasorsa), pohjoisiin (haapana ja jouhisorsa) ja koko maassa yleisesti esiintyviin (sinisorsa ja tavi).
Puolosukeltajasorsilla höyhenpuvun värikuvioilla sekä niitä korostavilla käyttäytymismuodoilla on keskeinen merkitys lajin sisäisessä, eritoten soidinmenoihin ja...
