Laulussa Pikku Liisan joululahjahommat lauletaan näin: Liisa äidin lapsukainen kutoo nurkassansa sukkaparin punaisen nyt pikku sormillansa... (säv. Knut Söderström, suom. san. Maija Konttinen). Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta nuotista: Lasten laulelmia 1: säestyksin koteja ja kouluja varten / koonnut Helmi Vainio, (Otava, 1926) ja Lasten oma laulukirja: sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko, osa 2 (painoksia ainakin vuosina 1957 ja 1972). Ensimmäinen nuotti on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja toinen on useiden kirjastojen kokoelmissa.
Toinen laulu sukkaa kutovasta Liisasta, joka ei kylläkään kudo nurkassa, on laulu nimeltä Sukkapuikot. Laulu on teoksessa Pohjanmies, Juhani, Lauluja...
Isabel on muunnelma Isabellasta.
Isabellan nimipäivä on suomenruotsalaisessa kalenterissa 11.helmikuuta. Isabella on muunnos Elisabetistä.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Isabella
Turun pääkirjastosta löytyy seuraavat kirjat joissa käsitellään yamahan perämoottoreita ja joiden aikahaarukkaan vuosimalli 1990 sopii:
- Clymer outboard shop manual : 2-250 HP two-stroke 1990-1995 (includes jet drivers). Kirja oli lainassa enkä löytänyt tarkempia tietoja siinä käsiteltävistä moottorimalleista.
- Clymer outboard shop manual : 9.9-100 HP four-stroke, 1985-1999 Tässä käsitellään moottorimalleja 9.9, 15, 25, 40, 50, 80 sekä 100 HP.
Nuorimmat Alzheimerin tautiin sairastuneet ovat olleet alle 30 vuotiaita, nuorin 27-vuotias. Muistisairauksia on hyvin monenlaisia ja eri syistä johtuvia, joten on mahdotonta luetella kaikkia eri tyyppejä ja niistä nuorimpia potilaita.
Muistihäiriöt ja dementia, Duodecim 2006
http://www.agingcarefl.org/caregiver/alzheimers/whatis
Nimeä Vesa (suom. verso, lapsi, jälkeläinen) on ehdotettu ensimmäisen kerran vuonna 1879. Ehdottaja oli H.A. Reinholm. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929. Almanakan nimipäiväkalenteri on muuttunut vuosina 1890, 1908 ja 1929 (Eero Kivinimi: Suomalaisten etunimet). 1929 suuri joukko "epäsuomalaisia" nimiä korvattiin kotimaisilla.
Kustaa Vilkunan Etunimet -teoksen mukaan ensimmäiset Vesat kastettiin 1800-luvun lopulla, mutta suurin suosio nimellä on ollut 1960- ja 1970-luvuilla. 1990-luvulla nimi putosi 100 yleisimmän joukosta. Vuonna 1975 tehdyssä tutkimuksessa nimi oli 19. sijalla. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimi on ollut 1960-luvulta alkaen suosittu myös yhdysnimenä, esim. Vesa-Matt. Nimellä on useita kutsumanimiä Vesku...
Hyppykepistä löytyi mainintoja ja kuvauksia, mutta ei tietoa siitä, onko se vielä olemassa jossain. Hyppykepin kuvaus löytyy Pomuksen kirjoituksesta Kultaa taikka kunniaa, http://wiki.pomus.net/wiki/Kultaa_tai_kunniaa
Ehdottaisin, että kysyt asiaa joko Kansanmusiikki-instituutin museosta, http://www.kansanmusiikki-instituutti.fi/museo/ tai Fame-muusiikkimuseosta, https://musiikkimuseofame.fi/. Eihän hyppykeppi periaatteessa ole perinnesoitin, mutta on saattanut hyvinkin kiinnostaa kansanmusiikkipiireissä.
Voisit myös kysyä Jukka Kuoppamäeltä, http://www.jukkakuoppamaki.net/
Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarjan kirjojen järjestys on seuraava:
1. Gulla, huutolaistyttö
2. Torpan prinsessa
3. Gulla pitää lupauksensa
4. Gulla saavuttaa voiton
5. Gulla-tyttö kartanossa
6. Gulla ratkaisee arvoituksen
7. Gulla-tyttö koulussa
8. Gulla : ensi tanssiaiset
9. Gulla kesälomalla
10. Gulla ja Tomas torppari
11. Gulla löytää tiensä
12. Gulla morsiamena
Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
Kirkes-kirjastojärjestelmässä, johon kotipaikkasi Mäntsälä kuuluu, on saatavana ainakin seuraavat teokset, joista voisi löytyä tietoa quinuasta: Peru - Andien maan kolme vuosituhatta sekä Rafael Karstenin Inkavaltio ja sen kulttuuri. Muita kirjoja, joissa voisi asiasanojen perusteella olla viljelykasvitietoa, ovat esimerkiksi Salaperäinen Amazon (toim. Renne Nikupaavola, alkuperäisteos Mad white giant), Craig Morris: The Inka Empire and its Andean origins, The Cambridge encyclopedia of Latin America and the Caribbean, The Penguin history of Latin America ja Ann Kendallin Everyday life of the the Incas. Näitä voit kysyä kaukolainaksi tai varata ja noutaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)....
Anna Sewellilla on klassikko Uljas musta, jossa on musta hevonen kannessa. Toisaalta Marie Rudolfssonilla on hevoskirja nimeltä Tuisku ja Salama-Santtu, jonka kannessa hevonen on tosin vaaleanruskea. Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?
Yksi mahdollisuus voisi myös olla joku kirja Walter Farleyn klassisesta Musta orhi -sarjasta (Musta orhi, Musta orhi kapinoi, Musta orhi ja Paholainen ja Mustan oriin poika).
Ainakaan Elvi Sinervo- seurassa (http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/elvi_sinervo-seura_ry/)
ei oltu tällaisesta sukulaisuudesta tietoisia. Sen sijaan suomentaja Liisa Ryömä on Elvi Sinervon tytär.
Camilla Mickwitzin (1937-1989) Jason-kirjat ilmestyivät 1970-luvulla. Jason vuonna 1975 ensin piirroselokuvana. Camilla Mickwitz sai Rudolf Koivu -palkinnon vuonna 1984 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1987.
Seuraavissa teoksissa käsitellään Camilla Mickwitzin tuotantoa:
Koivumäki, Riitta, Alle kouluikäisten kirjallisuudesta, kahden kuvakirjan analyysi, Kotimaisen kirjallisuuden laudaturtutkielma. Tampereen yliopisto (1981)
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja 4 (1981 ja 1987)
Turkka-Mällinen, Riitta, Kuvan ja tekstin vastaavuus Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Jason, Suomen kielen pro gradu -työ Jyväskylän yliopisto (1987)
De översätts för barn, porträtt av sjutton utländska barnboksförfattare (1985)
Mielikuvia,...
Suomeksi ja Suomessa on julkaistu Yoshihiro Takahashin mangoista Hopeanuoli- ja Weed-sarjoja, joihin eivät kuulu Ginga Densetsu Riki ja Ginga Densetsu Weed: Orion -tarinat, eikä myöskään Kai no san kyōdai -tarina. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Eri puolilla Suomea on kirjastoissa Hopeanuoli- ja Weed-sarjaa DVD:nä. Elokuvilla on 12-vuoden ikäraja. Mainintaa leikkaamattomuudesta ei löytynyt, mutta ainakin näitä elokuvia myynyt Futurefilm-maahantuoja mainostaa Hopeanuoli- ja Weed-elokuvien olevan leikkaamattomia. Elokuvissa puhutaan japania, ja niissä on mm. suomenkielinen tekstitys. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen Hopeanuoli- ja Weed-animaatioelokuvat löydät Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/)...
Marika on diminutiivimuoto unkarilaisesta Mária-nimestä; Unkarissa Marika-nimeä käytetään Mária-nimisten naisten lempinimenä. Nimi on siis kovastikin "sukua" Maria-nimelle. Marika-nimi on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Ladó: Magyar utónévkönyv (1972)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marika
http://www.behindthename.com/name/marika
Googleen voi laittaa hakusanoiksi human trafficking and christianity tai islam jne. tai sitten sama suomeksi. Netistä löytyy paljonkin mielenkiintoista materiaalia. Englanninkielisessä Wikipediassa on aika hyvä artikkeli aiheesta ”Slavery and religion”. Artikkelissa painottuu uskontojen historia nykytilanteen sijasta.
Slavery and religion: http://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_and_religion
Wikipedia-artikkelin lähdetiedoissa on mainittu runsaasti muita lähteitä aiheesta, joista voisi olla hyötyä.
Kristinusko ja ihmiskauppa netissä:
http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/37A5AE31FED3BB8FC225705900377D7C?open…
Poliisi: http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/A95AE1046BA5196FC22571…
Oxford University Press on julkaissut kirjan Other Dreams...
Tässä muutamia suosituksia:
Green, John: Arvoitus nimeltä Margo tai Tähtiin kirjoitettu virhe
Smith, Jennifer E.: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Zusak, Marcus: Kirjavaras
Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi
Sarjakuvabonus:
Tee, Tea: System error
Oulun Kirjastoreitti -sivustolla http://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi on lista lukiolaisten kirjallisuusdiplomista http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1beedfff-6486-4f80-…
Mikäli tyttärenne haluaa, hän voi pyytää lisää lukusuosituksia lukuoppailta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas
Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
Löytyy useasta kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Kaikki kappaleet ovat lainassa tällähetkellä. Varauksia ei kuitenkaan ole, joten kannattaa varata, vaikkapa
osoitteesta www.helmet.fi.(jos sinulla on tunnusluku,varaaminen onnistuu helmetin kautta.)
En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968.
Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Kaipaamasi virren ”Olen pieni ja onnellinen” sanat ja nuotit löytyvät teoksesta ”Lasten virsi” (Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus, 2007; myös muita painoksia). Kappale löytyy laulettuna kirjaa varten tehdyltä CD-levyltä ”Lasten virsi” (Lasten Keskus, 1998).
