Tarkkaa hintatietoa on hankala löytää. Mikko Immosen selvitystyön mukaan tuulivoimalan investointikustannukset megawattia kohti olisivat (v. 2010) n. 2,940 €. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista koostuu tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista. Generaattori vastaa vain 7,5 % tuulivoimalan kokonaiskustannuksista. (Mikko Immonen: Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa. Selvitystyö, 2010) www.teknologiateollisuus.fi/file/12419/Immonen.pdf.html
Tuulivoimalan hinta riippuu mm. siitä, millainen turbiini halutaan ja minne se rakennetaan. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat keskimäärin 5-10 kertaa suuremmat kuin maalle rakennettavan. (Aartikkeli Tuulen isännät, Suomen Kuvalehti 2012 :12)...
Pasilan kirjavarasto on ihan täällä Pasilan kirjastossa, lainausosaston alapuolella 2. kerroksessa. Saat sieltä kirjoja muutamassa minuutissa – jos ne vain eivät ole mystisesti kadonneet hyllyiltä.
Paikan päällä Pasilassa voit tilata varastokirjoja lainauspalvelun virkailijoilta. He soittavat alakertaan, mistä teokset kiikutetaan hissillä ylös.
Jos haluat varmistaa, että tarvitsemasi kirjat ovat todellakin paikalla kirjavarastossa, voit soittaa suoraan varastoon, puh. 09-310 85230. Teokset poimitaan hyllyiltä ja varataan omalle nimellesi ns. suullisina (maksuttomina) varauksina, jotka sitten toimitetaan lainaukseen sinua odottamaan. Saat varaukset virkailijalta.
Lainattavissa olevia varastokirjoja voit varata etukäteen myös verkkokirjasto...
Internetistä löytyi häihin sopivia lyhyitä värssyjä / mietelmiä esimerkiksi Naimisiin.infon kautta:
http://www.naimisiin.info/haaopas/haakarkit.html
Varsinaisia pitempiä runoja ei netistä löytynyt, mutta tässä vinkiksi muutama runokirja:
Häävene vesiä käypi : runoja ja riimejä hääparille, Karisto, 1999.
Onnea ja iloa hääparille, Kolibri, 1997
Rakkauden ylistys : suomalaisia rakkausrunoja, Kolibri, 1998.
Vuosilomaa ansaitaan työssäolon ja lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Loman pituuteen vaikuttavat työssäolovuodet.
Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa työntekijä ansaitsee vuosilomaa kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää työssäolokuukautta kohden. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. eli tänä aikana ansaitaan tulevaa vuosilomaa.
Se montako lomapäivää sinulle jää vuosilomastasi pidettäväksi talvella riippuu siitä kuinka monta lomapäivää käytät kesällä.
Tämä on kuitenkin vain yleisluontoinen ohje. Työpaikallasi noudatettavasta työehtosopimuksesta ja sen tulkinnasta voit...
Sydän on symbolina todella vanha, joten sen tarkkaa alkuperää on melko mahdoton selvittää. Euroopasta on löydetty sydäntä muistuttavia piirroksia, jotka on ajoitettu jääkautta edeltävään aikaan. On mahdollista että sydämen symbolilla on alunperin ollut useita hieman erilaisia merkityksiä eri puolilla maailmaa (samoin kuin esim. ristillä, toisella melko abstraktilla ja pelkistetyllä symbolilla).
Sydämen symboli muistuttaa melko vähän ihmisen sydäntä, ja jotkut ovatkin otaksuneet, että symbolin mallina on käytetty ennemminkin lehmän sydäntä, joka on voinut olla varhaisten kulttuurien ihmisille tutumpi fyysisenä elimenä kuin ihmisen sydän.
Toisaalta monet tutkijat ovat otaksuneet, että sydämen symbolilla ei ole alunperin ollut paljoakaan...
Iltalehden nettisivujen ( www.iltalehti.fi ) käyttäjälle tarjotaan hakua https://www.iltalehti.fi/haku toimituksellisen sisällön etsimiseksi. DigiPlus-osassa on tarjolla näköislehti, mutta mainintaa arkistosta ei ole.
Helsingin kaupungin kirjastoista Kallioon, Kontulaan, Malmille, Myllypuroon, Pasilaan, Rikhardinkadulle, Töölöön ja Vuosaareen tulee Iltalehti. Iltalehden vanhempia numeroita voi lukea mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa.
Valitettavasti en minäkään löytänyt kovin paljon tietoa Sipilän kartanosta. Ainoa lyhyt teksti löytyi teoksesta Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö:
Sipilä, Leppäkoski
Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä.
Netistä/Googlesta löytyy hakusanalla Sipilän kartano tietoa talon nykyisestä omistajasta ja toiminnasta: http://www.magnuslonden.net/fi/artikkelit/haastattelut/artikel-3905-146…
Samoin tästä osoitteesta:
http...
Tarkoitatko suomalaista kahden euron kolikkoa, jossa on hillankukka lehtineen toisella puolella? Malli näkyy osoitteesta http://www.ecb.europa.eu/euro/coins/html/fi.fi.html.
Jos kyse on tuosta kolikosta, sillä ei ole todennäköisesti juuri arvoa 2 euroa enempää. Teos ”Suomen kolikot ja setelit n. 1400–2013” (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2013) kertoo, että virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvo voi olla 8 euroa, mutta vain harvat kolikot ovat niin hyviä. Muuten sillä ei tosiaan ole enempää arvoa. Kolikko on lyty yli 16 000 000 kappaletta, joten se ei ole harvinainen.
Tässä Koskelan sanat, kun Rahikainen pyysi lupaa lähteä puntikselle:
"Mies menee ja mies tulee ja mies vastaa itse kulkemisistansa. Minä en anna lupaa, mutta jos omalla vastuullas punttaat niin se ei kuulu minuun. Huomenna lähdetään ruokailun jälkeen linjaan ja jos silloin et ole paikalla, niin kärsit kymmenkertaisen vartion linjassa. Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kun Ellun kanat. Sen kun muistat niin saat mennä."
Karvasmanteliöljyä voidaan käyttää mausteena leivonnaisissa kuten runebergintortuissa. Kaupoissa myytävä karvasmanteliöljy sisältää tavallisesti kasviöljyä ja bentsaldehydistä synteettisesti valmistettua karvasmanteliaromia. Tällaiset karvasmanteliaromit eivät siis sisällä mantelia. Perinteinen, aito karvasmanteliöljy on terveydelle haitallista suurina määrinä, joten sitä ei myydä elintarvikeliikkeissä.
Lisätietoa karvasmanteliöljystä:
http://www.kysy.fi/kysymys/runebergin-paivan-taas-lahestyessa-paadytaan…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvasmanteli%C3%B6ljy
Voit katsoa elokuvia esim. sivuista:
Yle: http://areena.yle.fi/tv/sarjat-ja-elokuvat/elokuvat
Nelonen: http://www.ruutu.fi/leffat
Esim.Netflix tarjoaa ilmainen tutustumiskuukaden, mutta sitten katsominen muuttuu maksulliseksi. Kannattaa huolellisesti tutusta käyttöehtoihin ja miten palvelua pystyy lopettamaan ilmaisen kuukauden jälkeen jos et aio tulevaisuudessa ostaa sitä.
https://www.netflix.com/?locale=fi-FI
Netistä löytyy myös ilmaisia elokuvia eri sivustoista. Nämä ovat usein lain vastaisia sivustoja eikä niitä saisi käyttää.
Tämä sivun kerää erilaiset ilmaiset elokuva-linkit netistä yhteen sivuun. http://moviesfoundonline.net/info/ . Myös tässäkin tapauksessa kannattaa ottaa selvää onko elokuvan katsominen laillista tai ei ennen kuin...
Ampiaiskuningatar etsii paikkaa, jonne se voi perustaa pesän. Jos pesää ei sisätiloissa näy, kuningatar on joko löytänyt tiensä ulos tai mahdollisesti kuollut. Jos pesä olisi sisällä, siihen liittyvä aktiivinen lentäminen paljastaisi sen sijainnin nopeasti. Ampiaiskuningattaren tehtävänä on tuottaa uusia ampiaisia, eikä sillä ole motivaatiota käydä pistämässä ihmistä - kuten ei ampiaisilla muutenkaan. Häirittynä ja ahdisteltuna mikä tahansa ampiainen puolustautuu, mutta vaaraa vauvalle tuskin on. Huolestuisin vain, jos sisätiloissa lentäisi jatkuvasti suuri määrä ampiaisia. Se viittaisi pesän sijaintiin jossain turhan lähellä.
Heikki Poroila
Kurjesta suolla on runoillut ainakin Lauri Pohjanpää. Näin alkaa hänen runonsa Kurki ja joutsen:
"Kulki kurki arvokkaana suolla,
päällä harmaa, vanha lievetakki,
nukkavieru, vanhanmallinenkin."
Kurki ja joutsen ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Lisäksi se on mukana muutamassa runoantologiassa; esimerkkeinä mainittakoon Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Laulun Äideistä parhain (= Mother of mine) levytti suomeksi ensimmäisenä Jari Huhtasalo v. 1972. Sen jälkeen laulun on levyttänyt moni muukin, Viola-tietokannan mukaan Timo Turunen, Raggars, Jony Nyman, Jyrki Niskanen, Ruotsinkylän koulun kuoro, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ville Kosola, Reetta Marjamäki, Ahonkylän Flikat, Heikki Hyvönen, Riikka Lindfors, Kiimingin Kiurut, Alavieskan nuorisokuoro ja Jukka Ylimäki.
Laulun sanat löytyvät monesta julkaisusta, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 2, s. 84-85. Voit tarkistaa sen ja muiden julkaisujen saatavuuden Piki-verkkokirjastosta
( www.tampere.fi/kirjasto/piki ) kirjoittamalla nimeke-riville laulun nimen tai alkusanat (Lapsuus se on korvaamaton) ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Turun kaupunginkirjastossa skannaus onnistuu sekä pääkirjastossa että useissa lähikirjastoissa. Lista kirjaston tietokoneista varustuksineen löytyy kirjaston kotisivuilta seuraavasta linkistä: http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=1740
Tietokoneen kanssa käytettävällä skannerilla voi skannata maksimissaan A4-kokoisia dokumentteja, mutta pääkirjaston uutistorilla on käytössä myös kopiokone, jolla pystyy skannaamaan maksimissaan A3-kokoisia dokumentteja omalle muistitikulle. Skannaus ja tietokoneen käyttö on maksutonta.
Todellista Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei ole ollut olemassa, sillä kyseessä on nimimerkki, jota käyttivät useat eri kirjailijat kirjoittaessaan Neiti Etsivä- ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Suomeksi on ilmestynyt yhteensä 105 Neiti Etsivä -kirjaa (englanniksi 175) ja 17 Dana-tytöt -kirjaa (englanniksi 34).
Lisätietoja löytyy suomeksi esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene) .
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta.
Puhutaan myös tarkistetusta tai uudistetusta painoksesta.
Laitos taas on painotuotteen toisinto, versio. Voi olla esim. kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
Laitos siis poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Ensimmäinen ikä on lapsuus ja nuoruus, toinen ikä on aktiivisen työelämän vaihe, ja kolmas tulee sitten tämän jälkeen. Puhutaan myös neljännestä iästä - kun ihminen on enenevässä määrin muiden avusta riippuvainen.
Tässä vielä Stakesin kertomaa: Tällöin ihminen jättää työn taakseen. Suomessa kolmas ikä alkaa keskimäärin 58-vuotiaana. Neljänteen ikään ihminen siirtyy, kun hänen jokapäiväinen
riippuvuutensa ympäristöstä ja palveluista kasvaa. Suomessa neljäs ikä alkaa noin 80-vuotiaana. Neljännen iän alkaminen kuitenkin jatkuvasti venyy myöhemmäksi.
W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin).
Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva,...
Kenties helpoin ja halvin tapa löytää osoitteita on käyttää osoitteesta http://www.fonecta.fi löytyvää Fonectan hakupalvelua. Toinen ja varmaan kattavampi mutta maksullinen palvelu on Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelu osoitteessa https://dvv.fi/osoitepalvelu. Perinteinen puhelinluettelo on aivan ilmainen mahdollisuus löytää osoite, mutta sen kattavuus ei ole enää järin hyvä.
