Itse lähtisin vertailemaan Turun ja Helsingin koordinaatteja. Wikipediasta löytyy luettelo kaupunkien koordinaateista ja mukana myös nuo kyseiset kaupungit, joiden lukemia voi verrata keskenään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kuntien_koordinaateista&n…;
Meri
Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle...
Yksinkertaistettuna käsitteillä ei ole minkäänlaista eroa. Asiantuntijatkin käyttävät niitä vaihtelevasti ja osin sekavasti. Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksella, joka solmittiin yhteisön jäsenmaiden kesken vuonna 1992. Maastrichtin sopimuksen voimaantulon jälkeen EU-lainsäädäntö sanan käyttö on yleistynyt, muttei ole kokonaan korvannut EY-oikeutta.
Vielä voi todeta, että tarkkaan ottaen Ey-oikeus käsittää ns. I-pilarin asioita, mutta tämän seikanselittäminen tyhjentävästi on mahdotonta.
Aiheesta löytyy tietoa teoksesta Joutsamo, Kari
Eurooppaoikeus. - 3. uud. p. Hki, 2000
Seppo Kuusikko on säveltänyt Sammakkolammella- nimisen kappaleen, joka alkaa juuri noin. Cd:n nimi on Märässä mudassa (1992). Nuottina tätä laulua ei tunnu löytyvän kirjastojen monihaulla.
Venäläisten henkilön- ja paikannimien translitterointia opastetaan teoksissa:
Venäjän federaation paikannimiä - oikeinkirjoitus- ja painotusopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006.
Venäläisten henkilönnimien opas - Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005.
Nämä teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista www.helmet.fi .
Kyrillisten kirjainten translitterointi latinalaisiin kirjaimiin määritellään kansainvälisessä standardissa ISO 9:1995 ja suomalaisessa standardissa SFS 4900. Kansainvälinen ja suomalainen standardi poikkeavat osin toisistaan. Suomen standardisoimisliiton Internet-sivut ovat osoitteessa www.sfs.fi ja standardien luettelo osoitteessa www.sfs....
Titanicin haaksirikosta kertovia kansanlauluja/arkkiveisuja syntyi runsaasti onnettomuuden jälkeen. Suomessakin tunnetaan parisenkymmentä sanoituksiltaan ja melodioiltaan erilaista luomusta.
Yksi tunnetuimmista lienee hengellinen laulu "Sua kohti, Herrani", joka tunnetaan myös nimellä "Titanic-hymni". Tätä kappaletta sanottiin Titanicin orkesterin soittaneen laivan painuessa syvyyksiin.
Muita mahdollisia kappaleita voisivat olla:
"Titanicin haaksirikko"
"Titanic kun lähti"
tai "Titanicin laulu"
Tarkempaa tietoa suomenkielisistä Titanicista kertovista lauluista on Anneli Asplund koonnut teokseensa "Balladeja ja arkkiveisuja - suomalaisia kertomalauluja". Teosta on saatavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Juuri kyseisen kappaleen...
Enni Mustosen kirjoista pitävälle voisi sopia myös Kristina Vuoren Kaarnatuuli, joka kuvaa 1500-luvun Turkua.
1800-luvulle sijoittuu Laila Hirvisaaren Vaitelias perillinen, jossa käsitellään mm. naisen asemaa. Hirvisaarella on myös monia muita historiallisia romaaneja.
Pirjo Tuomisen Linnat sijoittuu myös 1800-luvulle ja siinä seikkaillaan kartanoissa. Tuominen on kuvannut myös 1900-luvun Tamperetta romaanissaan Hiljaiset huvimajat.
Kaari Utrio on kirjoittanut runsaasti historiallisia romaaneja, kuten esim. Vendela, Paperiprinssi, Seuraneiti, Oppinut neiti jne.
Kisun (Jernström) tunnetuksi tekemä Onnestain on puolet sinun (1977) on alkujaan espanjankielinen laulu Dónde están tus ojos negros. (Vapaa käännös: Missä ovat tummat silmäsi.) Suomeksi laulun käänsi Chrisse Johansson.
Alkuperäisen version (säv. ja san. Dave McRonald & Ray Girado) levytti Santabárbara-yhtye vuonna 1976. Laulun sanat löytyvät oheisesta linkistä.
Perintölaista on olemassa oppaita, jotka löytää kirjaston
tietokannasta Plussa (www.lib.hel.fi/plussa) siten, että valitsee
hakusivulta vaihtoehdon "asiasana tai luokka" ja kirjoittaa
hakusanaksi "perintöoikeus".
Selkeä kirja on esim. Aarnio Aulis: Perunkirjoitusopas (uusin
painos 1998). Siinä käsitellään monipuolisesti perintöasioita. Kirja
on hyvin suosittu, mutta siitä on monissa kirjastoissa kappale,
jota ei lainata, ja joka on siten aina paikan päällä luettavissa.
Kirjan saatavuuden voi tarkastaa Plussasta.
Suomenkielisiä kirjoja irlantilaisesta virkkauksesta ei löytynyt, mutta Kauneimmat käsityöt -lehden numerossa 3/2006 on Irlantilaisen kukkaliinan ja reunapitsin ohje.
Matilda- nimisiä lauluja on paljon.
Saat ne esille HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi, valitse ylhäältä musiikki, sen jälkeen hakuvalikosta nimi ja kirjoita ruutuun Matilda.
Voit myös hakea Matildan lauluja vapaassa käytössä olevasta Suomen kansallisdiskografiasta
http://finna.fi
Valitse hakutyypiksi Nimeke ja kirjoita siihen Matilda.
Lastenlauluista löytyi ainakin Matildan laulu ja Matilda-Gorilla,
aikuistenlauluista "Matilda, Matilda, Matilda, sä pois mun lanttini veit Venezuelaan.", "Tanssi Matilda" lisäksi löytyy joululaulu "Matildan uni"
Kirjaston asiantuntemus ei riitä lakien tulkitsemiseen. A-tapausta arkijärjellä tulkiten toisen lapsen sukunimeksi tulee sama kuin ensimmäisenkin. Kummankin lapsen nimi voidaan kuitenkin haluttaessa vaihtaa samaksi kuin mikä on vanhempien yhteinen sukunimi.
Toiseen kohtaan emme uskalla ottaa kantaa. Nimilaissa ei ole mainintaa lapsen yhdistelmänimestä.
Nimilaki löytyy Finlex-tietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694?search%5Btype%5D=pi…
Elsa Montellista (myös: Montell-Saanio) on yksi kokonainen teos: Arktinen horisontti : jokivarren värjäri Elsa Montell ja hänen taiteensa = Arctic horizon : dyer from the river Elsa Montell and her art / Pirkko Tenkama ja Sisko Ylimartimo. 1998.
Lisäksi hänestä on kirjoitettu sanomalehtiartikkeleita ja artikkeleita mm. Lapin maakuntamuseon museolehdessä Raito 2/1998: Elsa Montell - taiteilija yhtä maiseman kanssa / Kimmo Kaakinen.
Viime syksynä ilmestyneessä suurteoksessa Lapin taide (toim. Kai Linnilä ja Sari Savikko) on myös Elsa Montellista (Amanita 2011).
Runo voisi olla Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi. Siinä vanha pariskunta tosin asuu kotonaan Pielisen rannalla ja suree kaupunkiin muuttaneita lapsiaan, jotka käyvät kovin harvoin. Runossa on mm. tällainen kohta:
"Poika, emon ainokainen,
isän toivottu talokas,
ei kerinnyt kesäisinkään
Pieliselle pestäväksi.
Kanarian kuvakortti
kertoi hei-hei-tervehdysen,
tahi kortti Kyprokselta
näytti outoja oloja."
Runo löytyy ainakin alla mainitusta kirjasta:
Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979)
Pentti Valkonen ja hänen veljensä Mauri olivat komppanianpäällikköjä. Heistä kirjoitetaan kirjassa Vuorio, Anelma, Raatteen pataljoona : I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Hämeenlinna : Karisto, 1973.
Pistojoen taisteluita kuvataan myös teoksessa Karhunen, Veikko, Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943, WSOY 1976.
Kyseessä on seuraava teos: Gentes Finlandiae
Osa: 9 : Finland och Ryssland under tiden fram till 1918 : Namnregister Gentes Finlandiae VI-VIII / redigerad av Herdis Modeen. Julkaistu: Helsingfors, 2001
Ulkoasu (osa): 195 s. : kuv.
Sarja: (Skrifter utgivna av Finlands riddarhus i samarbete med Finlands adelsförbund ; 10)
Teosta voi kysellä seuraavasta paikasta: Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Kokoelma: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto, laina-aika 28vrk
Sijainti: H Avokok. 930 Skrifter
Teosta voi kysellä lähikirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainaus saattaa olla maksullista.
Amerikansuomalaisten esittämien laulujen sanoja (nuotteineen) on julkaistu Suomessa. Esim. Hiski Salomaalta on saatavissa oma nuottikokoelma 'Hiski Salomaa'. Amerikansuomalaisten esittämiä kappaleita on julkaistu mm. kokoelmissa 'Lännen lokarin lauluja' ja Kansanmusiikki-instituutin julkaisemassa laajassa kokoelmassa 'Reisaavaisen laulu Ameriikkaan', joka sisältää peräti 81 laulua. Lisäksi joitain lauluja esim. Salomaalta ja Kaupilta on julkaistu kokoelmassa 'Kuplettimestarit ja mestarikupletit'.
Einari Kukkosen kirjassa 'Lännen lokarit' on myös paljon laulujen sanoja, muun tiedon lisäksi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?...
Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksu kertyy aikuisten aineistosta jokaiselta ylimenneeltä päivältä, myös viikonlopuista, ja se on 0,20 €/laina.
Lisää tietoa eri maksuista löytyy osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta maksut.
Sellaista kirjaa, joka esittelisi kattavasti Helsingin julkisten istustusten kasvilajit, ei tiettävästi ole julkaistu, mutta varsin paljon tietoa niistä löytyy esim. Elina Nummen teoksesta "Vihreät sylit : kävelyretkiä Helsingin puistoihin", jonka saatavuuden voit tarkistaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xpuistot+helsinki&searchscope=…-
Suosittelen tutustumaan myös pieneen teokseen "Malmin hautausmaan puisto-opas / vastaava toimittaja: Satu Tegel", joka tietysti esittelee vain nimensä mukaisen alueen kasvillisuuden, mutta samoja kasvilajeja käytetään kyllä yleisesti muissakin Helsingin julkisissa istutuksissa.
Erinomainen teos "Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin / Arto Kurtto, Leena Helynranta ; [...
