Vastauksessani pitäydyn kertomaan 1) mistä saa tietoa ja tukea lyhytkasvuiset henkilöt, 2) miten määritellään autismi ja mistä saa tietoa autismista sekä 3) annan kaksi vinkkiä kirjallisuudesta nuorelle, jolla on vammainen sisarus.
1)
Lyhytkasvuisuudesta on hyvä tietopaketti ja tietoa kirjallisuudesta Lyhytkasvuiset ry:n sivustolla http://www.lyhytkasvuiset.fi/ . Sivustolla on yleistietoutta lyhytkasvuisuudesta, palveluista ja tukitoimista (mm. vaate- ja muista avustuksista), psykososiaalisista näkökohdista ja koulutuksesta sekä työllistymisestä. Lisää kirjallisuusvinkkejä on em. sivustolla olevassa kirjallisuusluettelossa.
Sivustolla on myös luettelo alueellisista yhdyshenkilöistä. Uskoakseni yhdyshenkilöt voivat auttaa myös kysyjää...
Jos paranormaali romantiikka kiinnostaa, suosittelisin lämpimästi Elina Rouhiaisen Susiraja-sarjaa (osat: Kesytön, Uhanalainen, Jäljitetty, Vainuttu). Niissä on päähenkilönä Raisa-niminen lukiolainen, jolle paljastuu, että seudulla asuu ihmissusia. Samantapainen asetelma on myös Elina Pitkäkankaan sarjassa, jonka osat ovat Kuura ja Kajo. Se on tosin suunnattu ehkä vähän vanhemmille kuin Rouhiaisen sarja.
Kolmantena voisin suositella Sini Helmisen Väkiveriset-sarjaa (osat: Kaarnan kätkössä ja Kiven sisässä), jonka osat toimivat myös itsenäisinä kirjoina. Siinäkin tavallisen maailman takaa paljastuu salattu fantasiamaailma. Neljäntenä voisin mainita Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarjan (osat: Maan kätkemä, Veden vanki, Virvatulen...
Varsinais-Suomen maakuntalaulun (Varsinaissuomalaisten laulu) sanat löytyvät esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton sivuilta ( http://www.varsinais-suomi.fi/Default.aspx?id=343043 ).
Toki laulun sanat ja nuotit ovat myös monessa laulu- / nuottikirjassa esimerkiksi:
Uusi kultainen laulukirja
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, 2000
Honkain keskellä : Seura- ja erälaulukirja
Helsinki : Ajatus, 1999
Palamo, Reijo
Lehti puusta variseepi : Suomalainen koululauluperinne
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1999
Suuri toivelaulukirja 7
Helsinki : Fazer Musiikki/Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1988
Tilastot laahaavat aina hiukan järjessä, joten tuoreimmat tiedot Suomen väestön määristä ovat vuodelta 2009. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 16–20-vuotiaita 334 196, heistä 170 538 miehiä ja 163 658 naisia. Tarkemmin ikäryhmittäin jakauma menee näin: 16-vuotiaita 65 965, 17-vuotiaita 68 049, 18-vuotiaita 66 980, 19-vuotiaita 67 523 ja 20-vuotiaita 65 679.
Osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=050_vaerak_tau_104_fi&ti=V%E… löytyy tietokanta, jossa ikäjakaumaa voi tarkastella myös kunnittain. Maakunnat saat näkyviin, kun vaihdat ensimmäisen valintataulukon yläpuolella olevasta valikosta kohdan ”Maakunnat 2010”.
Organisaatioteorioiden kehittymistä ja organisaatiotutkimusta esitellään esimerkiksi teoksessa Pauli Juuti Organisaatiokäyttäytyminen, 2006.
Bengt Karlöfin teos Organisaation olemus käsittelee organisaatiomuotoja, organisaatioiden anatomiaa, fysiologiaa ja psykologiaa. Tässä kirjassa on lisäksi katsaus organisaatioteorioiden päävirtauksiin.
2006 on ilmestynyt Risto Harisalon teos Organisaatioteoriat. Tämän teoksen esittely netissä http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2397/2233 .
Lisätietoa organisaatioteorioista internetissä, esim. http://www.answers.com/topic/organization-theory
Savimaa itsessään on huono kasvupaikka. Eri tahot kehottavatkin laittamaan savimaahan maanparannusaineita, kuten hiekkaa, kompostimultaa/puutarhamultaa ja turvetta.
Tässä pari hyvää nettisivua:
Ekopihan sivuilta löytyy eri kasvupaikoille sopivia kasveja. http://www.ekopiha.info/kasvit_ja_kasvupaikat.htm
AhonAlku –sivuilta löytyy tietoa erilaisten kasvupaikkojen lajeista. http://www.ahonalku.fi/Eri.kasvupaikkojen2010.htm
Aihetta käsitteleviä kirjoja:
Raybo, Björg A.: Nurmikot ja maanpeitekasvit
Widlundh, Susanna: Pihasta puutarhaksi
Tuominen, Kirsi: Maanpeitekasvit: luo vehreä pihapiiri
Kehveli-sanaa käytetään Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan lievänä kirosanana: peijakas, perhana, turkanen, halvattu, ryökäle.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kehveli?searchMode=all
Kotuksen sanakirjatoimittaja Kirsti Aapala käsittelee kehveli-sanaa artikkelissaan. Hänen mukaansa kehveli voi tarkoittaa myös lurjusta tai heittiötä ja toisaalta Pohjois-Suomessa osaamatonta ja saamatonta.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja/ajankohtaist…
Anna-Leena Härkönen tuntuu olevan erittäin suosittu tutkielman kohde. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluunkin on tullut Härkösestä kyselyjä jo useamman kerran. Niinpä löydät hyviä lähteitä jo menemällä osoitteeseen: http://www.kirjastot.fi ja kirjoittamalla oikeassa yläkulmassa olevaan hakukenttään "Anna-Leena Härkönen" ja valitsemalla hakukohteeksi "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkiston.
Lisäksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löydät paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Satu löytyy ainakin kirjasta H.C. Andersen: Kuusen tarina. Kuv. Bernadette. Julkaisija Lasten Keskus 1990.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Hämeenlinnan kirjastoista osoitteessa: http://webkirjasto.htk.fi/
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahahinnaston (2005) mukaan vuoden 1918 50 pennisen setelin arvo on setelin kunnosta riippuen 1-4 euroa.
Kannattaa kysyä neuvoa tehtävän antaneelta henkilöltä, muiden on vaikea sanoa mitä pitää kirjoittaa. Tekijänoikeuslain mukaan "Sitaatti 22 § (24.3.1995/446) Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (lähde Finlex - Valtion säädöstietopankki). Toisten tekstiä voi lainata (lyhyesti?, lainauksen pituudesta vaikea sanoa) kun ilmoittaa mistä teksti on lainattu (tekijä, teos, vuosi, sivunnumero). Äidinkielen oppikirjoissa on kirjallisuus-osioissa ohjeita kirjallisuuden analyysiin. Esimerkiksi Tarkoma: Tehtävänä äidinkieli, 2004: s.187-188 ja Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, 2004: s. 243-263. Lisää voit etsiä muista oppikirjoista kirjastoluokasta 88.2.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Vepsä” tulee itämerensuomalaisten vepsäläisten nimityksestä ja kielestä. 1550-luvulta nimestä löytyy runsaasti merkintöjä Etelä-Karjalasta. Onkin arveltu, että Karjalassa olisi saattanut olla sinne asumaan asettuneita vepsäläisiä siirtolaisia, joiden kautta sukunimi olisi tullut. ”Vepsä” on itsessään niin vanha sana, että sen juuret katoavat historian hämäriin. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sen arvellaan esiintyneen kirjallisissa lähteissä jo 1200-luvulla.
Loru sisältyy Lasten omaan lukukirjaan, josta on otettu useampikin painos vuosien 1958 ja 1964 välillä. Kirjan toimittivat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola.
Kirja kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa omaan lähikirjastoonne Pasilan kirjavarastosta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto
https://finna.fi
Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan mukaan Nella viettää nimipäivää 28.10.
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä ole vielä myöskään tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Kansalliskirjaston kokoelmiinkaan sitä ei ole vielä saatu.
Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp.
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä.
Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua.
Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja kannattaa kysellä isommista kirjastoista.
Helmet-verkkosivujen uudistamisesta johtuen Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
