Pentti Lempiäisen Suuren Etunimikirjan mukaan nimi Arlene (Arleen) on englantilainen ja irlantilainen sisarnimi kelttiläiselle miehennimelle Arle (=lapsi), toinen miehinen vastine voi olla Arlen (kelttil. lupaus). Arlenen ranskalainen rinnakkaisnimi on Arlette, joka voi olla myös Charlotten muunnos. Eeva Riihosen kirjassa: Mikä lapselle nimeksi? mainitaan Arlenen voivan olla muunnos Charlesin sisarnimestä Charlene tai Marlene. Se voi olla myös muunnos keltin kielen nimestä Airleas (vala, pantti).Lisäksi Arlene nimi voi olla lyhennys Arlanasta tai pojannimestä Arland eli Erland, joka tarkoittaa Pohjoismaissa vierasta tai muinaissaksassa ruhtinasta. Nimellä on siis useita muunnoksia ja merkityksiä eri maissa.
Jonkinlainen maksuraja on katsottu tarpeelliseksi, etteivät kirjaston asiakkaat voi vain kerryttää maksuja ja jättää niitä maksamatta, koska pystyisivät lainaamaan maksamattakin. Ennen raja oli 5 euroa, mutta se nostettiin 10 euroon, jotta kirjojen myöhästyminen ei aivan helposti estäisi uusimista. Tosin tuo 10 euron rajakin voi mennä helposti umpeen, jos on paljon lainoja. Jos haluat ehdottaa maksurajan nostamista, voit jättää asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Pääsiäisen aikaan lauantaina olivat auki Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto, joten niissä saattoi asioida myös silloin. Mikäli maksuja ei ole kertynyt liikaa, kirjat voi uusia soittamalla mihin tahansa auki olevaan HelMet...
Eeva Tenhusesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 229 s. : kuv. ; 26 cm
ISBN 951-692-507-3 (sid.)
NIMEKE: SIVUPOLKUJA : tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille / toimittaneet Tero Norkola, Eila Rikkinen ; [... kuvat: Iiris Pessa]
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996 (Rauma : West Point)
ULKOASU 239 s. : kuv. ; 21 cm
SARJA/ISSN Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 148
ISBN 951-717-935-9 (nid.)
NIMEKE: PIDÄTTEKÖ dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa / Kai Ekholm, Jukka Parkkinen (toim.) ; [kuvitus ja taitto: Seppo Töyssy]...
Seuraavassa lehtiartikkelissa on tietoa eri perämoottoreista, myös tällaisesta mallista Suzuki DT 85 TCL:
Tekijät: Leppä, Vesa
Nimeke: 90 hv perämoottorit vertailussa : Honda & haastajat
Julkaisussa: KIPPARI 1996 : 5, s. 40-49.
Aikaisemmin mainittujen kirjojen lisäksi on olemassa teknisiä tietoja sisältävä:
CLYMER outboard shop manual : Suzuki 2 - 140 HP, 1977 - 1984
Overland Park (Kan.) : Intertec, 1985 (repr. 1995)
ISBN 0-89287-406-6
Tämä näyttäisi sisältävän 85-hevosvoiman moottoreita.
Julkaisut saat käyttöösi kirjastosi kautta joko sieltä tai kaukolainaksi.
Harvinaista nimeä (tietoa yleisyydestä voi hakea Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) Prähky ei löydy kattavimmasta sukunimiemme historiaa esittelevästä hakuteoksesta
Sukunimet / Pirjo Mikkonen. - Uud. laitos. - Otava, 1980.
Olettaisin kuitenkin, että nimi on karjalaista alkuperää. Teoksen
Karjalan kielen sanakirja 4 : =-P / toim. Raija Koponen...ym. - Suomalais-ugrilainen seura, 1993.
mukaan prähky tarkoittaisi 'ähkiminen', 'voihkiminen', vastaava teonsana on mm. prähkeä 'ähkiä', 'voihkia'.
Mikäli nimi on karjalainen, sillä on ilmeisesti slaavilainen (venäläinen) tausta.
Jouluenkeli-nimisiä lauluja on useita. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyvät nämä:
Seija Halosen säveltämä (alkaa sanoin "Sä tiedätkö armas lapseni"), Veikko Laihon ("Mä ajan joulun muistan sen") , Matti Nikusen ("Kulkusten äänet täyttävät kaupungin ruuhka-aikaan"), Anja Riskan, Heimo Saksion ("Taivaan kirkas enkeli"), Virpi Hannun ("Oi, äiti, ruudun takaa näin jouluenkelin), Riitta Korpelan ("Joulun odotus rinnassani minä ullakolle kiipesin") ja sitten vielä se Jukka Kuoppamäen.
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokannan kautta löytyy vielä muitakin:
http://www.fono.fi/
Peruskoulun oppikirjoja - siis myös uskonnon oppikirjoja - löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Uskonnon oppikirjat kuuluvat pääasiassa käyttäytymistieteellisen tai teologisen tiedekunnan kirjaston kokoelmiin. Kirjojen tarkemmat julkaisu-, saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät Helka-tietokannasta (ks. linkki alla).
Yliopiston kirjaston kokoelmat ovat kaikkien täysi-ikäisten kansalaisten käytettävissä. Saat lainauskortin paikan päällä. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Minerva sijaitsee Helsingin Kruunuhaassa. Teologisen tiedekunnan kokoelmat puolestaan sijaitsevat Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/...
Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo.
Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla.
Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti.
Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002.
Haritun varhaisvaiheista mainitaan...
Alla olevilta sivuilta löytyy (toivottavasti) hyviä ehdotuksia joululahjaksi. Kirjasammon sivupiirissä esitellään nuorten kirjallisuutta. Mukana on niin nuorten kirjoittamia kirja-arvosteluja kuin kirjastolaisten kirjavinkkejä. Risingshadow'ssa eistellään nuorten suosimaa scifi- ja fantasiakirjallisuutta.
https://www.kirjasampo.fi/sivupiiri
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit?filter=Nuoret
https://www.risingshadow.fi/
Sivupiirissä julkaistaan joululahjavinkit vuosittain, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt/uusimmat/vinkit
Uljas oli jo vuonna 1883 Kansanvalistusseuran kalenterissa, sitä oli ehdotettu jo vuonna 1864 kreikkalaisen Ptolemaios-nimen suomalaiseksi vastineeksi (Ptolemaios = sotaisa, sodanhaluinen). Nimen ensimmäisiä kantajia oli nimismies Uljas Väinö Antero Wuorio (synt. Sodankylässä 1890).
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava, 2005. 4. uud. laitos.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta selviää nimen yleisyys: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
-> Nimipalvelu
Kaikkiaan Uljas-nimen on saanut 2525 poikaa, yleisin se on ollut 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta onpa vuonna 2006 nimetty 13 uutta Uljasta.
Bonanza-romaanit:
Lähde:
NUMMELIN, Juri:
Kuudestilaukeavat : amerikkalaisia länkkäripokkareita suomeksi / Juri Nummelin. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. - ISBN 951-692-568-5
s. 86: Thopsonin ja Coxin Bonanzat ovat ainoat aikuisille tarkoitetut TV-sarjaan perustuvat kirjat; muut ovat nuorten kirjoja
Cox, William R.:
• Bonanza : mustaa hopeaa / William R. Cox ; [suomentanut Juhani Pietiläinen]. - [Hämeenlinna] : Karisto, 1968. - 232 s. ; 19 cm. - (Bonanza). ISBN 951-23-0120-2 (nid.)
Frazee, Steve:
• Bonanza : Hoss ja puuma : kertomus tunnetusta televisiosarjasta / Steve Frazee ; suom. Jorma Paavilainen ; kuv. Jason Studios. - Hämeenlinna : Karisto, 1969. - 139 s. : kuv. - (TV-romaanit). - ISBN 951-23-0355-8 (sid.)
PARKER, Teddy:
•...
KVTES:n mukaan kirjastovirkailijalle maksettava palkka on (noin) 1700 euroa. Kunta-alalla käytettävä epäpätevyysalennus on viidestä kymmeneen prosenttiin, Espoossa käytössä on ollut tuo viisi prosenttia, eli koulutusaikana palkka olisi noin 1600 euroa.
Viimeisimmissä Espoossa yleisessä haussa olleissa virkailijan paikoissa hakijoita on ollut noin 50 paikkaa kohden. Hakijoita on paljon ja vaikka väkeä jää eläkkeelle, heikon taloudellisen tilanteen takia niihin on tällä hetkellä vaikea saada täyttölupia. Joten kovin helppoa työllistyminen ei tule olemaan.
Oheisesta Tilastokeskuksen laatimasta artikkelista löytyy tietoa suurista ikäluokista .
https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html?s=0
Aiheesta löytyy lisää tietoa Tilastokeskuksesta, josta yksilöidympiä tilastoja voi kysellä
https://www.stat.fi/index.html
Yleisradion syntymävuosikoneesta voi tarkistaa vuosina 1940–1998 syntyneiden työssäkäyntiä, koulutustaustaa, siviilisäätyä jne.
https://yle.fi/uutiset/3-9335315
Suomen Numismaattinen yhdistys on julkaissut keräilijän oppaan nimeltä Suomen rahat arviohintoineen 2005 (lienee saatavissa omassa kirjastossasi. ks. HelMet-tietokanta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuomen+rahat+arviohintoineen/tsuomen+r… ). Sen mukaan Helsingin olympiakisojen juhlarahan vuodelta 1952 (nimellisarvo 500 mk) arvo olisi kunnosta riippuen 15-45 e.
Kookas-sivuston keskustelufoorumilla (http://www.kookas.fi/forum/thread/9830 ) arvellaan olympiarahan hinnaksi 20-30 e.
Eero Salola (vuoteen 1906 Boman) synt. 1.6.1902 Perniössä, oli lausuntataiteilija, esitystaidon opettaja, kirjailija ja opetusneuvos. Hän toimi Helsingissä mm. kansakoulun opettajana, pitkään Helsingin yliopiston suullisen esitystaidon opettajana ja opettajana Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Helsingin työväenopistossa. Lausuntataiteilijana hän esitti mm. Tulenkantajat-ryhmän lyriikkaa. Hän on ansioitunut myös nuorisokirjallisuuden alalla mm. laatimalla lapsille suunnatun Kalevala-lyhennelmän sekä toimittamalla useita runokokoelmia lapsille ja nuorille. Ehkä tunnetuin hänen teoksistaan on kansansatuvalikoima Hölmölän kylä (1960, uusin painos 2000). Salola sai opetusneuvoksen arvonimen 1962. Eero Salola kuoli 1989.
Lähteet:
Kuka kukin on...
Ainakin alla olevista lehdistä löytyy aikuisten haalareiden teko-ohjeita kaavoineen:
- Suuri käsityölehti 2014: 7, s. 13, 38
- Suuri käsityölehti 2013: 7, s. 16-17, 39-40
- Suuri käsityölehti 2012: 3, s. 26-27, 35-36
- Moda 2011: 2, s. 18-19, 74
- Moda 2011: 6, s. 24-25
- Suuri käsityölehti 2011: 8, s. 40-41, 56, 59
Kumpaakin lehteä löytyy Helmet-kirjastoista. Moda-lehti on täman vuoden alusta nimeltään Kotiliesi Käsityö:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smoda__Ff%3Afacetmediatype%3…
Niin kauan kuin ihminen on kirjoittanut muistiin tapahtumia ja koonnut näitä muistiinpanoja kokoelmiksi, on kirjastoja ollut olemassa. Otavan suuren ensyklopedian (Osa 4) mukaan arkeologit ovat kaivauksissaan selvittäneet, että nykyisen Irakin alueella, Kaksoisvirranmaassa, on ollut tällaisia kokoelmia jo kolmannella vuosituhannella eKr. Arkistoilla ja kirjastoilla ei silloin ollut selvää eroa. Nykyisenlainen kirjasto on muotoutunut muinaisessa Kreikassa. Aristoteles (384-322 eKr.)loi pohjan kirjastojen luokitusjärjestelmille, kun hän perusti oman kirjastonsa. Antiikin kuuluisin kirjasto sijaitsi Aleksandriassa ja tämän kirjaston kokoelmissa oli enimmillään n. 700 000 pergamenttia ja papyruskääröä.
Asiassa lienee edelleenkin varminta turvautua perinteisiin kirjoihin. Suomen kielellä on kaksi teosta, joissa Tanskan historia on keskeisessä asemassa:
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - 1972.
Hentilä, Seppo & Krötzl, Christian & Pulma, Panu
Pohjoismaiden historia. - 2002.
Hyödyllinen on edelleen
Jutikkala, Eino
Pohjoismaisen yhteiskunnan historiallisia juuria. - 2. p. -1978.
ja ainakin tämän ajanjakson osalta neuvostoliittolaisen (myöhemmin Ruotsiin siirtyneen) tekijän
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - 1983.
Kahdessa ensimmäisessä kirjassa on kommentoitu kirjallisuusluettelo. Niiden perusteella voisi mainita seuraavia teoksia:
Norborg, Lars-Arne & Sjöstedt, Lennart
Grannländernas...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Vepsä” tulee itämerensuomalaisten vepsäläisten nimityksestä ja kielestä. 1550-luvulta nimestä löytyy runsaasti merkintöjä Etelä-Karjalasta. Onkin arveltu, että Karjalassa olisi saattanut olla sinne asumaan asettuneita vepsäläisiä siirtolaisia, joiden kautta sukunimi olisi tullut. ”Vepsä” on itsessään niin vanha sana, että sen juuret katoavat historian hämäriin. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sen arvellaan esiintyneen kirjallisissa lähteissä jo 1200-luvulla.
