Antonio Vivaldista löytyy tosiaan suomeksi aika vähän kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Näissä kirjoissa ainakin on suomeksi jotakin Vivaldista:
Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä (Karisto, 1983)
Sävelten mestareita [1945] : Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäiviin (Wsoy, 1945)
Englanninkielellä Antonio Vivaldista löytyy sitten jo vähän useampi ja laajempi elämäkertateos, kuten esimerkiksi:
Heller, Karl: Antonio Vivaldi : the red priest of Venice (1997)
Landon, H. C. Robbins: Vivaldi : voice of the Baroque (1995)
Talbot, Michael: Vivaldi (1993)
Teosten saatavuustiedot, sekä lisää englanninkielistä elämäkertakirjallisuutta löydät tästä linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=vivaldi+el%C3%A4m%C3%A4kerrat&…...
HelMet-kirjastoissa 50 sentin varausmaksu peritään jokaisesta varattavasta kirjasta. Jos siis tilaa samalla kertaa vaikkapa viisi kirjaa, joutuu maksamaan viidestä kirjasta eli 2,50 euroa. Lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei kuitenkaan maksua peritä. Myös alle 18-vuotiaille varaukset ovat maksuttomia. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa.
HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Aineiston varaaminen” löytyy lisää tietoja aineiston varaamisesta.
Jussi Törnwall on suomentanut Franz Schubertin (1797-1828) laulun Litanei auf das Fest aller Seelen (1816, san. Johann Georg Jacobi).
Suomenkieliset sanat löytyvät Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokanta.
http://laura.siba.fi/
Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja valikoimissamme on myös somalin kielistä kirjallisuutta. Somalin kielistä kirjallisuutta, löytyy Helsingissä Pasilan pääkirjastosta, mutta myös muista kirjastoista kuten Vuosaaresta ja Itäkeskuksesta. Myös Espoossa ja Vantaalla on kirjoja somalin kielellä. Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit pyytä kotikuntasi kirjastoa kaukolainaamaan kirjoja sinulle.
Somalinkielinen aineisto löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisluettelosta Helmetistä http://www.helmet.fi kun valitset palvelun etusivulta sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon kaksi tähteä eli **. Sen jälkeen valitset Kieli-alasvetovalikosta kieleksi somali. Voit rajata hakuasi vielä Aineisto-...
Lizzie MGGuire-kirjat perustuvat yhdysvaltalaiseen televisiosarjaan, josta saa tarkempia tietoja esim. seuraavasta lähteestä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire . Kirjailija on syntynyt v. 1960. Tämä tieto on peräisin tietokannasta nimeltä OCLC WorldCat.
Mainittu kirja kertoo koulun yksityisetsivä Lizzie McGuiresta, joka joutuu naurunalaiseksi kaikkien oppilaitten silmissä. Lizzie yrittää pelastaa Katen maineen tutkimalla, kuka yrittää mustata hänen maineensa.
Esitelmää varten kirja kannattaa lukea hyvin ja tehdä mahdollisesti muistiinpanoja. Voit selostaa esitelmässäsi, mitä kirjassa tapahtuu eli kertoa kirjan juonen, vaikkapa luku kerrallaan. Sitten voit hieman tarkastella henkilöhahmoja eli kertoa, millaisia henkilöitä...
Suomeksi tai ruotsiksi en kysymäänne aineistoa löytänyt. Englanninkielinen Wikipedia löysi yhden teoksen: Joseph Strayer: The Reign of Philip The Fair, 1980. Kirja on saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta, mutta ainoastaan sähköisessä muodossa. Ks. tarkemmin yliopiston kirjaston tietokanta: www. helka.fi.
Muutakin aineistoa löytyy sähköisessä muodossa:
http://www.newadvent.org/cathen/12004a.htm
http://blog.templarhistory.com/2010/03/philip-iv-1268-1314/
http://cointrade.awardspace.com/MasonicKnowledge/A%20Portrait%20of%20Ki…
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/456170/Philip-IV
http://www.questia.com/library/encyclopedia/philip_iv_king_of_france.jsp
http://en.wikipedia.org/wiki/Philip_IV_of_France
Nora Robertsin Calhoun-sarjassa on ilmestynyt viisi kirjaa seuraavassa järjestyksessä:
1. Catherinen lumoissa
2. Mies Amandan makuun
3. Rakkaudesta Lilahiin
4. Suzanna avaa sydämensä
5. Megan lemmen laineilla
Alla linkkejä sivustoille, joilla esitellään tällaisia englannin ja ruotsin kielen sanontoja eli idiomeja, joissa on mukana myös suomennos:
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englanninkieliset-sanonnat/
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Englannin_kielen_sanonnat
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Ruotsin_kielen_sanonnat
Idiomeja löytyy myös sanakirjoista. Alla linkit Vaara-kirjastojen englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän kielen idiomisanakirjoihin. Muistakin kielistä voi löytyä. Voit hakea sanoilla "idiomit" ja jokin kieli.
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+englannin+kieli&t…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+ruotsin+kieli&typ…
https://vaara....
Selvyys epäilemättä vaatii, että artikkeleiden nimet jotenkin erotetaan muusta tekstistä. Oikeaoppisin tapa on käyttää lainausmerkkejä " - ", siis ...Pynnönen artikkelissaan "Kielioppien pedagogisia sovelluksia" kyseenalaistaa..., ...Korhonen artikkelissaan "Kielioppia kouluun - pedagogisen ja deskriptiivisen kieliopin rajoja venyttämässä" sekä Kaija Parko artikkelissaan "Kielestä, kieliopista ja opetuksesta" kritisoivat...
Toinen mahdollisuus on käyttää artikkeleiden nimissä selvästi erottuvaa kirjasinlajia.
Lainausmerkkien asemesta näkyy joskus myös käytettävän puolilainausmerkkejäkin ' - '.
KIRJALLISUUTTA:
Uusi kieliopas / Terho Itkonen, Sari Maamies. - 3. tark. p. - 2007.
Verkkosivustoja, joilla listataan eri vuosien historiallisia tapahtumia on useitakin, mutta enemmän muilla kielillä kuin suomeksi.
Suomen historiaverkko Agricola sisältää hyvän hakemiston Suomen historian tapahtumista vuosittain ja ajanjaksoittain:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/
Suomenkielisistä koko maailmanhistorian tapahtumat kattavista vuosi-, vuosikymmen- ja vuosisatahakemistoista Wikipedian palvelu, jossa on myös joka vuodelle oma sivunsa, lienee kyllä kattavimpia nykyään: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vuosikymmenist%C3%A4
Jos englannin kieli sujuu, Wikipediastakin voi kyllä löytyä vuosikohtaisilta sivuilta enemmän tietoa, jos kokeilee suomenkielisen sivun sijasta vastaavaa englanninkielistä sivua.
Muita...
Kolmas osa The Perfect Hope on ilmestynyt vuonna 2012. Sarjaa Suomessa kustantavalta Gummerukselta kerrotaan, että käännös on luvassa alkuvuodesta 2014.
Silkki-Saara-näytelmä perustuu romaaniin "Irene - helsinkiläisen 'Kamelianaisen', Silkki-Saaran muistelmat", kirjoittanut Eric von Schantz. Romaani ilmestyi v. 1948 hämeenlinnalaisen Nide-kustantamon kustantamana.
Sisu on ilmeisesti kotoperäinen nimi ja osa suomalaisuuden myyttiä. Nimen suosio on kasvanut 2000-luvulla kovasti. (Lähde: Nummelin, Jyri: Eemu, Ukri, Amelie)
Vihtori on suomalainen muoto nimestä Viktor, jonka pohjana on latinan Viktor eli ”voittaja”. Nimi oli hyvin suosittu Suomessa jo 1800-luvulla. (Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Huhtilainen” lienee ollut alkujaan lisänimi ja itäsuomalaista perua. Se on peräisin sanasta ”huhta”, jonka merkitystä on ’kaski tai kaskimaa’. Sukunimeä ”Huhtilainen” on esiintynyt Kiteellä, Tohmajärvellä, Liperissä, Heinävedellä ja Tuusniemellä.
Saman lähteen mukaan sukunimen ”Turunen” taustalla on Turun kaupungin nimi (kuten sukunimessä ”Turkulainen”) tai lännessä skandinaavisen Tor-nimen johdokset kuten Torsten tai idässä ortodoksisen Dorofei-nimen muunnelma (kuten sukunimissä ”Toro” ja ”Toroi”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Turunen” ovat 1500-luvulta, ja jo 1600-luvulla se oli yleinen esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla....
Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-…;
Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä ja miten vanhoja lehtiä haluaisit selailla.
Pasilan kirjastossa on Helmet-kirjastojen suurin lehtikokoelma ja siellä säilytetään myös lehtien vanhoja vuosikertoja. Vanhempia lehtiä voi lukea mikrofilmattuina.
Digitaalisella mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä saa myös paperikopiota. (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmien lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Helmet-haulla voit tarkistaa kuuluuko etsimäsi lehti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli sinulla on lisää...
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole Cineast-palvelua. EI myöskäään muilla Helmet-kirjastoilla. Helmet-kirjastojen ainoa videopalvelu on musiikkipalvelu Medici.tv.Lähteet:https://helmet.finna.fi/Content/ekirjasto#kirjat
Nykysuomen sanakirja antaa sanalle laitos monta merkitystä. Ohessa lyhennelmä:
A) käytetään tavallisesti attribuutin määrittämänä tai yhdyssanan jälkiosana
1. teollisuudenharjoituspaikka (kaasulaitos)
2. erilaiset toimintayhtymät (pankkilaitos)
3. julkinen, asianmukaisesti varustettu huoneisto, joka on tarkoitettu terveydenhoitoa, rangaistusta tms. varten (kasvatuslaitos)
4. asianmukaisesti varustettu paikka, joka on tarkoitettu jkn tieteenhaaran tutkimusta tai opetusta varten ( fysiikan laitos)
5. jonkin maan kaikkien samanlaisten, usein yhteiskunnallisten laitosten kokonaisuus (valtion laitokset)
6. tapojen tai lain mukainen yhteiskunnallisen elämän muoto, tapasysteemi ( feodaalilaitos)
B) muuta konkreettista käyttöä
mm....
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä ole vielä myöskään tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Kansalliskirjaston kokoelmiinkaan sitä ei ole vielä saatu.
Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp.
Lyly on vanha länsisuomalainen nimi, esim. Lohjalla on ollut talonnimi Lijlijs (=Lylyinen) v. 1571. Kalajoella Lylyn talo on Tyngällä perustettu viimeistään 1582, Ypäjällä talonnimitietoja on vuodesta 1540 alkaen. Sukunimenä nimi on mainittu Somerolta ja Itä-Suomessa Jaakkimasta (Lumivaarasta). Kemin Lylyt lienevät lähtöisin Kalajoelta. Nimen eri muotoja ovat 1600-luvulla olleet Lijlij ja Lijlli. 1906 muutamat ruotsinkieliset sukunimet korvattiin uudella suomalaisella nimellä Lyly. Sana lyly tarkoittaa 'käyräksi kasvaneen männyn tai kuusen kova selkäpuoli, männyn, kuusen tai koivun kovempi, pohjoinen puoli, janhus' sekä 'lylypuusta tehty epäparisten suksien vasemman jalan pitkä liukusuksi'. On arvailtu, liittyykö Lyly-alkuiset paikannimet...
