Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo kylästä ja sukunimestä Vaikko sekä paikannimestä Vaikontaipale mm. seuraavaa: "Nimen alkuperä ei ole aivan selvä. Se voisi liittyä 'hiljaista, äänetöntä' merkitsevään *vaikka-sanan yhteyteen. Tähän sanapesyeeseen kuuluvat esim. vaieta, vaikkua 'hiljetä, vaieta (esim. koiran haukku)', vaikkea 'hiljainen, lientynyt (tuuli, sade)'. "Savukosken Vaikosputaan nimeä on selitetty:"Leviää niemeke, siintää semmonen lahelma siihen, tyven virraton paikka." "Toinen mahdollisuus on, että nimeen sisältyy sana vaikko vanhassa merkityksesssä'(kuusen) pihka'."
Suomen kielen etymologinen sanakirjan osassa 5 (1978) annetaan sanalle vaikko kolme merkitystä. Kahdessa ensimmäisessä rinnakkaismuotona on vaikku....
Wordissa sisällysluettelo perustuu asiakirjan otsikoihin. Päätason otsikoiden pitää olla muotoiltuna tyylillä Otsikko 1. Tarkemmat ohjeet löydät Microsoft tuesta.
Mato-ongella saa pääsääntöisesti onkia missä tahansa, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Poikkeuksena ovat mm. tietyt virtapaikat, joissa mato-ongella onkiminen on kielletty.
Ks. https://www.eraluvat.fi/kalastus/hyva-tietaa/onkiminen-ja-pilkkiminen.html
Juomalasien yhteen kilistely eli skoolaaminen tunnetaan jo viikinkien ajoilta https://fi.wikipedia.org/wiki/Skoolaaminen
Ari Turusen ja Markus Partasen Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja (2007) selvittää kippistelyn historiaa näin:
"Maljojen nostaminen eli skoolaus on itse asiassa muisto viikinkien ryyppyjuhlista. Viikingeillä oli tapana juoda voitonmaljana vahvaa simaa vihollisten pääkalloista. Pääkallo kolautettiin voitonmerkiksi ja sanottiin: Skull! Siis kun ruotsalainen sanoo nykyään Skål tai me skool, tarkoitammekin pääkalloa."
Kirjailijoista etsitään tietoja kirjaston yleisöpäätteellä kirjoittamalla asiasanaksi kirjailijan nimi Meri Veijo.
Löytyy esim. teokset: Sihvo, Hannes: Veijo Meri - täynnä liikettä. 1998
Kansallisgalleria ---Suuret suomalaiset. 5. 1997
Kirjastossa on myös kirjailijahakemistoja, joissa on tietoja suomalaisista kirjailijoista ja
Veijo Merestä esim:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.
Salokannel, Juhani: Linnasta Saarikoskeen -- Suomalaisia kirjailijakuvia.
Artikkeleiden lopussa on lähdeluettelot, joista saat lisää tietoa kirjailijoista.
Romaanista Manillaköysi löytyy kirjoitus teoksessa
Polkunen, Mirjam: Romaani ja tulkinta. 1973
Kannattaa käydä kirjastossa.
Katso myös nettisivua
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/...
Taidemaalari ja -kriitikko Hannu Castrenista ei löydy tietoja Turun kaupunginkirjaston taiteilijamatrikkeleista. Hän on Jyväskylän taiteilijaseuran http://personal.inet.fi/taide/jkl/etusivu.html puheenjohtaja. Hän kirjoittaa taidearvosteluja mm. Taide -lehteen, ja hän on myös kirjoittanut ja toimittanut useita taidekirjoja.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy seuraava näyttelyjulkaisu, jossa saattaa olla hänestä tietoja:
Concept Konzert: Hannu Castrén, Jussi Heikkilä, Ari Rantamäki, Kimmo Sarje, Jyrki Siukonen Hyvinkään
taidemuseo 9.10.-1.11. = exhibition at Hyvinkää Art Museum 9.10.-1.11. [kirjan toimittaja = book
editor: Kimmo Sarje] [valokuvat = photographics: Charles Clifford ... et al.](1992). Myös historiikkia "Jyväskylän...
Seuraavista teoksista löydät tietoa kapioista ja kapioarkuista:
Tiltun kapiot : iittiläinen käsityöperinne / toim. Sanna Kaisa Spoof. - SKS 2003.
Pesu, Raija: Perinteiset kirjontatyöt : kapiokirstujen aarteita isoäitien ajoilta. WSOY 2003.
Hausmann, Aino: Kapiokirstu. - 1956.
Kapioarkku (työpiirustus). - 1975.
Näiden teosten saatavuustiedot Hämeenlinnan kirjastossa näet verkkokirjastostamme: http://hameenlinna.kirjas.to/
Kapioista on tehty myös pari opinnäytetyötä, joita voit tarvittaessa kaukolainata.
Mantere, Helena: Katoavat kapiot : kapioperinteen muutos Etelä-Pohjanmaalla 1900-luvulla (Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteen laitos, 2000)
Kastinen, Mirka: Kapiot (Lopputyö : Taideteollinen korkeakoulu...
Helmet-kirjastoista (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) lainatun aineiston voi palauttaa maksutta mihin tahansa seudun kirjastoista. Helsingin kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voit siis palauttaa joko Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoon.
Leikkoruusujen hoitoon annetaan ohjeita esim. Kotimaiset kasvikset -yhdistyksen sivuilla osoitteessa http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Koristekasvit/L….
Ruusuja veteen laitettessa vesi saa olla kuumaa, noin 50-asteista, ja sen lisäksi on hyvä lisätä veteen kukkavirkistettä. Lisäksi sivustolla neuvotaan seuraavasti: "Jos ruusut nuokahtavat maljakossa, niiden varsiin leikataan uudet imupinnat ja samalla kuoritaan vartta 4-5 cm. Kukat kääritään pakettiin ja pidetään varren päitä 1-2 minuuttia kiehuvassa vedessä, jonka jälkeen paketti laitetaan haaleaan, syvään veteen." Kukkien kestoaikaa voi pidentää myös viemällä ne yöksi viileään ja välttämällä päivälläkin suoraa auringonpaistetta.
Ainakin kokoelmassa Musica. 1-2 : Opettajan kirja (1996, ISBN 951-757-359-6) näyttäisi olevan tämänniminen kappale. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa sitä on 1 kappale hyllyssä (Kirjasto 10).
Kirjastokorttia ei voi tilata netin kautta, vaan ainoastaan asioimalla paikan päällä jossakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä ja näyttämällä voimassa olevaa, kuvallista henkilöllisyystodistusta. Kirjastokortin myöntämiseen vaaditaan myös Suomessa oleva osoite. Kirjastokortti on maksuton, mutta mikäli kortin hukkaa, maksaa uusi kortti aikuiselta 3 euroa. Kortti tehdään odottaessa paikan päällä ja uusi asiakas voi heti käyttää sitä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston…
Esitteisiin tavalla tai toisella liittyvä materiaali näyttää olevan etupäässä graafiseen ulkoasuun ja käännöksiin keskittyvää tutkimusta ja ohjeistusta. Lisäksi löytyy joitakin yleisiä teoksia painotuotteista. Tässä muutamia teoksia, joista voisi olla apua:
Graphics letterhead--the international survey of letterhead design--ein Internationaler Überblick über die Gestaltung von Briefpapier--une vue d'ensamble de la ,creation internationale de papiers a lettres 1--edited by = Herausgegeben von = realise par: B. Martin Pedersen , 199.
More promotion, Rockport, Glouchester (Mass.), cop. 1998.
Ikävalko, Elisa: Painotuotteen tekijän käsikirja, Helsinki, 1995.
Lyytikäinen, Kata: Painotuotteen suunnittelu, Opetushallitus, [Helsinki], 1995.
Loiri,...
Huolimatta näinkin tarkoista tiedoista oli vaikeaa löytää mainitsemiltasi kirjoittajilta mitään. Käytössäni olevat suomalaiset tietokannat eivät antaneet tulosta, ainoastaan Malmön kirjaston tietokannasta löytyi Vasilis Kavvathas:in kirja I Alli Eleni, sekin nykykreikkaa. Kirjaa ei ole käännetty suomeksi eikä ruotsiksi. Entä englanniksi? Suomesta ei ainakaan löydy.
Mitä tehdä? Ensinnäkin olisi hyvä tietää, mikä sinun tiedonlähteesi on ollut. Ehkä sitä kautta löytyisi myös tarkempaa tietoa näistä tekijöistä (etenkin Panos Georgiousta) ja teosten painovuosista. Voit esittää lisätietoja joko tämän palvelun kautta tai mennä lähimpään kirjastoon ja kysyä kaukolainamahdollisuutta, sillä edellytyksellä että kirjoista on tehty käännös englanniksi...
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löytyivät hakutermeillä asiakaspalvelu ja kirjastot esim. seuraavat viitteet:
Korkeakoulukirjaston asiakaspalvelun arviointi / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen.
Hki : Edita, 1999.
Success at the enquiry desk / Tim Owen.
London : Library Association Publishing, 1997.
Customer service exellence / Darlene E. Weingand.
Chicago : American Library Association, 1997.
Aleksista (artikkeliviitetietokanta) esim. seuraavat viitteet:
Tehokkuutta ja laatua kirjaston asiakaspalveluun benchmarking-menetelmällä / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen. Signum 1999 ; (32) ; 8 ; s.154-157.
Pelaako palvelu? / Riitta Myllylä. Kirjastolehti 1999 ; (92) ; 6 ; s.10-11.
Asiakas? / Maisa Lovio. Kirjastolehti 1998...
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat erityisesti matkailuun liittyvät englannin kielen oppikirjat ja sanastot:
Englannin matkatulkki ja sanasto, Tammi 2006
Frisk, Outi, Sujuvaa matkaa englanniksi, Otava 2003
Jones, Leo, Welcome! English for the travel and tourism industry, Student's book, Cambridge University press 1998
Viney, Peter, Survival English, International communication for professional people, Student's book, WSOY 1995
Menzies, Peter, Easy English for the traveller, Otava 6.p 1997
CD-ROM Travel talk, dansk-engelsk, suomi-englanti, norsk-engelsk, svenska-engelska sisältää englannin kielen matkailusanastoa ja -fraaseja.
Lisää aineistoa voi hakea...
Käännettyä kirjallisuutta kannattanee etsiä seuraavista osoitteista. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutilla on Kolmen tähden tietoa -tietokanta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm. Teoshaku asiasanojen mukaan sisältää myös kielihaun (ohjeen kohta 7).
Fennica – Suomen kansallisbibliografia, (https://finna.fi ), sisältää kotimaisten kirjailijoiden teokset, myös vierailla kielillä julkaistut.
Osoitteessa(http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) on SKS:n käännöstietokanta, josta on uudempi versio osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/.
Täysin kattavaa listaa emme pysty näin lyhyessä ajassa kokoamaan, mutta seuraavassa on muutamia avioeroa käsitteleviä nuorten romaaneja. Monet teoksista käsittelevät toki muitakin elämän osa-alueita ja mahtuu joukkoon myös rinnakkaismaailmoissa liikkuva fantasiateos. Avioero on kuitenkin kaikissa merkittävänä teemana.
Karpio, Markku (2008):Myrskyvaroitus.
Wilson, Jacqueline (2007):Kurja juttu (suom. Terhi Leskinen).
Hagmar, Pia (2003):Saran haave (suom. Anne Kajander).
Brennan, Herbie (2003): Keijujen sota(suom. Pirkko Biström).
Honkasalo, Laura (2000):Metsästä tuli syöjätär.
Hakkarainen, Olli (1995):Enkelinkuvia lumessa.
Törmi, Kaarlo (1994):Faijan kanssa yksin.
Laulajainen, Leena (1993):Mustarastaan aika.
Lehtinen, Tuija (1992):Minun...
Kyseessä on Otavan Tyttöjen kirjastossa 1943 ilmestynyt tanskalaisen Estrid Ottin (1900-67) Lofotin Liisa : kertomus tytöille. Kirjassa 13-vuotias Liisa matkustaa talveksi sukulaistensa luo Norjaan, missä hän tutustuu kalastajakylän arkeen Lofooteilla ja kokee erilaisia seikkailuja serkkunsa Livin kanssa.
Lofotin Liisaa löytyy lukuisista kirjastoista eri puolilta Suomea.
