Linkin Parkin nuotteja pianolle ei löydy Lukki-kirjastoista, eikä löytynyt Helsingin seudun kirjastoistakaan. Kitaranuotteja löytyy. Esimerkiksi Linkin Park: Hybrid Theory (2001) sis. sanat, melodia, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Linkin Park: Minutes to midnight (2008) sis. sanat, melodian, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Kokoelmassa HITS 2007 (F-kustannus, 2007) on Linkin Parkin kappale What I've done, sis. sanat, melodia, sointumerkit.Internetissä on ostettavissa Linkin Parkin pianonuotteja kappaleille, esim. http://www.musicnotes.com, näitä voi hakea Googlella http://www.google.fi. Linkin Parkin nuotteja voi katsoa Lukki-kirjastojen aineistotietokannasta http://lukki.kirjas.to ja Suomen yleisten...
Blokin runo löytyy Lauri Viljasen suomennoksena kokoelmista Venäjän runotar (Otava, 1946) ja Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1951) nimellä Tuntematon nainen. Samannimisenä runo esiintyy myös kokoelmassa Neuvostolyriikkaa I (Tammi, 1975) Anna-Maija Raittilan suomentamana (Natalia Baschmakoffin ja Pekka Pesosen raakakäännöksistä).
Viljanen:
Omani aarre jumalainen on
ja avain mulle annettiin.
Raittila:
Sisällä lepää aarre kätkössään,
sain haltuuni sen avaimen.
Puhu hiljaa rakkaudesta -laulusta käytetään kirjastotietokannoissa yhtenäistettyä nimekettä Speak softly love, suomi. Laulun nuotti löytyy Helmet-tietokannan mukaan 19 eri kokoelmasta. Hae yhtenäistetyllä nimekkeellä ja rajaa haku nuotteihin:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(Speak%20softly%20love%…
Teoksessa Suomen muistomerkit : osa 6 : Häme (Väriteos Henna, 1996) mainitaan patsaasta seuraavasti s. 81:
"Mannerheimin ratsastajapatsas" : "Mannerheimin ratsastajapatsas on Veikko Leppäsen suunnittelema
pronssinen teos, jolla on korkeutta 3,6 metriä. Helsingin Marsalkan ratsastajapatsaskilpailussa
lahtelainen Veikko Leppänen sai kunniamaininnan. Lahtelaiset halusivat tarjota hänelle tilaisuuden tehdä
luonnoksesta julkinen veistos. Erityinen patsastoimikunta keräsi tarvittavat varat. Asematorilla sijaitseva
patsas paljastettiin vuonna 1959, vuotta aikaisemmin kuin Helsingin ratsastajapatsas."
Ulla Palmgrenin kirjasessa Lahden kaupungin julkiset veistokset (Lahden kaupungimuseo, 1995) on liki samat tiedot sisältävä suppea...
Mika Waltari aloitti koulunkäynnin syksyllä 1915 Augusta Lampenin johtamassa Valmistavassa koulussa. Waltari oli siis seitsenvuotias (tai täytti seitsemän juuri koulun alettua). Valmistava koulu sijaitsi Helsingissä Vuorimiehenkadun varrella. Waltari kävi tätä koulua kevääseen 1918. Talvella 1918 koulunkäynti tosin keskeytettiin sisällissodan vuoksi, ja Waltari oli sodan ajan Pornaisissa sukulaisten luona. Toukokuussa 1918 Valmistava koulu jatkui vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1918 Waltari aloitti koulunkäynnin Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Norssissa.
Nämä tiedot löytyvät ainakin seuraavista kirjoista:
Waltari, Mika: Ihmisen ääni: nöyryys - intohimo. Toim. Ritva Haavikko. Porvoo: WSOY, 1978.
Waltari, Mika: Kirjailijan...
Viaporin kapina 1.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tumanasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102 19770904
Viaporin kapina 2.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tunasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102
19770911
Elokuva/ohjelma on tallella Yleisradion arkistossa.
- tieto saatu Yleisradion arkistosta.
- Åke Lindmanin tuotannosta ei löydy...
Tervehtiä voi aina ja kaikkialla sanotaan Valonen, Helena, Hyvä minä : luontevan käytöksen kirjassa.[Helsinki] : Majakka, 2008 (Hämeenlinna : Karisto), 978-951-9260-72-3
Pääsääntö on kuitenkin että paikalle saapuja tervehtii jo tilaisuudessa, huoneessa, samassa tilassa olijoita.
Eihän sitä tarvitse papukaijan lailla jankuttaa samaa lausetta päivästä toiseen, pieni nyökkäys hymyn kera käy pidemmän päälle yhtä hyvin tervehdyksestä.
Aiheesta löytyy parikin kirjaa
Teos: Uusimaa a la carte : ruokakirja = matbok = foodbook / [toimittajat = redaktör = editors: Leena Kurronen, Ilse Kuusinen ; valokuvat = fotograf = photos: Martti Jämsä ; på svenska: Ilse Kuusinen, Annika Valovirta ; English translation: Marjaliisa Inha]
Julkaisutiedot [Helsinki] : Uudenmaan liitto, 1999
Teos: Itä-Uusimaa - Östra Nyland a la carte / [toimittaja = redaktör: Topi Haapanen] ; [käännös = översättning: Stig Wilkman]
Julkaisutiedot [Porvoo] : Itä-Uudenmaan liitto, 1998
Näitä teoksia on saatavissa HelMet-kirjastoista.
Netistä aiheesta löytyy tietoa mm. Ruokatieto-sivustolta
http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri/Paikallista_kulttuuria…
Ylen nettisivuilta löytyy Lähiruokaa-sivusto,...
Tuo lasten runoleikki löytyy kokonaisuudessaan (kaksi säettä) esimerkiksi kirjasta Matin ja Maijan laulukirja. Kirjasta löytyy sanojen lisäksi nuotit ja leikkiohjeet. Kirja löytyy Raumalta pääkirjastosta, Uotilasta ja Lapista.
Martti Häikiön Alkon historian (2007) mukaan makea martini-cocktail Gambina (28,5%, sokeria 120 g/l) oli valmistettu ginistä ja punaisesta vermutista. Juoma tuli kirjan mukaan myyntiin 1933. Gambina oli 1950- ja 1960-luvuilla väkevin B-ravintoloista saatava juoma (s.461). Teoksen mukaan hinta-väkevyys -suhteensa johdosta Sorbus on Vineton, Aperitan ja Gambinan kanssa leimautunut alkoholistien juomaksi (s. 187).Oheisen mtv-uutisten artikkeli kertoo Gambinan suosiosta ja uskollisista asiakkaista:https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/no-nyt-tuli-listojen-lista-1970-luvun-lehtiartikkeli-paljastaa-milla-alkon-juomilla-saa-halvimmat-kannit/6493600#gs.pvh5w9Muuten Häikiön historiikissa Gambina mainitaan vain tilastoissa:Vuonna 1956...
Tietoa Merja Jalosta löytyy mm. seuraavista kirjoista: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, toim. Ismo Loivamaa, 1995 s.49-54 ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, toim. Ismo Loivamaa, 1999 s.57-62. Kummatkin kirjat ovat luokassa 86.11 ja löytyvät ainakin Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston käsikirjastosta ja lastenosastolta. Merja Jalosta on tietoa myös osoitteissa http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html (Infoplaneetta) ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html (Otava).
Eve Hietamiehen tiedot löytyvät seuraavasta kirjasta: Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997. Kirja löytyy luokasta 86.203, sekä Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston...
Työministeriö on laatinut maahanmuuttajille terveys- ja äitiysneuvolapalveluita käsittelevän vihkosen Vauva syntyy Suomessa. Julkaisu on saatavana albanian, arabian, englannin, kurdin, persian, ranskan, serbokroatian, ruotsin, somalian, suomen ja vietnamin kielellä. Sitä voi tilata maksutta Terveyden edistämiskeskuksesta (www.health.fi ). Opasvihkoset viedään myös Internetiin, jolloin ne voi tulostaa Terveyden edistämiskeskuksen sivuilta. Tämän palvelun on tarkoitus toimia vuoden 2002 alusta.
Kirjallisuutta raskaudenajan ongelmista löytyy kirjastoista, esimerkiksi Naistentaudit ja synnytykset, toim. Ylikorkala ja Kauppila (Duodecim 2001). Suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita löytyy hakulauseella ”raskaus ja diabetes”,...
Näyttelijä ja muusikko Vesa-Matti Loiri on syntynyt 4.1.1945 Helsingissä. Hän on opiskellut Suomen teatterikoulussa 1963-1966 ja toiminut näyttelijänä sekä Helsingin että Turun kaupunginteattereissa. Hän on tunnettu näyttelijänä ja muusikkona, nykyään hän toimii freelancerina.
Ylen www-palvelussa Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina kerrotaan Vesa-Matti Loirin elämästä ja urasta http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=324
Lisätietoja löytyy myös kirjoista ja artikkeleista:
Elokuvakirja. Mitä-missä-milloin -sarja. Helsinki : Otava, 1972.
Kansallisgalleria. Suuret suomalaiset. Osa 5. Porvoo: WSOY; 1997. S. 150.
Suomen kansallisfilmografia 7, 1962-1970. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1998. S. 160-162.
Uuno Turhapuro...
Marianne on ranskalainen yhdysnimi nimistä Marie ja Anne. Kyseessä on alkuaan Jeesuksen äiti ja isoäiti.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Katso myös Väestörekisterikeskuksen nimipalvelua, josta löytyy tietoa etunimien yleisyydestä Suomessa eri aikoina:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Panu Pekkanen on suomentanut tämän englantilaisen lorun Monday's Child is Fair of Face. Se löytyy mm. Kaarina Helakisan toimittamasta runokirjasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 18.p. 2001)
Jussi Vilska on kirjoittanut mm. teokset Yksinäisyys (1990), Myytti mielenrauhasta (1984) ja Toivo voittaa pelon (1988). Näistä mikään ei suoranaisesti käsittele masennusta omakohtaisesti, mutta kaksi jälkimmäistä teosta kylläkin sivuavat aihetta.
Tässä lisäksi muutama kirja, joissa käsitellään masennusta ja kokemuksia siitä. Laura-Kati Juntunen: Pohjakosketuksia; uupuneiden selviytymistarinoita (2005), Juhani Mattila: Uupunut nainen (2009), William Styron: Pimeän kuva (1995 ja 2005), Ritva Laaksonen: Matka masennuksesta minuuteen (2001), Hymy Kankaanpää: Rakkauden kerjäläinen (2002).
Shunttilla tarkoitetaan sähkötekniikassa mm. sivuvirtaa. Lisää shunttin määritelmiä löytyy mm. teoksesta : Englanti-suomi-tekniikan ja kaupan sanakirja; Gummerus, 1996. Shunttivastuksella saa sivuvirran mitattua. Shunttivastuksesta voit lukea Jouko Niirasen teoksesta: Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus; Otatieto 1999.
