Luoto todellakin on vuoden 2020 väestötilastojen mukaan Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 91,6 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Jos Ahvenanmaakin otetaan mukaan, ovat Suomen ruotsinkielisimmät kunnat nämä:
Suomen ruotsinkielisimmät kunnat 2020
Kunta
Ruotsinkielisten osuus, %
Sottunga
96,0
Lemland
92,1
Saltvik
91,9
Luoto
91,6
Finström
89,9
Hammarland
88,7
Pedersören kunta
88,5
Sund
88,3
Jomala
88,0
Eckerö
87,7...
Teoksen ”Vem och Vad : 2004” mukaan Vivi-Ann Sjögren de Serrano asuu syntymäkaupungissaan Espoossa. Hän syntyi 31.5.1938 konttoristi Bruno Widergrenin ja tämän vaimon Runan (o.s. Hallgren) perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi v. 1956. Vuodesta 1958 hän on toiminut freelance näyttelijänä ja toimittajana radiossa, televisiossa ja suomenruotsalaisissa teattereissa. Hän avioitui valokuvaaja Fransisco Paco Serrano Gordonin kanssa v. 1965 ja jäi leskeksi v. 1992. Kirjailijalla on kaksi lasta Robert (1958) ja Maria (1967)
Teoksessa ”Suomalaisia kirjailijoita” , Otava, 2004, Vivi-Ann Sjögrenistä kirjoitetaan seuraavasti:
”S:n harrastukset, matkustaminen ja ruoka, ovat siirtyneet suoraan teoksiin. Kirjailijan draamantaju auttaa näkemään...
Suomen Numismaattinen yhdistys on julkaissut keräilijän oppaan nimeltä Suomen rahat arviohintoineen 2005 (lienee saatavissa omassa kirjastossasi. ks. HelMet-tietokanta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuomen+rahat+arviohintoineen/tsuomen+r… ). Sen mukaan Helsingin olympiakisojen juhlarahan vuodelta 1952 (nimellisarvo 500 mk) arvo olisi kunnosta riippuen 15-45 e.
Kookas-sivuston keskustelufoorumilla (http://www.kookas.fi/forum/thread/9830 ) arvellaan olympiarahan hinnaksi 20-30 e.
Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia.
Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
Sukunimi Vartiainen sisältänee tekijänimityksen 'vartija'. Se on voinut olla alunperin lisänimi, joka on annettu yhteiskunnallisen toimen haltijalle (kirkonvartija, kylänvartija, rajavartija, lainajyvästöjen vartija jne.), ja tämä vartia ~ vartija -lisänimi on sitten kehittynyt sukunimeksi. On myös arveltu, että nimiin Vartia ja Vartiainen sisältyy germaanista nimiainesta (vrt. henkilönnimet Wardo, Wardu, Wardus, Warto). - Nimeä ja sen varhaisia muotoja esiintyy jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
"Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet.
http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
Kokoelmista Täyttä päätä ja Pää tallella voisi löytyä hyvinkin muistiin ja muistamiseen liittyviä runoja. Samoin Runorumpu -nimisestä teoksesta.
Googlettamallakin voi löytää mukavia juttuja vanhenemisesta (vaikka muistamattomuushan ei aina liity ikääntymiseen) esim. https://ilopisara.wordpress.com/tag/vanhuus/
Suomen Pankin sivuilla tiedotteessa kerrotaan: "...keskuspankki lunastaa juhlarahat, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan..."
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
"...vuosina 1967–1985 lyötyjen juhlarahojen lunastaminen loppuu 31.12.2007. Lunastusajan päätyttyä nämä kolikot ovat maksuvälineinä täysin arvottomia.
Viimeiseen sarjaan kuuluvia markka- ja pennikolikoita sekä vuoden 1985 jälkeen lyötyjä juhlarahoja otetaan vastaan vielä helmikuun 2012 loppuun asti. Myös kaikki sodanjälkeiset markkamääräiset setelit ovat palautuskelpoisia 29.2.2012 asti.
Juhlarahojen palauttamisessa on hyvä ottaa huomioon, että keskuspankki lunastaa ne, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan. Joidenkin rahojen keräily- tai...
Teoksesta
Suomen kirjailijat 1945-1989. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985.
löytyvät seuraavat tiedot:
Salomies, Helfrid Kirsti Elisabet (os. Hildén)
Syntynyt 8.11.1894 Helsinki, kuollut 13.1.1965.
Isä lääninrovasti, ylioppilas Helsingin suomalainen yhteiskoulu 1912, kansakoulun opettaja Heinolan seminaari 1913, opintoja Helsingin yliopistossa, opettajana eri Helsingin kouluissa, Lasten Lähetyslehden toimittaja. Aviopuoliso vuodesta 1920 Ilmari Salosen (vuodesta 1935 Salomies, eli 1893-1973) kanssa. Lapsia kolme: poika 1921 (joka kaatui sodassa 1942), poika 1923 ja tyttö 1932.
Teokset:
Tohtorilan lapset. - Helsinki, 1945.
Seitsemän vuotta myöhemmin. - Helsinki, 1947.
Olli sai kauniit silmät. - Lahti,1956.
Ilona. - Helsinki, 1956....
Kaikki Kajaanin kaupunginkirjastoon tulevat lehdet löytyvät kirjaston kotisivulla olevasta lehtiluettelosta. Lehtiluettelo löytyy joko kohdasta Aineistoluetteloita ja sieltä Lehtiluettelo tai aakkosellisesta hakemistosta kohdasta Lehtiluettelo.
Kasvatusalan lehtiä ovat Aikuiskasvatus, Kansanopisto, Kasvatus, Nuorisotyö, Opettaja, Oulun ylioppilaslehti sekä Yliopisto.
Tämä on vain karkea jaottelu, muissakin lehdissä saattaa olla aiheeseen liittyvää materiaalia.
Ammattikorkeakoulun kirjaston lehtiluettelo löytyy heidän kotisivultaan osoitteesta http://www.kajak.fi/suomeksi/Kirjasto/Kajakki-_aineistotietokanta/Lehti…
Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastoon tulevia lehtiä voi kysellä suoraan heiltä tai hakea lehtiä OULA-tietokannasta lehden...
Kaiketikin on kyse Toivo Kärjen laulusta Merenneidon kyynel, joka alkaa sanoilla "Kun laiva purjein valkoisin...". Sanat lauluun on tehnyt Reino Helismaa.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät esimerkiksi Toivo Kärjen sävellysten nuottikokoelmasta Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998).
Laulun voi kuulla esimerkiksi levyiltä Olavi Virta: Kootut levyt. Osa 9, 1953 (Fazer Musiikki, 199)ja Laulaja : kaikki levytykset (Warner Music Finland, p2013)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappaleen alkuperäinen nimi on "The gambler" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Don Schlitz, suomenkieliset sanat on tehnyt Juice Leskinen. Suomeksi laulu alkaa: "Oli kuuma kesä ilta, mä unta en saanut". Suomenkielisellä nimellä "Peluri" laulu löytyy kirjoista "Iisit biisit : piano" ja "Iisit biisit : kitara", mutta kummassakaan kirjassa ei ole melodianuotinnosta, vaan ainoastaan sointumerkit ja sanat suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisellä nimellä laulu löytyy kuitenkin monesta nuotista, esimerkiksi seuraavista:
Story songs : 52 narrative classics : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2016)
The great American songbook : country : music and lyrics for 100 classics songs : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, [2013])
Rogers, Kenny:...
Pentti Lempiäinen kertoo teoksessaan Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1978), että itse asiassa Johanneksen nimipäivä oli vuoteen 1972 asti 27.12. Se viittasi kahteen Johannekseen: evankeliumin kirjoittajaan ja apostoliin, jotka ovat Lempiäisen mukaan useimpien tutkijoiden mielestä eri henkilöitä. Vuoden 1973 almanakassa Johannes oli siirretty Jussin päivälle eli Johannes Kastajan syntymäpäiväksi 24.6.
Lempiäinen ei kerro tarkempia perusteluja siirrolle, mutta historiallisesti Johanneksen nimipäivä on tosiaan voinut olla kumpana päivänä tahansa.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavaa aineistoa mandoliininrakentamisesta:
Gibson A-tyylinen mandoliini (soitinrakennuspiirustus)
Huotari, Ari: Mandolin : piirustukset
Siminoff, Roger H.: Constructing a bluegrass mandolin.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Internetistä voi etsiä aineistoa hakukoneilla. Esim. Google-haku osoitteessa http://www.google.com hakusanoilla mandolin ja construction antoi runsaasti viittauksia.
Pentti Valkonen ja hänen veljensä Mauri olivat komppanianpäällikköjä. Heistä kirjoitetaan kirjassa Vuorio, Anelma, Raatteen pataljoona : I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Hämeenlinna : Karisto, 1973.
Pistojoen taisteluita kuvataan myös teoksessa Karhunen, Veikko, Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943, WSOY 1976.
Laura Benyikin kirja Ymmärrä elekieltä on saatavana useasta maakuntakirjastosta, mm. Lahdesta, Tampereelta, Kouvolasta, Jyväskylästä, Kuopiosta jne. Voit tilata sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjaston kautta.
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Kirjastot.fi-sivustolta Frank Monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Kirjoita nimeke-riville kirjan nimi ja kun valitset valitse kirjastot -valikosta kaikki kirjastot, saat näkyviin kirjastot, joissa kyseinen kirja on.
Kirjan ensimmäinen ja toinen (lisä-)painos ovat samansisältöisiä, joten sisällön kannalta on sama kumman painoksen saat. Sen tietää siitä, että kirjoilla on sama standarditunnus eli ISBN (Tällä kirjalla se on 952-451-055-3). Jos kirjan sisältö muuttuu seuraavaan painokseen, se saa myös uuden ISBN:n. Siksi kirjastojen tietokannoissa molemmat painokset ovat samassa tietueessa.
Kirjan alkusivuilta näkee, onko se painettu vuonna 2002 vai 2005. Joten jos haluat nimenomaan vuonna 2005 painetun kirjan, sinun täytyy itse painovuosi kirjasta tarkistaa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa niin tekemään.
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
Kirjan
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. - Uud.laitos, 2000.
mukaan 'rainiolla' on mainitsemanne 'hylätyn peltomaan' ohella merkityksiä 'raivattu alue' (Hartola, Lappee), 'raunio, kivikasa' (Kuopio). Tilannimenä Rainio tunnetaan mm. Ylä-Satakunnasta, Hämeestä, Itä-Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta ja tämä onkin monen sukunimen alkuperä. Suomalaistamisen myötä tämän nimen ovat ottaneet mm. Nygren (Turku 1902), Johansson (Helsinki 1899, 1901), Andrejeff (Joensuu 1902), Roos (Pori 1906), Fabrell (Kiikala), Lilius (Laukaa ja Saarijärvi 1906).
Monet antiikkiliikkeet ottavat vastaan ostotoivomuksia. Antiikkiliikkeiden yhteystietoja voi hakea esim. Inoa.fi-yrityshakupalvelusta ( www.inoa.fi ) > Toimialahakemisto > Taide ja kulttuuri > Antiikkia.
Heljä Liukko-Sundströmin Vuodenajat-seinälautasia kannattaa tiedustella esim. Antiikki Alexandran Kammarista,
Uudenmaankatu 13, 00120 Helsinki, puh. 09-6121212.
Huuto.net on verkossa toimiva huutokauppa. Palvelussa on mahdollista käyttää kirjautumista vaativia vahtipalveluita.
Kun haluttu esine tulee huutokaupattavaksi, saa vahdin asettaja siitä tiedon sähköpostiinsa.
Ohjeet ( www.huuto.net/fi/ohje-vahdit.php3 )
