Historioitsijoiden keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että Mannerheim ei ollut natsi. Erooppalaisena aristokraattina Mannerheim edusti monilta osin erilaisia arvoja kuin natsit. Toisin sanoen Mannerheimin ja natsien maailmankatsomukset erosivat toisistaan huomattavasti.
Suomen ja Natsi-Saksan suhdetta ja yhteyksiä käsitellään muun muassa seuraavissa teoksissa:
Jokisipilä, Markku: Kolmannen valtakunnan vieraat : Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 (2013).
Seppinen, Jukka: Hitler, Stalin ja Suomi : isänmaa totalitarismin puristuksessa 1935-1944 (2009).
Soittelin Suzuki-perämoottori liikkeisiin ja sain McSea oy:n huollosta vastauksen kysymyksiisi. (www.mcsea.fi Puhelin: 050-3000398)
Tuosta numerosarjasta tuntuisi puuttuvan osa...
Jos alku on 00501- niin se viittaa vuoden 1992 tai vuoden 2002 malliin. Ihan tarkkaa vastinetta emme löytäneet.
Kone on kaksitahtinen, joten 98 on ainoa polttoainevaihtoehto.
Vastaus on hieman hutera. Sinun kannattaa otta yhteyttä johonkin Suzuki liikkeeseen.
Sanontaa ei löytynyt mistään perinne- eikä muusta suomen kielen sanakirjasta. Ainoa lähde, mistä sana "munalöylyt" löytyi, on Internetissä Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan kotisivuilla, leikkimielisellä Möd Knuller vastaa -palstalla (http://www.siba.fi/Opiskelijajarjestot/Saymaa/9905/mod.html).
Kollegiaalisen konsultoinnin tuloksena päädyimme arveluun, että munalöylyt tarkoittaa äärettömän kovia löylyjä. Asiaa voi yrittää tiedustella Suomen Saunaseurasta (http://www.sauna.fi/default.htm) tai Kansanrunousarkistosta (http://www.finlit.fi/kra).
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että puhveli on vankkarakenteisista, käyräsarvisista nautaeläimistä, myös biisonista (eli amerikanbiisonista, Bison bison) käytetty nimitys.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana puhveli perustuu pohjimmiltaan kreikan sanaan boúbalos, joka on voinut tarkoittaa myös jonkinlaista antilooppia. Suomeen sana on tullut 1800-luvulla ruotsista. Vielä Carl Heleniuksen sanakirjassa vuodelta 1838 ruotsin buffel-sanan vastineena on suomeksi hiidenhärkä tai hiidenlehmä.
Metsähallituksen retkikartta.fi-palvelun mukaan kuvassasi näkyvä vihreä alue, jossa on risti, on hautausmaa. Keskellä hautausmaata oleva merkki kuvaa alueella olevaa muistomerkkiä, joka on kaiketi vihreä vain vihreän alueen takia.
Retkikartta - Metsähallitus
Mselitys_RVK_korjattu (retkikartta.fi)
Aluetta ympäröivät vihreät täplät lienevät puita. Suomen Suunnistusliitto esitteli vuonna 2017 uusia karttamerkkejä, joissa vihreän ympyrän kerrotaan olevan puun karttamerkki:
Suomen Suunnistusliitto ry
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,...
Helmet-kirjastoilla (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) on yhteiset käyttösäännöt, jotka löytyvät Helmet-sivujen Ohjeista ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ). Käyttösääntojen mukaan Helmet-kirjastot ovat kaikille avoimet. Jotta voisi lainata, tarvitsee kirjastokortin, jonka myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. (Kirjastokortin hankkimisesta on lisäohjeita.)
Keinuhevonen-nimisiä lauluja on useita. Kansallisdiskografia Violassa mainitsee ainakin puoli tusinaa. Jos jättää pois uusimmat, jäljelle jää silti useita vaihtoehtoja:
1. "Keinuhevonen" (säv. Kauko Muje, san. Vuokko Muje). Julkaistu LP-levyllä Samuli Satunen: Lakkari lastenmaa, 1981. Laulussa on kertosäe "Vaan kerro missä on ratsusi juossut, kun se noin päätä keinuttaa.
2. "Keinuhevonen" (säv. Sirkka Valkola-Laine, san. Kirsi Kunnas). Julkaistu LP-evyllä Myyrä Matikainen ja muita Sirkka Valkola-Laineen lauluja. 1972, SFLP8519. Sanat alkavat ilmeisesti "Mullapa oli keinuhepo, jossa oli valkeita pilkkuja".
3. "Poika ja keinuhevonen" (säv. J. Haapamäiki, san. Leena Ravanti). Julkaistu Hannu Kautiaisen omakustannelevyllä 1981.
4. "...
Vuodelta 1917 on kahdenlaisia 10-pennisiä:
1) kolikossa on Nikolai II:n monogrammi
2) kolikossa on kotkavaakuna ilman kruunuja
Hinta, jossa ko. rahat yleisimmin esiintyy on 1 €.
Lähde: Suomen rahat arviointihintoineen. Keräilijän opas. Suomen Numismaattinen yhdistys, 2002.
Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen.
Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan:
"Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla."
Karjalainen 2.6.2006, s. 19
(Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Suomessa, kuten varmasti monissa muissakin maissa, on ollut kautta aikain käytössä erilaisia lempi- ja puhuttelunimiä, jotka poikkeavat henkilön virallisesta nimestä. Usein ne ovat erilaisia lyhentymiä tai arkipäiväistettyjä muotoja virallisesta nimestä.
Syitä kutsumanimien käyttöön voi olla monia. Puhuttelunimi voi olla helpompi (esim. kansanomainen muunnos vierasperäisestä nimestä) ja sen käyttö voi viestittää puhujan ja puhuteltavan välistä epämuodollista tai läheistä suhdetta. Nimet voivat olla yksityisiä tai julkisia: niitä voidaan käyttää joko vain perhepiirissä tai myös esim. koulussa tai työelämässä. Oma lukunsa ovat taiteilijanimet, joita vaikkapa kirjailijat tai muusikot käyttävät teostensa julkaisussa.
Monilla nimillä on...
Kyseessä on virsi 301. Nykyisessä, vuonna 1986 hyväksytyssä muodossa virren teksti löytyy täältä:
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0f24d4d74bd6338bc2256ff9003366cb/4331539fd…
Sinun hakemasi sanamuoto on kuitenkin peräisin vuoden 1938 virsikirjasta ja sisältyy siis kaikkiin ennen vuotta 1986 julkaistuihin virsikirjan painoksiin. Sitä en pikaisella etsimisellä löytänyt verkosta, joten kopioin sen tähän:
1. Kirkasta, oi Kristus, meille Ristinuhri Golgatan, Josta meille langenneille Loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä Aina kohti ristiä.
2. Synkeys nyt hajoaapi, Yöstä päivä valkenee. Kun näin Jeesus voiton saapi, Taivas meille aukenee. Herra Jeesus verellään Rauhan tuotti ristillään.
3.Ain on Paimen lammastansa Eksyneintä säälinyt, Nostanut...
Nisäkkäiden sukellusrefleksi selitetään yleensä evoluution jäänteeksi ajalta, jolloin nisäkkäät asuivat vielä meressä. Ensimmäisen kerran se havaittiinkin juuri merinisäkkäillä, ja niillä sitä on tutkittukin eniten.
Sukellusrefleksi aktivoituu naama-alueen tuntoaistimista veden alla ja siihen kuuluu useita elimistön reaktioita hengityksen pysäyttämisen lisäksi: verenkierron sentralisaatio eli keskittyminen sisäelimiin, sydämeen ja aivoihin, sydämen sykkeen aleneminen, rentoutuminen ja aineenvaihdunnan hidastuminen sekä pernan supistuminen. Näiden seurauksena elimistön hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotanto vähenevät, lämmönhukka pienenee ja painevaurioiden riski vähenee. Sukellusrefleksi on tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn...
Tällaisia merkityksiä nimille löytyi Bruce Lanskyn kirjasta Baby names around the world.
Kirjan mukaan Elek on unkarilainen nimi ja yksi versio nimistä Alec ja Alex. Alex ja Alexander ovat alkujaan kreikkalaisia nimiä. Alexander merkitsee ihmiskunnan puolustajaa.
Nicolas on kirjan mukaan italialainen nimi. Kreikkalainen muoto on Nicholas. Nicholas-nimen sanotaan merkitsevän voitokasta kansaa.
Elliot on englantilainen nimi ja heprealaisten nimien Eli ja Elijah variaatio. Elijah merkitsee kirjan mukaan "Herra on minun kuninkaani".
Christian merkitsee Kristuksen seuraajaa, voideltua.
Laiho on peräisin sukunimien suomalaistamisesta 1870-luvulta. Silloin savokarjalaisen osakunnan jäsen ylioppilas Otto Viktor Emmanuel Liljeroos otti nimekseen Laiho. Myöhemmin 68 erilaista ruotsalaista sukunimeä 41 eri paikkakunnalta vaihdettiin Laihoon. Laiho-sana merkitsee tuuleentuvaa viljaa tai halmetta, mikä on ehkä ollut nimenmuuttajilla mielessä. Se voi kuitenkin olla myös laiha-adjektiivista johdettu.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Voit hakea tietoa Suomen matkailun historiasta Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kirjastossa tai internetin kautta http://www.lahti.fi/kirjasto/
Voit käyttää asiasanoina esim. matkailu, historia, Suomi, matkailijat, nähtävyydet, matkailukohteet. Asiasanoja voi yhdistellä. Aiheesta löytyy esim. Hirn, Sven: Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987), Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa (1994), Krohn, Aarni: Elämän lomassa: suomalaisen loman historiaa (1991), Kolin perintö: kaskisavusta kansallismaisemaan (2000), Salokorpi, Sinikka: Matkailijan Suomi: tuhat parasta nähtävyyttä (1997), STN-matkaopas 2002: matkailu-Suomi yksissä kansissa (2002), Vuoristo, Kai-Veikko: Lumen ja suven maa: Suomen...
Vuoden 2007 Tilastollisen vuosikirjan mukaan suomalaisten virkamiesten lukumäärät ovat seuraavat: Valtio 132 927, Kunnat 328 235, Kuntayhtymät 122 881, Ahvenanmaan maakuntahallitus 2 157.
Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa".
Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
