Amélie on ranskalainen muoto nimestä Amalia, joka taas on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä ”amal” (työ, taistelutyö). Nimipäivää vietetää 19.5. Lisätietoa löytyy kirjoista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Helsingin Sanomien Aikakoneessa ovat luettavissa digitoidut vanhat lehdet vuosilta 1889 - 1997. Aikakoneen hakutoiminnolla löytyvät myös kuolinilmoitukset.
https://www.hs.fi/aikakone/?ref=nav
Sanat ovat laulusta nimeltä "Muista joka päivä", säv. Väinö Viitasalo, san. Oke Peltonen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Lasten toivelaulukirja (ISBN: 951-757-093-7) ja Lasten virsi (951-627-126-X).
Suhmura on paikka Pyhäselän Hammaslahdessa. Se on pieni Haapajärveen, Laivanpäähän ja Salokylään rajoittuva perämaa. Suhmura ei ole kylä vaan Hammaslahden yksi nurkka, joka ulottuu Pyhäselkä-järven rantaan.
Suhmura-nimen alkuperästä ei ole tarkaa tietoa, mutta Terho Könönen, "Suhmuran Santra" -laulun tekijä olettaa paikan nimen juontuvan kahdesta venäjän sanasta: suhoi=kuiva ja smura=nurmi, siis suhoismura=kuivanurmi. Alueella on ollut venäläisvaikutusta.
Ks. TUOMINEN, Vesa: Pyhäselän partailta. 1995.
MAAKUOPPAMÖKKEJÄ ja suakkunoita Suhmurasta : Suhmuran
historiikki. 1995.
"Suhmuran Santra" -laulun on säveltänyt ja sanoittanut Terho Könönen.
Terho Könönen kertoo laulun synnystä seuraavaa:
"Kyllä Santra aikoinaan tavattiin. Kävin...
Jimi, Jim ja Jimmy ovat englantilaisen James -nimen muunnoksia. James taas on muunnos Jaakobista, joka on peräisin Raamatusta. Raamatussa esiintyy useita Jaakobeja. Vanhassa testamentissa on patriarkka Iisakin toinen poika Jaakob. Uudessa testamentissa Jaakobeja ovat mm. apostoli Jaakob, yksi Jeesuksen opetuslapsista. Nimen merkityksestä on useita tulkintoja. On arveltu sen olevan mm. lyhennys nimestä Ja´akob´el "Jumala suojelkoon". Suomessa nimi esiintyi almanakassa vuodesta 1705 eri muodoissa, esim. Jacobus, Jacob. Suomalaistettu muoto Jaakko tuli almanakkaan v. 1890.
Eri kielissä Jaakobista on lukuisia muunnoksia ja kutsumamuotoja.
Helsingin Sanomat uutisoi 23.12.2008, että "korkeakoulutetuille esitetään oppisopimuksen tapaista täydennyskoulutusta, jossa lisäoppi saataisiin työssä. Opetusministeriön työryhmän mukaan koulutus voitaisiin käynnistää jo ensi vuonna." Ainakaan vielä tämä siis ei ole mahdollista.
Yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksissa sanotaan kuitenkin, että "työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, mille tasolle, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön. Mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita."
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kannattaa tutustua kirjastot.fi-sivustolle koottuihin koulutus- ja opiskelutietoihin ja etsiä sieltä itselle sopiva väylä....
Kaari liittyy rangaistuspotkuihin. Sääntöjen mukaan rangaistuspotkun aikana rangaistusalueella saa olla ainoastaan maalivahti ja rangaistuspotkun suorittaja. Muiden pelaajien tulee olla- pelikentällä- rangaistusalueen ulkopuolella- rangaistuspotkupisteen takana ja- vähintään 9,15 metrin päässä rangaistuspotkupisteestä.Tämä 9,15 metrin säde on merkitty pelikentälle vain osittain; ainoastaan rangaistusalueen ulkopuolelle jäänyt kaari merkitään, koska rangaistusalueella ei muutenkaan saa olla muita pelaajia.Rangaistuspotkukilpailun aikana säännöt ovat hieman erilaiset. Sen aikana kaikkien pelaajien, lukuun ottamatta kahta maalivahtia sekä potkun potkaisijaa, pitää pysyä keskiympyrässä.Jalkapallosäännöt https://www.palloliitto.fi/sites/...
Kahden äidin perhettä käsitteleviä kirjoja ei tullut mieleen,mutta feminististä otetta tai epätavallisempaa perhemallia on ainakin seuraavissa lastenkirjoissa:
Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja (Tsatsikin mutsi on epäsovinnainen ja rohkea tapaus)
Gunnel Linde: Tulta syöksevä äiti sekä muita satuja isistä ja äideistä
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa)
Tapani Bagge:Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa)
Hilary McKay: Saffy ja Sienan enkeli (taiteilijaperheessä isä on ollut juhlittu ja äiti vetäytynyt vaatimattomana syrjään, mutta äidistäpä tuleekin arvostetumpi)
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu...
Pauligin verkkosivuilla sanonnan "kylmä kahvi kaunistaa" veikataan juontuvan ajalta, jolloin nuoret naiset käyttivät aamunsa itsensä kaunistamiseen ja saapuivat myöhässä jäähtyneelle aamukahville.
Sanonta tunnetaan myös Saksassa. Löytämieni lähteiden mukaan "kalter Kaffee macht schön" -sanonta olisi peräisin barokkiajalta. Lähteiden mukaan ylimystön käyttämät meikit eivät olisi kestäneet kuumaa juotavaa, joten kylmän kahvin nauttimisen nähtiin ylläpitävän kauneutta.
Kysymäsi sanonnan loppuosan alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta oletettavasti se on uudempaa perua kuin tutumpi alkuosa.
Lähteet:
http://www.paulig.fi/kahvijutut/kylma-kahvi-kaunistaa
http://www.kaffeeteeabc.de/kaffee/geschichte_und_allgemeines/kalter_kaf…
http://www....
Huugo on harvinaisempi muoto Hugo-nimestä. Hugo-nimen lähtökohtana on muinaissaksan sana hugi, jolle on tarjottu sellaisia merkityksiä kuin ’mieli’, ’sielu’, ’sydän’, ’tahto’ ja ’ymmärrys’. Hugo on nimen latinalainen asu. Kansainvälisiä vastineita Hugolle ovat mm. ranskan Hugues, italian Ugo ja englannin Hugh, josta ovat muodostuneet hellittelymuodot Hewie, Hughie ja Huey. Hugoon on yhdistetty myös englantilainen sukunimi Hudson.
Hugo oli Suomen almanakassa 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Vuodet 1890-1928 nimi oli suomalaistetussa muodossa Huugo. Katolinen kirkko tuntee monia Hugo-nimisiä pyhimyksiä, ja nimeä on tehnyt tunnetuksi myös ranskalainen kirjailija Victor Hugo (1802-1885).
Hugo oli...
Keltavuokko on monivuotinen, Suomessa alkuperäinen kasvi, joka kukkii valkovuokon tavoin aikaisin keväällä. Keltavuokko ei ole suomessa rauhoitettu mutta Ruotsissa on.
Rauhoitetuista kasveista ja eläimistä on luettelo Ympäristöministeriön sivuilla:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi#a1
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=72990&lan=fi
Sekä vielä
http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
Internetistä löytyi sivusto, johon on kerätty erilaisia hyönteisiin liittyviä ennätyksiä. Urospuolisen paarman (Hybomitra hinei) huippulentonopeus on sivuston mukaan 145 km/h.
Sivuston alaosassa on taulukko eri hyönteislajien lentonopeuksissa. Diptere/tabanidae-ryhmän alta löytyy muidenkin paarmalajien nopeuksia. Taulukossa lentonopeudet on ilmaistu metriä/sekunnissa, joten km/h-muodossa olevan lukeman saat kertoimella 3,6.
Linkki:
http://ufbir.ifas.ufl.edu/chap01.htm
Anu on lyhennelmä nimestä Anna. Anna on kreikkalainen muoto hebrealaisesta sanasta hannah, joka merkitsee armoa.
Neitsyt Marian äidin nimi oli Anna.
Anna on kristikunnan eniten käytettyjä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia. Anu on nimen karjalainen muunnos.
Uskonnonhistoriassa Anu -nimellä on aivan toinen merkitys: Anu oli muinaisten babylonialaisten taivaan, myrskyjen ja aaltojen jumala.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja,WSOY 1999
Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska veteraaneja ei ole erikseen luetteloitu sotien mukaan. Joulukuussa 2019 Suomen Sotaveteraaniliiton tiedottoja Ariela Säkkinen on arvioinut talvisodan veteraanien määräksi noin 1300. Yhteensä rintamalisän saajia oli tuolloin 8500. Vuoden 2021 alussa veteraanien määrä oli enää 6000.
Talvisodan veteraaneihin sisältyvät arviossa myös myöhemmässä vaiheessa palvelukseen astuneet. Luku riippuu myös siitä miten alusta asti mukana ollut määritellään.
Lähteitä:
https://veteraanit.fi/ukk/
https://www.mantsalanuutiset.fi/paikalliset/1212395
https://www.verkkouutiset.fi/veteraaneja-on-taas-2500-vahemman-kosketta…
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille -nuottikirjassa (Tammi 2007) on runo seuraavassa muodossa:
Rup rup rullaa
reka reka rellaa
heissas toopeli heikkallaa.
Mi vatsoo nyy
mi vatsoo nyy
aavestikkaa kalliota röörää
rösäkömä aavestikka
röskähytti röh!
Oulussa laulua on laulettu 60-luvulla näin: "Prum prum rellaa, reka reka rallaa...".
Ruotsiksi loru alkaa näin: "Bro bro breja".
Kyse on ilmeisestikin monissa maissa vähän eri muotoisena lauletusta leikkilaulusta. Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelikin:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Bro_bro_breja
Alla olevalta sivulta voi katsoa, kuinka laulua on leikitty:
http://vetamix.yle.fi/media/14357
Kirjastoista löytyy useampiakin asiakirjaoppaita, jotka sisältävät mainitsemasi asiat; esimerkiksi Solveig Lehrerin kirja Affärsbrev - Liikekirjeitä - Business letters, Utbildningstyrelsen.1996.
Perusteellisimmat ohjeet ovat ruotsiksi, mutta sanastoa ja malleja on myös englanniksi ja suomeksi. Voikin olla, että joudut turvautumaan useampaan teokseen löytääksesi tarvitsemasi tiedot.
Liikekirjeenvaihtoa käsitteleviä kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta, http://www.libplussa.fi/. Valitse asiasanahaku ja käytä asiasanana liikekirjeenvaihto tai luokkaa 675.3. Voit rajata hakutulosta valitsemalla kieleksi vuorotellen ruotsin, englannin tai suomen. Näin tulosten selaaminen on vaivattomampaa. Plussasta näet myös missä...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää käännöstietokantaa, jossa ovat suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1979 http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan käännösten hakutulos: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Seuraavat kielet löytyvät: islanti, englanti, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, kroatia, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, tanska, tsekki, unkari, venäjä, viro, mari, espanja.
Tämä tekee yhteensä 24 kieltä.
Monikielinen väestötieteen sanakirja (Suomi - first edition 1962), verkossa (http://fi-i.demopaedia.org/wiki/Etusivu) määrittelee näin: Vanhemmat ja heidän lapsensa muodostavat yhdessä biologisen perheen 1. Veljistä 2 ja sisarista 3 käytetään yhteisnimitystä sisarukset 4. Mikäli lapsilla vain toinen vanhemmista on yhteinen, he ovat toisilleen velipuolia 5 ja sisarpuolia. Myös perintökaaressa katsotaan, että sisar- ja velipuolia toisilleen ovat sekä eri isän että eri äidin lapset riippumatta siitä, kumpi vanhemmista on yhteinen. www.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Milläs minä pääsen taivaaseen (trad.sovitus: Marko Mäkinen)
1. Milläs minä pääsen taivaaseen? Pyörälläkö vinhasti polkien? Autollako ajan vaiko raketilla meen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
2. Lentokone tässäkö tarpeen on? Laivako se viepi yli aallokon? Hevosetko hankin minä rattaineen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
3. Syntini kun hylkään ja tunnustan silloin minä taivaan jo omistan! Uskomalla Herraan Jeesukseen pääsen minä varmasti taivaaseen!
ainakin moniviestimessä Pieni suuri seikkailu : isä suojaa (1997)
terveisin Virpi Silvonen / Lappeenrannan maakuntakirjasto
