Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-...
Kappaleen nimi on Metsäniityn orvokit ja sanat löytyvät seuraavista nuottipainoksista: Matin ja Maijan laulukirja, Jos sull' lysti on, Suomalaisia kansanlauluja sekä Suuri kansanlaulukirja. Niiden saatavuuden voit tarkistaa Salli-tietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Kyllä vain, vanhoihin Aamulehtiin pääsee käsiksi Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Tapoja on erilaisia riippuen siitä, miten vanhaa lehteä haet.
Kirjaston asiakaskoneilla ja kirjaston langattomassa verkossa myös omalla laitteella on käytettävissä erilaisia arkistotietokantoja. Näistä Suomen media-arkisto sisältää Aamulehden artikkelit vuodesta 1995 lähtien. Tähän tietokantaan tosin talletetaan vain juttujen teksti, kuvia tai esim. ilmoituksia sieltä ei löydy. ePress-palvelusta löytyvät puolestaan näköisversioina kaikki Aamulehden numerot viimeisen kahden vuoden ajalta. Tietokantojen käyttöön voit kysyä tarvittaessa opastusta henkilökunnalta.
Kirjaston lehtilukusali säilyttää Aamulehden vuosikerrat, joten sen varastosta löytyvät...
Helsingin kaupunginkirjaston vanhoja aikakauslehtiä säilytetään Pasilan Kirjavarastossa. Lehdet ovat käytettävissä kirjaston aukioloaikoina ja ne saa varastosta muutamassa minuutissa.
Pasila, pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Ohessa on luettelo varastossa olevista lehtivuosikerroista. Kannattaa tarkastaa, että sieltä löytyvät haluamasi lehdet juuri 1970-luvulta.
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuna seuraavat sanomalehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Kyselimme asiaa matematiikkaa opiskelleelta tuttavalta. Hän vastasi näin:
"Arkuskosini (tai arcus) on kosinin käänteisfunktio, eli jos cos(x)=y niin arccos(y)=x
Toisin sanoen, arkuskosini y:stä antaa sen kulman x, jonka kosini y on.
Siinä missä kosinifunktio kertoo kulman kosinin, arkuskosini laskee, minkä kulman kosini kyseinen luku on. Toisin sanoen, jos cos(x)=y niin arccos(y)=x
'Second cos' lienee vain kyseisen laskinvalmistajan oma merkintä asialle."
"Taas Liisa nakellut on niskojaan, ja Pekka kiusaa siskojaan, ne kirjaan merkitään" alkaa laulun "Tonttu Torvinen" 2. säkeistö. Laulun on säveltänyt Matti Siitonen ja sanoittanut Vexi Salmi.
"Kas omenat ja namuset nyt tarjotaan! Livekala, kakut, joulupuuro, kutsulle ei saa nyt olla kuuro" lauletaan laulun "Juhla on verraton" (Nu har vi ljus här i vårt hus) 3. säkeistössä. Laulun on säveltänyt J. Ölander ja suomenkieliset sanat on tehnyt Rafael Hertzberg.
Arja Laatikaisen opinnäytetyön (2009) mukaan hameen alla käytetään esimerkiksi vanulla täytettyä tyynyä eli pönkkää. Pönkän tarkoitus on mm. auttaa pukua laskeutumaan kauniisti ja peittää mahdollinen raskaus. Merkittävin syy siihen miksi pönkän käyttö kuitenkin yleistyi 1990-luvulla etenkin nuorten romaninaisten keskuudessa on, että pönkkä nostaa hameen painoa pois vyötäröltä (Madetoja). Romanikulttuuria aloittelijoille -blogin mukaan on myös ompelijoita, jotka osaavat ommella hameen ilman pönkkääkin vyötäröltä keveäksi, joten mikään välttämättömyys pönkkä ei ole raskaassakaan hameessa.
Romaninaisen päällyshame voi painaa yli kymmenenkin kiloa, joten pönkkä todella lisää hameen käyttömukavuutta. Olettaisin, että hameen raskaus on rasite...
Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot -kirjassa on useita tontturunoja
- Talon tonttu
- Tonttu
- Tonttu kasvaa
- Tonttujen jouluyö
- Tonttujen kepponen
- Tonttuvaarin joululaulu
- Joulutontun tarina
- Joulutonttujen laulu
- Tonttujen jouluyö
Tontturunoja on myös seuraavissa teoksissa:
Ihan täysi tonttu! : runollinen joulukalenteri
Sitten leikitellään kuusen alla : Suomen lasten joulurunot
Joulu ihanin : joulurunoja (Tontun tiuku -niminen luku)
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi annetaan Mio-nimen kohdalla päivämäärä 25.1.
Lisäksi siinä sanotaan, että nimi voi olla Milon, Miron tai Bartolomeuksen muunnos.
Yleisten kirjastojen tietokannan Frankin mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/ diasarja: Sarre, Ella: Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne on diakuvina ja videokasettina ainoastaan Rovaniemen kaupunginkirjaston saamelaiskokoelmassa, josta ei aineistoa lainata.
Neljän tuulen lakin ohjetta on aikaisemminkin kysytty tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b23983c-cbd… . Siinä mainitaan Suuri käsityölehti 2004:3, s. 68-69, josta ohje lakkiin löytyy.
Kuvaukseen sopii sanfranciscolainen 4 Non Blondes -yhtye, jonka laulusolisti Linda Perry somisti paitsi silinterihattua myös lippalakkiaan lentäjänlaseilla. Kappale on luultavasti What's Up, yksi vuoden 1993 isoja hittejä. Yhtye kuitenkin hajosi pian tämän jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=6NXnxTNIWkc
Nimet Mandi ja Manda ovat Amandan lyhentymiä ja pohjautuvat Amandan tavoin latinan verbiin 'amare', (rakastaa). Amandan englanninkielinen lempinimi on Mandy. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu Suomessa 511 naiselle v. 1900-2016.
Nimi Mea saattaa olla lyhentymä jostain Me-alkuisesta nimestä. Se tarkoittaa latinaksi 'minun' ja on samamerkityksisen miehennimen Mion sisarnimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu n. 1920-2016 hiukan alle 1192 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Ks. tarkemmin
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Lempiäinen, Suuri etunimikirja 2004
Saarikalle, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön 2007
Kakskertaa kiertämässä eilen ja tänään (osa 1) -kirjassa esitellään muutama teoria, joihin saaren nimi voi pohjautua. Yksi niistä on, että saareen kuljetaan kahdesti veden yli, kun sinne tullaan Turusta, ja tämän vuoksi saarta on alettu kutsua Kakskerraksi. Kirjassa kuitenkin todetaan, ettei tämä voi pitää paikkaansa, koska päästäkseen saareen Turun suunnalta täytyy kulkea ainakin kolmen salmen yli. Erään toisen teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Kakskerran saarella on järvi ja siellä saari, joten saaren poikki kuljettaessa nousee samalle saarelle kahdesti. Kakskerranjärvi mainitaan myös Kakskerta - saaret salmien sylissä: Kakskerta-Satava-alueen vaiheita -kirjassa. Kirjan mukaan saaren nimen taustalla voisi olla se, että Kakskerran...
Italian ruokakulttuurista löytyy tietoa sekä kirjoista että netistä. Pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi
voit tutkailla, minkälaisia kirjoja aiheesta on saatavilla kirjastoissa. HelMetin etusivulla on kohta sanahaku, jota klikkaamalla pääset kirjoittamaan asiasanoja sanahaku-kenttään. Voit kirjoittaa vaikkapa Italia ruokakulttuuri, niin saat listan kirjoista. Klikkaamalla kirjojen nimiä saat esiin, missä kirjastoissa mitäkin kirjaa on (hyllyssä tarkoittaa, että kirja on paikalla kirjastossa). Tietenkin voit myös asioida missä tahansa kirjastossa ja kysyä asiaa. Kirjoja voi varata myös HelMetin kautta kautta, jos sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku. Varauksen yhteydessä voit määritellä, mistä...
