Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita lastenkirjoja 1980-luvulla. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. - Kirjakauppaliitosta ( http://www.kirjakauppaliitto.fi ) kerrottiin, että heidän tilastoistaan (Tilastotietoa) näkee vuosien 2001-2005 myydyimmät lastenkirjat. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin. Kuvakirjat täytyy poimia lastenkirjoista.
Vanhempiin tilastoihin voi käydä tutustumassa Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä ja niistä voi ottaa kopioita.
Poststrukturalismi tai jälkistrukturalismi on filosofinen suunta, joka syntyi Ranskassa 1960-luvulla kriittisenä reaktiona strukturalismin objektiivisuus- ja laaja-alaisuusvaatimuksia vastaan. Se tähdentää mm. tulkinnan ja totuuden subjektiivisuutta. Ranskassa suuntaa hiipui jo 1970-luvulla, mutta sen merkitys angloamerikkalaisen kulttuurin piirissä kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003 ja Factum 6, Weilin & Göös, 2005)
Poststrukturalismi liittyy läheisesti postmodernismiin. Kysymyksiin postmodernismista kirjallisuudessa on vastattu Etätietopalvelussa aiemmin. Näitä kysymyksiä ja vastauksia pääsee selaamaan arkistosta. Sen osoite on http://www.kirjastot.fi/ . Hakuruutuun...
Vastauksessani pitäydyn kertomaan 1) mistä saa tietoa ja tukea lyhytkasvuiset henkilöt, 2) miten määritellään autismi ja mistä saa tietoa autismista sekä 3) annan kaksi vinkkiä kirjallisuudesta nuorelle, jolla on vammainen sisarus.
1)
Lyhytkasvuisuudesta on hyvä tietopaketti ja tietoa kirjallisuudesta Lyhytkasvuiset ry:n sivustolla http://www.lyhytkasvuiset.fi/ . Sivustolla on yleistietoutta lyhytkasvuisuudesta, palveluista ja tukitoimista (mm. vaate- ja muista avustuksista), psykososiaalisista näkökohdista ja koulutuksesta sekä työllistymisestä. Lisää kirjallisuusvinkkejä on em. sivustolla olevassa kirjallisuusluettelossa.
Sivustolla on myös luettelo alueellisista yhdyshenkilöistä. Uskoakseni yhdyshenkilöt voivat auttaa myös kysyjää...
Marikki-nimellä ei ole almanakassa omaa päivää. Almanakkatoimiston sivuilla osiossa Nimiuudistusarkisto löytyy tietoa niistä perusteista, millä nimet ovat almanakassa, ks. http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ .
Marikki-nimi on Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan muunnos nimestä Marika, joka on taas muunnos Mariasta. Marian ja Marikan nimipäivä on 2.7., jolloin voisi myös Marikin nimipäivää viettää.
Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889.
Koko säkeistö kuuluu seuraavasti:
"Rannalta tältä palasen
maat' ihanaista isien
sa näet, nuorukainen:
kuin Virtain järvet ihanat
on Saimaan sadat lahdelmat,
Imatra pauhaavainen
ja Vuoksen aallot vaahtoisat."
Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt
http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet
http://www.panoramio.com...
Radioteatterin 1990-luvulla tuottama Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarja on julkaistu tallenteina cd-levyillä ja lainattavissa monista kirjastoista. Sarja on julkaistu viidessä osassa, jotka on nimetty alkuperäisen kirjasarjan osien mukaan: Linnunradan käsikirja liftareille (jaksot 1-4), Maailmanlopun ravintola (5-12), Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki (13-18), Terve ja kiitos kaloista (19-21) ja Enimmäkseen harmiton (22-25).
Leivontaresepteissä, joissa käytetään rommiaromia, määrä on 1-4 tl. Taikinan koko ohjeissa on kuivakakun kokoluokkaa. Myös valmistajan tuotekuvauksessa kerrotaan, että sitä käytetään leivonnassa "pieniä määriä". Määrä riippuu kuitenkin leivonnaisesta, johon sitä käytetään, ja siitä miten voimakkaan rommin maun kakkuun haluaa. Joissain ohjeissa oli valmiiksi 1-2 tl, mutta neuvottiin tuplaamaan määrä, mikäli haluaa voimakkaamman rommin maun.
Laskiaispullien mantelimassaan neuvotaan laittamaan karvasmanteliöljyä 1-2 tippaa. Ohje mantelimassan valmistamiseen löytyy esimerkiksi DanSukkerin sivuilta.
Vastaus ei ole kysymyksiisi täysin kattava, koska leivonta ei kuulu kirjastonhoitajan osaamisalueeseen. Leivontaan liittyviä...
Kirjallisuutta:
Fabritius: Kengitysopin käsikirja (u.p. 1996)
Paatsama: Hevosen kengitys ja ontumisviat (1973)
Vuorinen: Kengitysoppi (1937)
Gummerus: Kavionhoito- ja kengitysopas : maamiehiä varten (1923, 1927)
Bergman: Kengitysoppi (1920)
Englanninkielisiä:
The natural horses. Practical guide to lameness in horses (myy Ratsukenkä Oy)
Liikkeitä Oulussa:
Ravitarvike Karhula Äimärautio p. 379885
Oulun ratsastustarvike Kirkkok. 65 p. 377999
Ratsumestarit Isok. 10 p. 3118666
Muualla:
Ratsukenkä Oy Helsingissä
Velj. Wahlsten Oy Vieterik. 1 Jokimaan ravikeskus 15700 Lahti p. 03-7353331
Kengitysseppiä koulutetaan Ypäjän hevosopistossa
http://www.ypaja.fi/hevos-opisto. Sieltäkin voinee kysyä lisätietoja.
Suomen kengityssepät ry:llä on kotisivu...
Muutosjohtamista ja henkilöstöjohtamista käsittelevää kirjallisuutta :
KOTTER, John P. : Muutos vaatii johtajuutta. 1997.
RUSSEL-JONES, Neil : Muutosjohtaminen. 2000.
PATON, Robert A. : Change management. 2000.
NURMI, Raimo : Johtaminen ympäristössään. 2000.
JALAVA, Urpo : Esimiestyö ; valmentaminen ja uudistuminen. 2001.
KAUHANEN, Juhani : Henkilöstövoimavarojen johtaminen. 2000.
STRÖMMER, Riitta : Henkilöstöjohtaminen. 1999.
KUMPULAINEN, Ritva Sydämen aika : työyhteisön kovat, pehmeät ja lujat. 1999.
KIrjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Joitakin lehtiartikkeleita muutosjohtamisesta :
HOPE, Tony : Muutoshankkeen johtaminen. Yritystalous 1997 : 6. s. 30-38.
MORGAN...
Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia.
Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
Eri nettilähteiden mukaan suomeksi dubattuja ovat (suomenkieliseltä nimeltään):
- Laputa: linna taivaalla
- Naapurini Totoro
- Kikin lähettipalvelu
- Aaltojen kuohu
- Pom Poko
- Sydämen kuiskaus
- Henkien kätkemä
- Kissojen valtakunta
- Liikkuva linna
- Maameren tarinat
- Ponyo rantakalliolla
- Kätkijät
- Kukkulan tyttö, sataman poika
Osa on ilmestynyt sekä dubattuna että tekstitettynä. Tiedot perustavat televisiokanavien tai elokuvan myyjien ilmoituksiin.
Helmet-kirjastoista lainaksi saa nämä Ghibli-elokuvat: Laputa: linna taivaalla, Ponyo rantakalliolla, Prinsessa Mononoke, Sydämen kuiskaus, Tuulen laakson Nausicaä, Porco Rosso, Maameren tarinat, Naapurini Totoro, Kikin lähettipalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos kysyjä tarkoittaa Kaius Tihtosen laulua "Taivaanrannan kulkija", näyttää valitettavasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu nuottia sanoineen.
On olemassa myös samanniminen Reino Bäckmanin sanoittama käännösiskelmä, jonka ovat säveltäneet Luigi Albertelli ja Enrico Riccardi. Myöskään tätä laulua ei ole julkaistu nuottina, josta sanat saisi kätevästi.
En kyennyt löytämään laulun sanoja myöskään internetistä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee kuunnella laulua äänitteeltä ja yrittää kirjoittaa sanat muistiin. Kaius Tihtosta voi olla vaikea tavoittaa, hän katosi musiikkimaailmasta yhden levyn vuonna 1972 tehtyään. Erik Lindström julkaisi 1970-luvulla muutamia Tihtosen humppia nuottina, mutta valitettavasti ei juuri tätä kysyttyä...
Kristittyjen varsin yksimielisen raamatuntulkinnan mukaan ei ainakaan voi sanoa, että hän olisi eri Jumala. Kristityt pitävät kiinni monoteismista eli yksijumalaisuudesta.
Kaikkien kristillisten kirkkojen yhteinen tunnustus on, että Jumala on kolmiyhteinen. Raamattu ei sisällä tällaista oppia täydelleen muotoiltuna, mutta kyllä monia siihen suuntaan viittaavia kohtia.
Jumaluudessa on yksi olemus ja kolme persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Poika on syntyisin Isästä, kun taas Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta (itäisessä kristikunnassa on tosin opetettu, että Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta.
Oikeaksi tunnustetun opin lausui julki Nikaian tunnustus 300-luvulla:
"Me uskomme---yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan...
Suoraan leiritoimintaan liittyvää ryhmäytymiskirjallisuutta ei tunnu löytyvän. Ryhmäkäyttäytymiseen, -psykologiaan ja -sosiologiaan liittyvää kirjallisuutta on taas suomeksikin julkaistu todella paljon. Liitän vastauksen loppuun luettelon joistakin 1999-luvulla julkaistuista teoksista, joissa em. asioita käsitellään. Kirjoja voit tiedustella omasta kirjastostasi. Suosittelenpa vielä, että käyt omassa kirjastossasi tekemässä itsekin hakuja sekä kirja- että lehti/artikkelitietokannoista. Hakusanoina voisit käyttää esim. termejä sosiaalinen käyttäytyminen, ryhmäkäyttäytyminen,ryhmät, leirit, leirikoulut... Kirjastosi työntekijät neuvovat kyllä, kun kysyt rohkeasti!
AHO, Sirkku : Minä ja muut : kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen....
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa.
Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista....
Kirkonrotta nimi viittaa leikin kristilliseen alkuperään. Leikin alussa toistettu loru: ”Vasta pesty, puhdas selkä, saippualla pesty, ympyrä ja risti, kuka siihen viimeisenä pisti” viittaa Jeesuksen viimeiseen matkaan ristille. Nykyisin tämä loru on muuttunut, lyhentynyt tai peräti jäänyt pois. Ymmärtäisin, että kirkonrottaa on leikitty sen kristillisyyden vuoksi etenkin kirkon ovea vasten, jolloin on ollut luonnollista etsiä kirkon rottia.
Muistatko vielä Kirkonrotan ja muut perinneleikit? Ne ovat edelleen pihojen hittipelejä | OP Media (op-media.fi)
Ornitologia eli lintutiede on biologian osa-alue. Biologiaa voi opiskella Helsingin, Jyväskylän, Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa.
Koulutusohjelmien sisällöstä löytyy tietoa yliopistojen sivuilta:
Helsinki: https://www.helsinki.fi/fi/koulutusohjelmat/biologian-kandiohjelma
Jyväskylä: https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv/opiskelu
Turku: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedeku…
Itä-Suomi: https://www.uef.fi/fi/yksikko/ymparisto-ja-biotieteiden-laitos
Oulu: https://www.oulu.fi/fi/hae/kandidaattiohjelmat/biologia
Aivot ovat osa hermostoa. Selkäytimen kanssa aivot muodostavat keskushermoston. Aivosairaudet kuuluvat siis hermoston sairauksien piiriin. Lisää aiheesta esimerkiksi Heikki Takalan ja Jyrki Joensuun kirjassa Joka kodin suuri lääkärikirja (Otava, 2000) tai tarkemmin teoksessa Neurologia (Jorma Palo & al).
Top ten - listaa ei aiheesta löydy, enkä sellaista lähtisi alaa tuntematta tekemään. Yleisimmistä hermoston sairauksista kerrotaan lääketieteen yleisteoksissa, kuten mainitsemassani Takalan ja Joensuun kirjasssa.
Osoitteessa http://www.neurocity.fi/ linkit - otsikon alla on kattava lista erilaisia linkkejä liittyen neurologisiin sairauksiin. Voit vielä tiedustella asiaa alan asiantuntijalta. Osoitteessa http://www.tohtori.fi/kysy/ on...
Suomen kielellä J. K. Rowlingistä löytyy tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175957912262
Lisää tietoa J. K. Rowlingista on saatavissa esimerkiksi seuraavasta kirjasta:
Tekijä: Smith, Jean
Teos: J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta
Julkaisutiedot: Helsinki : Memfis books, 2003 (Pieksämäki : RT-print)
ISBN: 951-98833-2-0 (sid.)
Englanninkieltä osaavan kannattaa vilkaista myös esimerkiksi näitä sivuja:
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Joanne-Kathleen-Rowling
Runo on suomeksi Sinipunervia hämäriä (Violetta skymningar) ja se ilmestyi kokoelmassa Runoja (Dikter) vuonna 1916.
Runo on myös kirjassa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Runo on käännetty englanniksi nimellä Violet twilights ja Violet dusks.
