Bialetti-mutteripannu tai mokkapannu on alumiinia. Alumiiniastioita ei pidä pestä konetiskiaineella, joka on voimakkaasti emäksistä. Alumiiniastioiden tahroja neuvotaan poistamaan saippuoidulla teräsvillalla, etikalla, etikka-suolaliuoksella tai nestemäisellä hankausjauheella. (Lähde: Kodin neuvot ja niksit / Barty Phillips)
Vuonna 1946 syntyi elävänä 106 075 lasta.
Vuoden 2021 lopussa (31.12.) heitä on 66 465 henkeä (75-vuotiaita),
poiminta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/729d427f-019e-4fee-bfbb-cad59806499…;
Lähteet: Tilastokeskus, StatFin, 12dx -- Väestönmuutokset ja väkiluku, 1749-2021
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn… ja
väestörakenne, Tilastokeskus
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löytyivät hakutermeillä asiakaspalvelu ja kirjastot esim. seuraavat viitteet:
Korkeakoulukirjaston asiakaspalvelun arviointi / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen.
Hki : Edita, 1999.
Success at the enquiry desk / Tim Owen.
London : Library Association Publishing, 1997.
Customer service exellence / Darlene E. Weingand.
Chicago : American Library Association, 1997.
Aleksista (artikkeliviitetietokanta) esim. seuraavat viitteet:
Tehokkuutta ja laatua kirjaston asiakaspalveluun benchmarking-menetelmällä / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen. Signum 1999 ; (32) ; 8 ; s.154-157.
Pelaako palvelu? / Riitta Myllylä. Kirjastolehti 1999 ; (92) ; 6 ; s.10-11.
Asiakas? / Maisa Lovio. Kirjastolehti 1998...
Mitch Albomilta on suomennettu vain kirja Tiistaisin Morrien luona (Tuesdays with Morrie),
jonka suomalainen kustantaja on WSOY. Kustantajalle voit lähettää julkaisutoiveen tämän linkin kautta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Laura Benyikin kirja Ymmärrä elekieltä on saatavana useasta maakuntakirjastosta, mm. Lahdesta, Tampereelta, Kouvolasta, Jyväskylästä, Kuopiosta jne. Voit tilata sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjaston kautta.
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Kirjastot.fi-sivustolta Frank Monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Kirjoita nimeke-riville kirjan nimi ja kun valitset valitse kirjastot -valikosta kaikki kirjastot, saat näkyviin kirjastot, joissa kyseinen kirja on.
Kyseessä on kansanlaulu, yleisimmin tunnettu nimellä Kuusankosken partahalla (Kiekkumaralla). Nuotinnoksia on julkaistu eri teoksissa ja myös cd-tallenteella kappale on saatavissa. Esimerkiksi Freija-yhtyeen esityksen voit kuunnella YouTubelta.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=d6a89695-9c3d-4f8…
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kuusankosken+partahalla&typ…
https://www.youtube.com/watch?v=-0cggeAsPVE
Kirjailijoista etsitään tietoja kirjaston yleisöpäätteellä kirjoittamalla asiasanaksi kirjailijan nimi Meri Veijo.
Löytyy esim. teokset: Sihvo, Hannes: Veijo Meri - täynnä liikettä. 1998
Kansallisgalleria ---Suuret suomalaiset. 5. 1997
Kirjastossa on myös kirjailijahakemistoja, joissa on tietoja suomalaisista kirjailijoista ja
Veijo Merestä esim:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.
Salokannel, Juhani: Linnasta Saarikoskeen -- Suomalaisia kirjailijakuvia.
Artikkeleiden lopussa on lähdeluettelot, joista saat lisää tietoa kirjailijoista.
Romaanista Manillaköysi löytyy kirjoitus teoksessa
Polkunen, Mirjam: Romaani ja tulkinta. 1973
Kannattaa käydä kirjastossa.
Katso myös nettisivua
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/...
Hyvä yhteenveto aiheesta löytyy Pirkko Brusilan toimittamasta kirjasta Seksuaalisuus eri kulttuureissa (Duodecim, 2008). Se käsittelee suhtautumista seksuaalisuuteen yleensä ja myös homoseksuaalisuuteen sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja sen herätysliikkeiden ja ns. vapaiden suuntien että ortodoksisen kirkon, katolisen kirkon, islamin ja juutalaisuuden näkökulmista. Martti Nissisen ja Liisa Tuovisen toimittama Synti vai siunaus (Kirjapaja, 2003) tarkastelee asiaa kristillisen etiikan kannalta. Uusien uskontojen käsikirja (toim. Christopher Patridge, Kirjapaja 2006) käsittelee erilaisia valtauskontoihin mutta myös mm. pakanatraditioihin ja new age -perinteeseen pohjautuvia uusia uskontoja ja niiden maailmankuvaa. Uusia uskontoja Suomessa...
Johannes Brahmsin laulu op. 49, n:o 4 on suomeksi laulettuna ainakin seuraavilla CD-levyillä nimellä Levon hetki jo lyö. Hämärän ääniä -levyllä nimellä Kehtolaulu, mieskuoron esittämänä.
Mä oksalla ylimmällä
Syrjäniemi, Helli, kantele, laulu
Kangasala : Helli Syrjäniemi, [2006]
Unihiekkaa : rakkaimmat tuutulaulut
laulun esitt. Vuokko Hovatta
Helsinki : Edel Records Finland, p2005
20 kaunista hyvänyönlaulua
laulun esitt. Jiri Oranen
Vantaa, P1988
KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT
Hämärän ääniä
Apajalahti, Matti (joht.)
[Helsinki] : [Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat], c2008
Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu.
Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin.
Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista...
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon mukaan molemmat muodot ovat sallittuja. Vuonna 2006 ilmaistaan asia näin: "Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista)". Kielikellon vanhemmassa artikkelissa, vuodelta 1998, muotoilu on vielä vähän varovaisempi: "Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista)". Oikeakielisyyden säännöt ja käytännöt muuttuvat tosiaan ajan myötä, eivätkä vanhat opit aina pidä paikkansa.
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluvut
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluv-1
Tapaoppaat eivät valitettavasti anna korrektille hautajaispukeutumiselle paljonkaan poikkeuksellisiin lämpötiloihin perustuvaa liikkumavaraa.
"Meidän kulttuurissamme surupuku on tyypillisesti musta. Miehille sopiva valinta on tumma puku, valkoinen paita ja musta solmio. Taskuliina on valkoinen. Arkunkantajien kaulahuivi on valkoinen, kun taas muilla miehillä se on hillityn tumma. Jos hautajaisten aikaan on paukkupakkaset, miesten on syytä valita tilaisuuteen hillitty päähine, kuten tumma huopahattu."
"Naisten asu on peittävä ja usein täysmusta. Tummansinistä ja -harmaata ei myöskään nykyään karsasteta. Vaatekappaleista leninki tai jakkupuku toimivat hyvin. Jälkimmäisen alle voi pukea valkoisen tai rauhallisen värisen, esimerkiksi harmaan...
Nettilähteen http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9vxr.htm mukaan on kyse runosta Synnyinmaa (teos on lainattavissa muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastossa).
Synnyinmaa (1955 )
Mistä ääni meissä tulee? Mitä on silmissä?
Puhe virtaa virtaavassa maailmassa,
puhe virtaa virtaavassa maailmassa
ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki.
Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan.
Lähde:
Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
Korhonen kuuluu Suomen yleisimpiin sukunimiin. Se on lähtöisin Itä-Suomesta: Savossa Korhosia esiintyi paljon jo 1500-luvun puolivälissä. Muuttoliikkeen myötä nimi levisi, ja Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta ja 1600-luvun alusta alkaen Peräpohjolasta ja Kainuustakin. Toisaalta nimellä on sekä etelä- että pohjoiskarjalaisia juuria. Korho tai Korhoin(nen) esiintyy esim. Viipurissa jo 1550-luvulla.
Periytyvät sukunimet vakiintuivat Suomessa käyttöön pikkuhiljaa, Itä-Suomessa aiemmin ja Länsi-Suomessa myöhemmin. Niitä ennen käytössä oli usein etunimeen liitettäviä lisänimiä, jotka saattoivat viitata esimerkiksi ihmisen koti- tai asuinpaikkaan (Hämäläinen, Ahokas) tai ominaisuuksiin...
Kirjasto-ja informaatioalan 60op laajuiset opinnot voi suorittaa Tampereen yliopistossa tai Åbo Akademissa.
Tampere tarjoaa opinnot verkkokurssien muodossa avoimen yliopiston kautta. Lisää voit lukea heidän sivuiltaan:
http://www.uta.fi/sis/iti/opiskelijaksi/kirjastoala.html
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelijaksi/index.html
Åbo Akademin tarjonnasta löytyy lisää infoa täältä:
http://www.abo.fi/fakultet/fi/informationsvetenskap
Spiderman-tunnussävelmän suomenkieliset sanat löytyvät nuotista Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005, uudempiakin painoksia on olemassa). Suomenkielinen versio alkaa: "Spiderman, spiderman, kuin hämähäkki liikkuu hän". Suomenkieliset sanat on tehnyt Mika Mali. Kappaleen ovat säveltäneet Paul Francis Webster ja Robert Harris.
Nykysuomen sanakirjan mukaan kameleontit ovat puissa eläviä ulkomaisia liskoeläimiä, joilla on kyky jonkin verran vaihdella väriään. - Kuvaannolliselta merkitykseltään kameleontti tarkoittaa mielipiteitään muuttelevaa, joka puolelle mieliksi olevaa henkilöä. Puhutaan myös poliittisista kameleonteista.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa vuodelta 2004 on perusteellinen artikkeli sanan alkuperästä: kreikasta astihan se juontaa. - Veijo Meren sanojen synty : etymologinen sanakirja sisältää aiheesta lyhyen artikkelin.
Verkkosanakirjassa Web-Facta on osoitteessa http://www.webfacta.com/index.asp?id=38508&m=1 kerrottu kameleonttien liskoheimosta. - Kameleontti (latinaksi Chamaeleon), lyhennettynä Cha on tietosanakirjojen...
