Euroopan keskuspankin internet-sivulla on taulukko Euron kiinteät muuntokurssit. Sen mukaan 1 € = 1,95583 DEM.
http://www.ecb.int/euro/intro/html/index.fi.html
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Osa kunnan- ja kaupunginjohtajien nimistä löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_kunnanjohtajat_ja_pormestar…
Artikkelista löytyy kuitenkin vain osa, eivätkä yhteystiedot löydy tätä kautta. Sivistystoimenjohtajien nimiä ei löytynyt listattuna.
Kuntaliiton sivuilta löytyy linkki kaikkiin Suomen kuntiin. Tätä kautta löytyvät myös nimet ja yhteystiedot. Vaikuttaa siltä, että tätä helpompaa tapaa koota yhteystietoja ei ole:
https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat
Symbolit vaihtelevat ajan ja kansan mukaan. Symbolit ja merkit: alkuperä ja merkitys -kirjan mukaan villiaasi on egyptiläisille yksinäisyyden ja eristyneisyyden symboli. Toisaalta taas Euroopassa variksen on katsottu ennustavan kuolemaa, sotaa, yksinäisyyttä ja pahuutta. (Lähde: Jack Tresidder, 1001 symbolia). Happamuutta tai katkeruutta symboloivaa eläintä emme löytäneet.
Augustinuksen rukous on peräisin hänen Tunnustustensa kahdeksannen kirjan seitsemännestä luvusta. Otto Lakan tarkistetussa suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Anna minulle puhdas ja siveä sydän, mutta älä aivan vielä."
Olli-Matti Ronimuksen ja Pentti Holapan toimittamassa aforismikokoelmassa Ihminen maailmassa (WSOY, 1973) tämä samainen kohta on muotoiltu näin: "Anna minulle puhtaus ja siveys, mutta älä anna sitä juuri nyt."
Outi Pakkasen dekkareissa seikkaillaan Helsingissä, joten voisin ehdottaa jännityskirjallisuutta, missä tapahtumapaikkana on Helsinki. Kirjailijoita: Matti Laine, Juha Numminen, Pentti Kirstilä, Matti Yrjänä Joensuu, Staffan Bruun, Matti Rönkä, Hannu Vuorio...
Voitte myös itse kokeilla hakua nettihakumme kautta:http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2, Laittamalla asiasana kenttään Helsinki, Aineryhmä kaunokirjallisuudessa kenttään Jännitys, ja valitsemalla kirjastoksi Jyväskylän kirjastot. Pakkasen kirjoissa ovat mukana myös ihmissuhteet, joten yhtenä asiasanana voisi kokeilla myös tätä.
Ei välttämättä aivan samanlaisia, mutta Dekkarinetin (http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti) mukaan Pakkasen omia dekkarisuosikkeja ovat muun...
Sylin sivuilta löytyy tietokanta, josta voi tutkia apurahoja ja stipendejä http://www.syl.fi/apurahat/haku/
Tietoja apurahoista kannattaa kysellä myös oman oppilaitoksen opintotoimistosta tai sen maan suurlähetystöstä mihin on menossa. Kanadan Suomen suurlähetystön www-osoite on http://www.canada.fi
Näillä sivuilla viitataan myös Fulbright Centerin sivuille (http://www.fulbright.fi/ ) Fulbright Center on voittoa tavoittelematon organisaatio,
jonka toimintaa rahoittavat Suomen opetusministeriö,
Yhdysvaltain ja Kanadan valtiot sekä Suomen ja
Yhdysvaltain hallitusten perustama tukisäätiö. Sivuilla kerrotaan stipendiohjelmista Yhdysvaltoihin, mutta kannattaa kysellä myös Kanadaan.
Osoitteessa http://www.skr.fi/spalvelu/verkossa.html on...
Teos on Riel, Jörn: Hupaisa juttu koristaa kasvot.
Muut osat ovat nimeltään Meidän Herramme ketunloukku,
Ensitapauksen juhla. Kaikkien osien alaotsikko on Kertomuksia esi-isieni talosta.
Negativelta ei valitettavasti ole vielä ilmestynyt nuottikirjaa. Kappaleista ’Frozen To Lose It All’ ja ’the Moment Of Our Love’ löytyy nuotit esimerkiksi kokoelmista ’Suomi pop 2004’ ja ’Suomi pop 2005”. Mahdollisista tulevista julkaisuista kannattaa tiedustella esimerkiksi bändin kotisivujen kautta: www.gbfam.com/negative/ .
Kappaleiden tekstimuodossa olevat sanoitukset ja niiden nuotteina tai tabulatuureina esitetyt sävelmät ovat tekijänoikeussuojan alaisia. Nettisivuston ylläpitäjän on saatava tekijäoikeuden haltijalta lupa laulun sanojen, nuottien ja tabulatuurien julkaisuun sivuillaan. Luvaton julkaiseminen on tekijänoikeusrikkomus. Bändit ja heidän kustantajansa eivät useinkaan ole halukkaita antamaan lupaa nuottien julkaisemiseen...
Karla, kuten arvelitkin, on Karlia vastaava naisennimi. Samanasuisena naisennimenä Karla tunnetaan sekä Saksassa että Ruotsissa. Ruotsissa nimeä alettiin käyttää 1800-luvun alussa kirjoitusmuodossa Carla. Karl on germaaninen nimi, joka merkitsee vapaata (talonpoikaista) miestä.
Vivika on rinnakkaismuoto Viveka-nimelle. Viveka on ruotsalainen muunnos Tanskassa ja Saksassa yleisestä Vibeke-nimestä. Vibeke on ns. diminutiivimuoto; naista merkitsevään wiv-, wib-sanaan on lisätty pääte -eke, "Vibeke=pieni nainen". Suomenkielisellä alueella Vivikan edeltäjinä tunnetaan Viviika, Vivikka ja Viikka.
Pentti Lempiäisen mukaan Viveka, Vivika voidaan suomentaa myös "elämänhaluiseksi", lähtien latinan sanoista vivo (elää, olla elossa) ja vivus (elävä,...
Anna-Riitta Hyvärisen kirjassa Lasten ja nuorten jatko-ja sarjakirjat (2009) on luettelo suomennetuista Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoista ilmestymisjärjestyksessä.
Wikipedian Paula Drew -sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew on myös luettelo Neiti Etsivä -kirjoista.
Kansallisbibliografia Fennicassa https://finna.fi on lueteltu Suomeesa ilmestyneet Neiti Etsivät.
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=945a8978-c91…
Runo, jonka on kirjoittanut Aale Tynni, on nimeltään Joka ainoa, ja se on kokoelmasta Soiva metsä (1947). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Aale Tynnin Kootuista runoista.
Tarkkaa syntymäaikaa voi astrologi Raimo Nikulan mukaan tiedustella ainakin kahdesta lähteestä. Jos sinulla on tiedossa sairaala, jossa synnyit, voit sinne suoraan yhteyttä ottamalla yrittää selvittää mihin kellonaikaan olet syntynyt. Syntymäsairaalassasi pitäisi olla arkistoituna synnytyskertomus, josta myös täsmällinen syntymäaikasi käy ilmi. Jos kyseessä on ollut kotisynnytys, tehdään tietopyyntö Kansallisarkistoon: https://arkisto.fi/index.php/palvelut/tietopyyntopalvelu?page=fi/palvel…. Tämä edellyttää kuitenkin, että synnytyksessä on ollut mukana kätilö, joka on laatinut synnytyskertomuksen.
http://www.raimonikula.net/syntymat.htm
Hei!
Alastaro ja Ylistaro ovat paikanniminä kaksiosaisia. Nimen jälkimmäinen osa on itse asiassa ”taro”, joka tarkoittaa asuttua tai asutuksen läheistä seutua tai viljelysmaata. Taro sisältyy moniin länsisuomalaisiin vanhoihin, useimmiten jo rautakaudella syntyneiden asutusten nimiin. Sanan on katsottu olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta ”dor”. Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosien on tulkittu selittyvän siten, että tarot ovat olleet vanhemman asutusalueen reunoille syntyneitä uudismaita. Nimien alkuosa ("ylis-" / "alas-") puolestaan on muotoutunut sijainnin mukaan: Loimijoen yläjuoksulla on ollut Ylistaro, alajuoksulla taas Alastaro.
Lähde: Paikkala, Sirkka & co 2007:...
Ei ole. Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen ja opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200989646
V.A. Koskenniemeltä löytyy runo Marakatti, punatakki-, joka alkaa näin:
Marakatti, punatakki,
kerran antoi onnenlehden,
kunniata koreasti,
soreasti
posetiivin päältä tehden.
Runo kokonaisuudessaan löytyy mm. teoksesta Syksyn siivet (1949 painos, s. 43).
Posetiivin päällä istuva punatakkinen marakatti mainitaan ainakin yhdessä Internet-lähteessä. Jukka Lankinen kirjoittaa "Kainuun ja Kuhmon elokuvaelämän vaiheita" -nimisessä kirjoituksessaan, että mainoslausetta "Tulkaa kaikki katsomaan, mikä kumma täällä: marakatti, punatakki posetiivin päällä!" käytettiin houkuttelemaan ihmisiä Kainuun markkinoille 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa. Lankisen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/jukka_lankinen/index.html
Marakatti mainitaan...
Viola-tietokanta tuntee kolme "Kukkian valssi" -nimistä sävellystä. Yhden on säveltänyt Eino Sipponen (sanat Kalle Syrjänen), sen sanat alkavat "On kätköissä korpien jylhäin". Toisen on säveltänyt Martti Kirjavainen, mutta siitä ei ole nuottia eikä alkusanoja tiedossa.
Kolmas ja ehkä juuri se etsitty "Kukkian valssi" on Toivo Honkosen sävellys Matti Hietasen sanoihin ("Kukkian laineille lapsena aivan"). Sen nuotti löytyy kokoelmasta "40 kotimaista" (Scandia Kustannus 1981). Tämä nuotti löytyy myös Tampereen Metson kirjaston kokoelmista, kuten myös monista muista suomalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kotimaisten nimikirjojen mukaan Tia ja Tiia sekä Tea ja Thea ovat kaikki lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee "Jumalan lahjaa".
Tia oli Suomessa hyvin harvinainen 1960-luvulle saakka. Väestötietojärjestelmän mukaan vuosina 1900-39 nimi annettiin vain muutamalle lapselle. Seuraavan kaksikymmenvuotisjakson aikana nimensaajia oli 23. Tarkastelujaksolla 1960-79 alkaneen yleistymisensä jälkeen Tia-nimen on saanut yhteensä lähes 1500 lasta, miltei kaikki tyttöjä.
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tarkoitat luultavasti Eva Illoisen kirjoittamaa Perri-sarjaa, jossa tapahtumat ajoittuvat toisen maailmansodan ja sen jälkeiseen aikaan Turussa. Sarjan osat ovat Perri lähtee sotaa pakoon ; Perri elää pula-aikaa ; Perri tulee ylioppilaaksi (Tammi, 1981 -1983) Ensimmäisessä osassa Perrin koulu suljetaan pommitusten takia ja hänet lähetetään Savonlinnaan. Toisessa ja kolmannessa osassa kuvataan Turkua nuoren näkökulmasta ; koulunkäynti ja vapaa-ajanvietto, mm. teatteri, kahviloissa käynnit yms. kuvataan eloisasti.
Hienoa lähihistorian kuvausta.
Turun kaupunginkirjaston AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
löytyy asiasanoilla huonekasvit paljon viitteitä. Huonekasvit yhdistettynä asiasanaan historia löytyvät mm. seuraavat kaksi viitettä suomeksi:
ARKIO, Leena: Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa, Hki 1. p. 1985, 2. p. 1993.
ALANKO, Pentti: Ukonhattu ja ahkeraliisa : perinteiset koriste- ja hyötykasvit, Helsinki, 1994
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
