Pentti Lempiäinen kertoo teoksessaan Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1978), että itse asiassa Johanneksen nimipäivä oli vuoteen 1972 asti 27.12. Se viittasi kahteen Johannekseen: evankeliumin kirjoittajaan ja apostoliin, jotka ovat Lempiäisen mukaan useimpien tutkijoiden mielestä eri henkilöitä. Vuoden 1973 almanakassa Johannes oli siirretty Jussin päivälle eli Johannes Kastajan syntymäpäiväksi 24.6.
Lempiäinen ei kerro tarkempia perusteluja siirrolle, mutta historiallisesti Johanneksen nimipäivä on tosiaan voinut olla kumpana päivänä tahansa.
Tassilta ryystäminen on ollut yleinen mutta rahvaanomaiseksi moitittu tapa. Vielä 1700-luvun Saksassa vadilta juominen oli tavallista yhteiskunnan paremmissakin piireissä, mutta myöhemmin siitä luovuttiin. Suomessa lautaselta juominen oli niin tavallista, että kupin reunalta juojia saatettiin pitää hienostelijoina. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa on runsaasti tällaisia kahvinjuontikohtauksia.
Kahvinjuontitavat alkoivat muuttua toisen maailmansodan jälkeen. Lautaselta juontia on ilmeisesti pidetty tavan viimeisimpinä elinaikoina huonona käytöksenä, sillä kotimaisiin perinnearkistoihin kertyneistä kahvinjuontimuistoista vuodelta 1969 löytyy maininta, jonka mukaan kertoja joi lautaselta, kun kukaan ei ollut näkemässä. Myös Ruotsissa...
Nukketeatteria käsittelevissä kirjoissa saattaisi olla tietoa myös pöytäteatteriin liittyen, joten kokeile asiasanalla nukketeatterit. Esimerkiksi teoksessa Baric, Maija; Nukketeatteria! julk. Mannerheimin lastensuojeluliitto 1996 on askarteluohjeita. Lisäksi voisit kokeilla hakea teoksia, jotka käsittelevät draamapedagogiikkaa, eli hae asiasanalla draamapedagogiikka.
Tässä myös muutama linkki:
http://media.keskisuomalainen.fi/killi/puuhat/poytatea.asp
http://www.ntsampo.fi/valmis/2teema.htm (voit edetä tältä sivulta eteenpäin ohjeita seuraten. Aloita kohdasta arkisto)
http://www.ntsampo.fi/valmis/sisalto5.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/2lavaste.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/limages/2opet.htm
Suomen Raymond Chandleriksikin kutsuttu Markku Ropponen kirjoittaa Jyväskylään sijoittuvia jännitysromaaneja yksityisetsivä Otto Kuhalasta, joka on entinen poliisi. Tähän mennessä Kuhala-dekkareita on ilmestynyt viisi:
Puhelu kiusaajalta (Tammi, 2002)
Kuhala ja musta juhannus (Tammi, 2003)
Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)
Linnut vaikenevat, Kuhala (Tammi, 2005)
Kuhala ja takapihojen tuonenvarjo (Tammi, 2006)
Lisätietoja kirjailijasta saa esimerkiksi kustantajan kirjailijaesittelystä http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=5898&VID=default&SID=27825172514897… ja Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=815&lang=FI
Pertti Santalahti toimi Humppilan lasitehtaan (ja sen ostaman Kumelan) suunnittelijana 1971-1981 ja Humppila/Iittala-Nuutajärven suunnittelijana vuodesta 1982 alkaen. Kirjassa Humppila, lasitehdas tien varrella (Suomen lasimuseon lasitutkimuksia 14, 2002)on kuvia Santalahden suunnittelemista tuotteista. Kirja löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta ja teidän kannattaisi tarkistaa se. Kumelan lasia käsittelevät myös teokset
- Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977 (Humppilan lasitehdas 1977).
- Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi : 1937-1985 / toimittanut: Kaisa Koivisto (Suomen lasimuseo 2002).
Molemmat kirjat löytyvät Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, kuten myös teos Suomen lasi = Finnish glass (Sunderland Arts...
Aktiivisuusrannekkeet käyttävät erilaisia sensoreita käyttäjän toimien seuraamiseen. Yleisin ja perustavanlaatuisin niistä on kiihtyvyysmittari, jota käytetään liikkeen havaitsemiseen ja sen myötä muun muassa askelten laskemiseen. Liikkeen havainnoinnissa voidaan käyttää lisäksi korkeusmittarin, gyroskoopin ja joskus myös satelliittipaikannusjärjestelmän (GPS) apua.
Sykettä useimmat rannekkeet mittaavat optisen sensorin avulla. Ranneke suuntaa ihoon LED-valon ja mittaa takaisin heijastuvan valon määrää. Koska veri heijastaa vähemmän valoa, vaihtelut valon määrässä voidaan kääntää sydämen sykkeeksi. Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä tarkka kuin käytettäessä rinnan ympäri kiinnitettävää sykemittaria. Toinen tapa mitata sykettä ja myös...
http://www.suomentaitoverkko.fi esittelee suomalaisia käsityöläisiä, joukossa useita, jotka työskentelevät huovuttamalla. Itse ottaisin ensimmäiseksi yhteyttä Taito Shop Helskyyn, Unioninkatu 21 ; 00130 Hki ; email: helsky@co.inet.fi ; puh. (09) 677 703. Leftfootcompany , http://www.leftfootcompany.com valmistaa ymmärtääkseni kenkiä lähinnä nahasta, mutta kannattanee kuitenkin selvittää myös muut mahdolliset materiaalit. Hintatietoja ei ollut käytettävissä enkä uskalla lähteä niitä arvailemaan. Aivan halpaa ei kengän teettäminen Suomessa kuitenkaan ole.
Keijo on mahdollisesti käännös keijukaista merkitsevästä ruotsalaisesta nimestä Alf, jonka rinnalle se otettiin almanakkaan 1908. Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo, Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava).
Nimi liitetään yhteen muinaisskandinaavisen sanan leifr kanssa, jonka todennäköinen merkitys oli 'perijä, jälkeläinen'. Nimen suosioon Norjassa ja muualla on varmaankin vaikuttanut kiinnostus viikinki Leif Erikinpojan henkilöön. Hänen tiedetään purjehtineen noin vuoden 1000 vaiheilla Pohjois-Amerikkaan (todennäköisesti Newfoundlandiin) ja talvehtineen siellä.
Suomessa nimi on ollut suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
NORJASSA, jossa Leifiä on pidetty luonteenomaisena, se oli 1.1.2012 nimenä 14301 miehellä, 3784:llä ainoana.
Viidenkymmenen suosituimman pojannimen joukkoon se ylti 1900-luvun kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana:
1900-1909 26:s
1910-1919 13:s
1920-1929 9:s
1930-...
Novelli on käännetty suomeksi nimellä Koru. Kääntäjä on Reino Hakamies. Novelli on Maupassantin kokoelmassa Koru ja muita novelleja (WSOY 1980), joka on ilmestynyt aikaisemmin nimellä Valitut novellit (WSOY 1960).
Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,...
Tässä joitain kotimaisia kirjailijoita, joiden teoksia voi laskea fantasiakirjallisuudeksi ja jotka ovat ilmestyneet ennen 2000-lukua: Leena Krohn, Tove Jansson, Asko Martinheimo, Marja Luukkonen, Tomi Kontio, Leena Laulajainen, Arto Paasilinna, Anu Holopainen, Jukka Pakkanen, Maarit Verronen, Boris Hurtta, Jyrki Vainonen, Raili (ja Niko) Mikkanen, Taru (ja Tarmo) Väyrynen.
Anna-Liisa Haakanan fantasiakirjat Järventekijä ja vedenväki ja Prinssi Rei ja vedensiemenen salaisuus ovat ilmestyneet 2000-luvun puolella, mutta hänen ensimmäiset kirjansa ovat ilmestyneet 1970-luvun lopulla. Timo Parvelan Sammon vartijat -sarja on samoin ilmestynyt 2000-luvulla, mutta hänen esikoisteoksensa ilmestyi 1989.
Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen...
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d
Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa.
Pornosta löytyy monenlaisia kirjoja, mutta sinun olisi parempi osoittaa tämä kysymys johonkin yleiseen kirjastoon tai katsoa internetistä. Me emme täällä Työterveyslaitoksella ole todellakaan mitään pornon erikoisasiantuntijoita. Vilkaisin kuitenkin Googlella hakusanoilla "eroottista kirjallisuutta" ja ainakin seuraavalla keskustelupalstalla löytyy lukuehdotuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=676&post…
Wikipediasta löytyy kohdasta Pornographic Publishers luettelo pornokirjallisuuden julkaisijoista ja ainakin Black Lace kustantamolla on myös lista heidän julkaisemistaan kirjoista:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pornographic_book_publishers
Sinun kannattaa silmäillä läpi ne kirjat, jotka saat kun haet HelMet-tietokannasta Viron historian luokalla 973.1: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=973.1&searchsco… Sinun kannattaa rajata yllä olevasta linkistä saatavaa hakutulosta seuraavasti:
1) napsauta painiketta Rajaa/Järjestä hakua,
2) napsauta lokerosta Aineisto: kirjat,
3) napsauta lokerosta Kieli: suomi (paitsi jos haluat nähdäksesi myös muut kielet),
4) napsauta lokerosta Järjestys: uusimmat ensin,
5) napsauta painiketta Jatka.
Suoraa linkkiä valmiiksi rajattuun hakutulokseen ei valitettavasti voi antaa.
Tuosta nimekejoukosta löytynee sinua kiinnostavia kirjoja. Valitsin niistä muutaman hiukan erilaisen kirjan, joiden kuvittelisin olevan...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan että Patrik on perua latinan Patriciuksesta jolla tarkoitetaan ylimystä, jaloa miestä.
Patrick on Irlannin suojeluspyhimys.
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Voitte palauttaa lainaamanne aineiston kuluitta mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoon.
HelMet aineiston varaus kohdistuu kaikkien HelMet kirjastojen kokoelmiin, joista järjestelmä valitsee varaajalle ensimmäisen vapautuvan teoksen.
