Vuoden 1866 10 pennin arvo vaihtelee sen mukaan, missä kunnossa kolikko on.
2€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä.
6€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
45€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
250€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, sen arvoa ei ole määritelty ja se kuuluu harvinaisiin rahoihin. Tällöin kolikon arvo on korkeampi.
Jos rahassa ei ole normaali vuosiluku (1866), vaan viimeinen "6" on stanssattu...
Spa-nimen alkuperästä liikkuu seuraavanlainen kansanetymologia. Sen väitetään perustuvan latinan sanoihin ”sanus per aquam” tai "sanitas per aquam", joka tarkoittaa ”terveyttä vedestä”. Todellisuudessa näyttää siltä, että Spa-nimitys on levinnyt belgialaisen kylpyläpaikkakunnan nimestä englannin kieleen, jossa se jo 1600-luvulla sai yleismerkityksen kylpylä, kylpyläpaikkakunta. Nykyään Spa-sanaa käytetään kansainvälisesti merkitsemään kylpylää. Nämä tiedot sanan alkuperästä löytyvät ruotsinkielisestä artikkelista, jossa tutkitaan myös ruotsin kielessä esiintyvä Spa-sanan etymologiaa. Kirjoittaja on englannin kielen professori Arne Olofsson, "Makten över etymologin. Några fallstudier", teksti löytyy tästä osoitteesta http://hum.gu.se/...
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Sanonta "in dire straits" tarkoittaa "to be in an extremely difficult or serious situation" eli olla (äärimmäisen) tukalassa tilanteessa, hankalassa paikassa, pahassa pulassa.
Lähde:
Longman dictionary of contemporary English
Kyseessä on Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Jäähyväiset". Nuotti löytyy ainakin kirjoista:
-Simojoki, Pekka: Tänään Häneen uskon : kootut laulut
Suomen Lähetysseura, 1996.(sointumerkit)
-Nuoren seurakunnan veisukirja 2005. 8.laitos. Helsinki :
Nuorten keskus : Lasten keskus, 2005.
(kitaran sointuotteet)
-Laulutuuli Toim. Jari Kovalainen. Helsinki : Lasten
keskus, 2003.(sointumerkit)
Suomen suurimpia kirkkoja ovat
Kerimäen kirkko: istumapaikkoja noin 3300.
http://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko
Lappväärtin kirkkoon mahtuu 3000 henkeä.
http://lappfjard.byar.fi/document.asp?id=iz5cf009f9v
Johanneksen kirkko: paikkaluku 2600.
http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/johanneksenkirkko
Nämä tiedot löysin seurakuntien kotisivuja selailemalla. Listaa suurimmista kirkoista en www-sivuilta löytänyt. Asiaa voinee tiedustella kirkon tilastoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.sakasti.fi > Yhteystiedot > Kirkon keskushallinto > Hallinto-osasto > Seurakuntien hallinto ja talous (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3F147E)
Kirkolla on myös tilastotietokanta,...
Sahanpurun painolle on hankala antaa aivan tarkkaa arvoa. Paino riippuu ainakin siitä kuinka tiukkaan puru on pakattu ja kuinka kosteaa se on.
Lämmöneristeenä käytettävälle kuivalle sahanpurulle ilmoitetaan yleensä tiheydeksi 120-200 kg/m³. Tästä voidaan laskea, että yhden purukilon vaatima tilavuus on noin 5-8 litraa.
Lähteitä:
Vähäkallio et al.: Lämmön- ja kosteudeneristys
Siikanen: Rakennusaineoppi
RT-kortisto: Rakennustarvikkeiden ainetiheyksiä sekä tavarakuormia
Nuotti Petri Laaksosen lauluun "Hyvää matkaa" löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14, sekä teoksista Juhlien toivelaulut (toim. Virpi Kari, F-Kustannus, 2009), Parhaat hengelliset laulut (Kirjapaja, 2001) ja Pieni toivelaulukirja / toimituskunta Virpi Kari, Ari Leskelä (F-Kustannus, 2011).
"Pidä minusta kiinni" on itseasiassa Jaakko Löytyn laulu, jonka Petri Laaksonen on sovittanut. Laulun nuotti löytyy mm. teoksista Jaakko Löytty: Kootut laulut. 1 (Kotimaa, 2011), Nuoren seurakunnan veisukirja 2005 (Lasten Keskus, 2005), Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja, Parhaat hengelliset laulut (Kirjapaja, 2001) ja Kodin juhlien laulukirja (valikoinut Laura Voipio, (Kirjapaja, 1998).
"Ota hänet vastaan" sisältyy teoksiin Suuri...
Vastaava lyhenne kuin eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) on jaa. (jälkeen - -). Ruotsiksi vastaavat ovat fvt. (före vår tideräkning) ja evt. (efter vår tideräkning). Miksi ja koska erilaisia lyhenteitä tulee käyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ( http://www.kotus.fi ) mukaan nämä lyhenteet ovat tulleet käyttöön 70-luvun vasemmistoradikalismin myötä, jolloin haluttiin välttää Kristuksen mainitsemista ajanlaskun ilmauksissa.
Lyhenteet eivät ole, etenkään ruotsinkieliset, laajalti yleistyneet. Paremmin tunnettuja ja tunnistettavia ovat siis suomeksi eKr. / jKr. , ruotsiksi f.Kr. / e.Kr. ja englanniksi B.C. / A.D. (huom! lyhenne tulee latinankielen sanoista Anno Domini eli Herran vuonna).
Tietyssä mielessä olisi oikeampaa ja...
Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoista ei ikävä kyllä löydy suoraa vastausta kysymykseen Suomen sateisimmasta ja kuivimmasta paikkakunnasta.
Suomen nykyiset ilmastotilastot on määritetty vuosien 1971-2000 säähavaintotietojen perusteella. Julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2000 (Ilmatieteen laitos, 2002) luettelee keskimääräiset kuukausittaiset ilmanpaineen, ilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, sateen ja lumen tilastot havaintoasemittain. Suuntaa-antavaa tietoa sateisimpien ja kuivimpien alueiden sijainnista voi saada julkaisuun sisältyvästä kartasta Vuotuinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971-2000. Sama kartta on nähtävissä myös Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla (http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot), josta...
Helmet-kirjastokorttisi numeron löydät kortin takapuolelta, eli siltä puolelta, jolla ei ole viivakoodia. Se on kortin yläreunassa, ja siinä on 14 numeroa.
Kortin numeron lisäksi tarvitset esim. aineistoa tai tietokoneaikaa varatessasi tai omat lainaustietosi nähdäksesi myös tunnusluvun.
Kyseessä ei ole Aila Meriluodon runo, vaan tuntemattoman tekijän muistovärssy, joka kuuluu seuraavasti:
"Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään,
silti teidän olen, lähellenne jään.
Tallentakaa menneen parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen voimissani te minut muistakaa.”
Joissakin yhteyksissä värssy on mainittu Aila Meriluodon kirjoittamaksi. Värssylle ei ole toistaiseksi löytynyt tekijää.
Katso koko vastaus arkistostamme:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=67b58e35-a6fe-49d…
Taiteilijaa ei löytynyt julkaisusta Kuvataiteilijat (2004). Samassa kirjassa on mm. Hugo Simbergistä ja Magnus Enckellistä niin että siinä on kyllä varhaisemmistakin kuvataiteilijoista. En löytänyt taiteilijaa myöskään internetjulkaisusta Suomen kuvataiteilijat http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Arvion teoksen arvosta voisi saada jostakin taidekaupasta. Asiakaspalautteesta kysymykseen saimme tiedon, että taitelija asui noin v. 1955 Marttilassa ja oli oikealta nimeltään U. Peuralahti, jota signeerausta hän käytti toisissa tauluissaan.
Ensimmäisenä koulupäivänä opettajalle viedään omena a)koulumenestyksen varmistamiseksi ja b)opettajan niukkaa elantoa ajatellen. Tapa juontuu ilmeisesti 1800-luvulta, ja sitä on noudatettu Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Meille omena- traditio on tuttu sarjakuvista (Aku Ankasta).
Internetistä, findarticles.com/p/articles -sivulta, löytyi seuraavanlainen selitys:
"An apple for the teacher: Likely harkens back to the "apple polisher." The custom of "apple polishing" hails from the little red schoolhouses of yore, when young children sought to become the teacher's favorite with a gift of a bright, shiny apple. So says the ditty: "An apple for the teacher will always do the trick, when you don't know your lesson in arithmetic."
Teoksesta Suomalaista urheilurunoa (toim. Suomela 1958) löytyy runo Pyörälleni /Klaus U. Suomela
Kokoelmasta “Olympia”, 1920), joka alkaa säkeellä
Ny eespäin, ratsuni rautainen,
koin kesäisen kimmeltäissä!
Sinä ystävä yhtä uskollinen
niin myötä- kuin vastamäissä!
Käykö myös laululyriikka? Nämä kaksi muistuivat mieleen:
Ajetaan tandemilla (säv. Leo Friman, san. Heikki Harma)
Kertosäe menee näin:
"Ajetaan me tandemilla,
melutaan ja syljeskellään.
Kotikylän tanhumilla,
kysellään missä häät pidetään."
Einarin polkupyörä (säv. ja san. Juice Leskinen)
"Einari, hän polkupyörän löysi aitan alta
Pyörän joka jäänyt oli vaarivainajalta
Pyörä oli hyvin huonokuntoinen
Mutta Einarihan kuntoon laittoi sen
Sitten ajeli hän pitkin raittia
Meni kioskille...
Arviot vanhojen rahojen hinnoista ovat arvioita niiden keräilyarvosta, eivät niiden osto- tai myyntihintoja. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa suuresti niiden kuntoluokka. Vanhat rahat jaetaan eri kuntoluokkiin pääasiassa kuluneisuuden mukaan. Kuntoluokat löytyvät mm. Suomen numismaatikkoliiton (http://www.numismaatikko.fi/) sivuilta tai Suomen rahat arviohintoineen (viimeisin painos 2008) -kirjasta.
Kirjan mukaan vuoden 1865 5-pennisen arviohinta on kunnon mukaan 5-750 euroa, vuoden 1870 10-700 euroa, vuoden 1888 3-300 euroa, vuoden 1908 0-120 euroa, vuoden 1912 1-200 euroa ja vuoden 1915 0-15 euroa. Vuoden 1891 10-pennisen arviohinnaksi kirja antaa 2-600 euroa ja vuoden 1914 10-penninen arviohinta vaihtelee 50 sentistä 50 euroon.
Egotrippi-yhtyeen Knipin säveltämän ja Mariskan sanoittaman Mestaripiirroksen nuotit löytyvät kolmesta eri nuottikokoelmasta:
Pop tänään. Vol. 3
Suomi Love : laulukirja
Vain elämää : suurenmoisia lauluja
Nuottien saatavuus Vaski-kirjastoista selviää oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22mestaripiirros%22&type…
Toni Edelmann on julkaissut 2CD:n boksin Armaan läheisyys - Nähe des Geliebtes, jolta tuo laulukin löytyy Edelmannin itsensä tulkitsemana ja siis saksan kielellä. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2137793?lang=fin
Sanonta "pitäkää tunkkinne" tulee vanhasta tarinasta, jossa mies lähtee lainaamaan tunkkia todella pitkän matkan päästä renkaan puhjettua ja kun hän viimein pääsee asutun talon luo, hän on jo ehtinyt vakuuttaa itsensä siitä, ettei häntä kukaan auta. Kun ovi avataan hänelle, hän vain huutaa että pitäkää tunkkinne. Tarina on alun perin englanninkielinen ja sanonta on englanniksi Keep your damn jack!
Amerikkalainen koomikko Danny Thomas(1912-1991)teki tästä tarinasta oman tavaramerkkinsä. Hän teki radio-ohjelmia 1930- ja 1940-luvuilla, mutta esiintyi myös komediaklubeilla. Kesällä 1947 hän esiintyi The Lights Go Out -nimisessä amerikkalaisessa sarjassa, jossa hän kertoi jo aiemmin kuuluisaksi tekemänsä tunkki-tarinan. En voi tietenkään sanoa...
Internetistä löytyy paljon tietoa tukkimiehentäistä esimerkkeinä seuraavat linkit: http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/karsakas.htm kuva:http://photoweb.lodestone.org/photo/2363?res=2&lang=fi
Lisää sivustoja löytyy esim. Googlesta http://www.google.fi/ hakusanalla tukkimiehentäi.
Tukkimiehentäistä on tietoa myös mm. seuraavissa kirjoissa:
Olsen, Henrik: Murkkuja ja mehiläisiä : metsien pikkueläimiä, WSOY, 1997.
Nuorteva, Matti: Metsätuholaiset, Kirjayhtymä, 1982.
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen, joka kuuluu vahingollisimpiin havupuittemme taimia vahingoittaviin kuoriaisiin. Se on metsien tuhohyönteinen. Sisätilojen yleisimmästä kutsumattomista vieraista on olemassa esim. seuraava...
