Kirjastomme kokoelmista löytyy runsaasti teoksia digitaalisesta kuvankäsittelystä, mutta ne liittyvät lähinnä digikameroilla otettujen kuvien käsittelyyn sekä erilaisiin kuvankäsittelyohjelmien ominaispiirteisiin.
Rikostutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on kokoelmissamme puolestaan hyvin rajoitetusti. Suosittelisinkin että käännyttekin kysymyksenna kanssa erikoiskirjastojen puoleen kuten esimerkiksi:
Poliisikoulun kirjasto (http://www.intermin.fi/poliisi/poliisikoulu/home.nsf/pages/C47335536340…)
tai
Poliisiammattikorkeakoulu
(http://www.poliisi.fi/pakk)
Palvelussa www.poliisi.fi on hakumahdollisuus palvelun sisältämiin tietoihin osoitteessa
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/webquery?openform
Tässä muutama kokoelmistamme löytyvä...
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan Eleanor on englantilainen muunnos Eleonorasta. Eleonoora (Eleonora) nimi on alkuaan arabian Ellinor, mikä tarkoittaa ”jumala on valoni”. Nimi on mahdollisesti tullut maurien mukana Espanjaan 1000-luvulla. Sieltä se sitten levisi ensin Ranskaan ja Englantiin. Suomessa nimi on tunnettu 1700-luvulta. Nimipäivä Eleonooralla (Elli, Nelli, Noora) on 11.7.
Nimi Räihä on ollut vanha nimi Karjalassa ja Savossa. 1500-luvulta tiedetään mm. kylännimet Räihänvaara ja Räihälä (Reicheleby). Henkilönnimestäkin on mainintoja jo 1500-luvulta esim. muodossa Reijen, Reihe ja 1600-luvulla Karjalassa Räihä, Räihänen.
Räihä-sana merkitsee riehakasta, mikä saattaa olla nimen taustalla. Myös jokin ortodoksinen ristimänimen muunnos (esim. Räihä Jenneijeff, 1600-luku, Sortavala) saattaa olla tämän sukunimen taustalla.
Lähde Mikkonen, Seija - Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Tässä nuortenkirjallisuutta aiheesta tietokonepelaaminen:
Cline, Ernest: Ready player one. Gummerus 2012.
- Kertoo 17-vuotiaasta, joka pelaa avoimessa virtuaalitodellisuudessa, jonka rikas pelisuunnittelija on luonut.
Karu, Harri: Platoland.com. MinuKirjani.com 2008.
- Yläkouluikäinen poika pelaa tietokonepeliä, jossa hän kuolee. Todellisuudessa hän joutuu onnettomuuteen ja koomaan. Tyttöystävä ryhtyy pelastamaan poikaa.
Mäki, Harri István: Prahan vaahtohirviöt. Pieni Karhu, 2012.
- (Varhais)nuortenkirja, jossa pelien maailma on läsnä.
Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja villi kone. Tammi 2006.
- Pelaamisesta, riippuvuudesta ym.
Ranivaara, Jorma: Pelurit. WSOY 1989.
Novellikokoelma, jonka niminovellissa pojat pelaavat tietokonepelejä....
Osoitteesta http://www.bluetooth.com/Pages/Fast-Facts.aspx löytyvässä vastauksessa kerrotaan, että kuningas Harald Sinihammas yhdisti aikanaan sotivat osapuolet yhteiseksi valtakunnaksi. Vastaavasti Bluetooth-teknologian ajatus oli luoda avoin standardi, jonka avulla erilaiset tuotteet voisivat toimia yhdessä.
Enid Mary Blyton (1897-1968) kirjoitti lähes 700 lasten- ja nuortenkirjaa. Hänen kirjojaan oli vuonna 1987 käännetty 126 kielelle. Kuuluisia Blytonin teoksia ovat esim. Viisikko- ja SOS-kirjat.
Blyton valmistui vuonna 1918 alakoulun opettajaksi, mutta siirtyi pian kirjailijaksi. Hän avioitui kustannustoimittaja Hugh Pollockin kanssa ja pariskunnalle syntyi kaksi tytärtä. Myöhemmin avioliitto kuitenkin päättyi eroon ja Blyton meni naimisiin Kenneth Darrel Waters nimisen kirurgin kanssa.
Blytonia on pidetty hyvin ristiriitaisena ja salaperäisenä persoonana, joka omistautui työlleen intohimoisesti. Häntä onkin luonnehdittu hyvin ehdottomaksi ja kompleksiseksi henkilöksi. Myös hänen teoksiaan on arvosteltu mm. rasistisiksi, seksistisiksi,...
Erityisiä sirkusmusiikkiäänitteitä voit etsiä Pirkanmaan kirjastojen yhteisestä Piki-verkkokirjastosta (pikikirjastot.fi) asiasanoilla sirkus ja musiikki. Aineistolajiksi voit valita cd-levyn. Löytyneet teokset -näytöllä näkyvät julkaisujen nimet ja klikkaamalla julkaisun nimeä näet julkaisun tarkat tiedot, esim. mitä kappaleita äänitteellä on. Saatavuus-sarakkeesta voit tarkistaa, missä kirjastossa aineisto on. Tarkempia ohjeita musiikkiaineiston hakuun löydät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/mushaku ja sieltä tässä tapauksessa kohdasta Asiasana.
Oman kuntasi eli Vammalan kirjastossa ei näytä olevan sirkusmusiikkiäänitteitä. Oman kunnan ulkopuolelta muista Piki-kirjastoista voit varata hyllyssä olevaa aineistoa seutuvarauksena...
Lyly on vanha länsisuomalainen nimi, esim. Lohjalla on ollut talonnimi Lijlijs (=Lylyinen) v. 1571. Kalajoella Lylyn talo on Tyngällä perustettu viimeistään 1582, Ypäjällä talonnimitietoja on vuodesta 1540 alkaen. Sukunimenä nimi on mainittu Somerolta ja Itä-Suomessa Jaakkimasta (Lumivaarasta). Kemin Lylyt lienevät lähtöisin Kalajoelta. Nimen eri muotoja ovat 1600-luvulla olleet Lijlij ja Lijlli. 1906 muutamat ruotsinkieliset sukunimet korvattiin uudella suomalaisella nimellä Lyly. Sana lyly tarkoittaa 'käyräksi kasvaneen männyn tai kuusen kova selkäpuoli, männyn, kuusen tai koivun kovempi, pohjoinen puoli, janhus' sekä 'lylypuusta tehty epäparisten suksien vasemman jalan pitkä liukusuksi'. On arvailtu, liittyykö Lyly-alkuiset paikannimet...
HelMet-kirjastokortti täytyy tosiaan päivittää, kun täytät 18 vuotta. Kirjastokortin päivittäminen onnistuu maksutta missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja virallisen kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, esimerkiksi passin tai kuvallisen henkilökortin. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla.
Kaikkien HelMet-kirjastojen palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/.
Runo löytyy kokoelmasta: Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Helsinki : Like, 2003. Martti Puukko on runoilija Wislawa Szymborskan itsensä valtuuttama suomentaja. Martti Puukko on kääntänyt myös kokoelman: Hetki / Wislawa Szymborska ; suomentanut ja toimittanut Martti Puukko. Helsinki : Like, 2004. Näide lisäksi Puukko on suomentanut Szymborskaa Parnassoon. esim. Runoja uudesta kokoelmasta / suomentanut Martti Puukko / 2002 ; (52) ; 4 ; 386-388.
Jarl Pousarin artikkeli Finér-suvusta on julkaistu vuonna 1991 Genos-lehdessä. Tätä ei löydy Vihdin kirjastosta, mutta artikkelin valokopiota kannattaa tiedustella oman kirjaston kautta. Artikkelin tiedot: Pousar Jarl: Finnerus, Finér. Julkaisussa: Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja. 1991 nro 2 s. 111-115, 122. Finér-suvusta löytyy lisäksi tietoa Vihdin historiaa käsittelevistä teoksista, kuten: Seppo Myllyniemi: Vihdin historia 1800-1918, Eino Ketola: Vihdin historia 1918-1965 osat 1-2. Lisäksi suvusta voi tiedustella lisätietoa Vihdin museosta http://www.vihti.fi/palvelut/museo
Tässä muutamia suosituimpia lehtiä:
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi ja tietysti Helsingin sanomat vuodesta 1904 alkaen. Suosittu oli myös Suomen sosiaalidemokraatti -lehti ja Hufvudstadsbladet sekä Svenska Tidningen (Dagens press).
Kaikki lehdet ovat Kansalliskirjastossa joko mikrofilmeinä tai originaaleina. Kaukolainoja ja kopioita saa maksusta.
Yhden haun tulos:
https://finna.fi
Lähteet: Fennica
1.Olisikohan näistä sivustoista apua vastauksen löytämisessä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoite
https://www.google.com/search?q=kunnan+osoitej%C3%A4rjestelm%C3%A4&rls=…
2. Kannattaa poiketa omassa lähikirjastossa, esimerkiksi Petri Hiltusen Väinämöisen paluu –sarjakuvaa löytyy monista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista hyllystä. Sarjakuvasta löydät oikean vastauksen!
3. Don Rosan Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita löytyy myös useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, kannattaa siis suunnata ja selailla sarjakuva läpi!
4. Näiltä nettisivuilta löytänet vinkkejä tähän kysymykseen:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288524448393.html
http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html
5. Suosittelen piipahtamaan...
Tässä joitain kotimaisia kirjailijoita, joiden teoksia voi laskea fantasiakirjallisuudeksi ja jotka ovat ilmestyneet ennen 2000-lukua: Leena Krohn, Tove Jansson, Asko Martinheimo, Marja Luukkonen, Tomi Kontio, Leena Laulajainen, Arto Paasilinna, Anu Holopainen, Jukka Pakkanen, Maarit Verronen, Boris Hurtta, Jyrki Vainonen, Raili (ja Niko) Mikkanen, Taru (ja Tarmo) Väyrynen.
Anna-Liisa Haakanan fantasiakirjat Järventekijä ja vedenväki ja Prinssi Rei ja vedensiemenen salaisuus ovat ilmestyneet 2000-luvun puolella, mutta hänen ensimmäiset kirjansa ovat ilmestyneet 1970-luvun lopulla. Timo Parvelan Sammon vartijat -sarja on samoin ilmestynyt 2000-luvulla, mutta hänen esikoisteoksensa ilmestyi 1989.
Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen...
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo Ruuskasen juontuvan Ruuska-nimestä. Siihen puolestaan sisältyy lyhentymä ortodoksisesta ristimänimestä Ondrei, Ondruska (samaa kantaa kuin ven. Andrei ja kreikk. Andreas).
Ruuska(nen)-nimestä on mainintoja 1500-luvulta Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen senaikaisista pitäjistä sekä Viitasaarelta. Viime sotien jälkeen Ruuskasia tuli erityisesti Impilahdelta, Viipurista ja Jääskestä. Nykyisin Ruuskasia on eniten Savossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkia tietoja yleisimmistä etu- ja sukunimistä eri ajanjaksoina. Sen osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi./
Hesarin arkistoa penkomalla löytyi parikin viittausta kirjastokortin ikää pidentävään vaikutukseen.
Ruotsalaisesta tutkimuksesta kerrottiin Helsingin Sanomissa neljä vuotta sitten:
"Kirjastokortin ja terveyden välinen yhteys oivallettiin ensi kerran Ruotsissa. Sikäläisessä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kaikki perinteiset sydäntä uhkaavat vaarat, kuten tupakka, kolesteroli ja verenpaine.
Samalla kysyttiin kaikenlaista muutakin, ja tulos yllätti: oikeaoppisia elämäntapoja, hölkkää ja rasvoja suurempi merkitys oli sillä, omistiko kirjastokortin vai ei. Kortilla oli siis erittäin vahva sydäntä suojaava vaikutus.
Tulosta on selitetty sillä, että kirjastokortin hankkiminen on merkki tiedonjanosta ja aktiivisuudesta. Muun muassa nämä...
