Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo Ruuskasen juontuvan Ruuska-nimestä. Siihen puolestaan sisältyy lyhentymä ortodoksisesta ristimänimestä Ondrei, Ondruska (samaa kantaa kuin ven. Andrei ja kreikk. Andreas).
Ruuska(nen)-nimestä on mainintoja 1500-luvulta Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen senaikaisista pitäjistä sekä Viitasaarelta. Viime sotien jälkeen Ruuskasia tuli erityisesti Impilahdelta, Viipurista ja Jääskestä. Nykyisin Ruuskasia on eniten Savossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkia tietoja yleisimmistä etu- ja sukunimistä eri ajanjaksoina. Sen osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi./
Tässä nuortenkirjallisuutta aiheesta tietokonepelaaminen:
Cline, Ernest: Ready player one. Gummerus 2012.
- Kertoo 17-vuotiaasta, joka pelaa avoimessa virtuaalitodellisuudessa, jonka rikas pelisuunnittelija on luonut.
Karu, Harri: Platoland.com. MinuKirjani.com 2008.
- Yläkouluikäinen poika pelaa tietokonepeliä, jossa hän kuolee. Todellisuudessa hän joutuu onnettomuuteen ja koomaan. Tyttöystävä ryhtyy pelastamaan poikaa.
Mäki, Harri István: Prahan vaahtohirviöt. Pieni Karhu, 2012.
- (Varhais)nuortenkirja, jossa pelien maailma on läsnä.
Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja villi kone. Tammi 2006.
- Pelaamisesta, riippuvuudesta ym.
Ranivaara, Jorma: Pelurit. WSOY 1989.
Novellikokoelma, jonka niminovellissa pojat pelaavat tietokonepelejä....
Tässä joitain kotimaisia kirjailijoita, joiden teoksia voi laskea fantasiakirjallisuudeksi ja jotka ovat ilmestyneet ennen 2000-lukua: Leena Krohn, Tove Jansson, Asko Martinheimo, Marja Luukkonen, Tomi Kontio, Leena Laulajainen, Arto Paasilinna, Anu Holopainen, Jukka Pakkanen, Maarit Verronen, Boris Hurtta, Jyrki Vainonen, Raili (ja Niko) Mikkanen, Taru (ja Tarmo) Väyrynen.
Anna-Liisa Haakanan fantasiakirjat Järventekijä ja vedenväki ja Prinssi Rei ja vedensiemenen salaisuus ovat ilmestyneet 2000-luvun puolella, mutta hänen ensimmäiset kirjansa ovat ilmestyneet 1970-luvun lopulla. Timo Parvelan Sammon vartijat -sarja on samoin ilmestynyt 2000-luvulla, mutta hänen esikoisteoksensa ilmestyi 1989.
Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen...
HelMet-kirjastokortti täytyy tosiaan päivittää, kun täytät 18 vuotta. Kirjastokortin päivittäminen onnistuu maksutta missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja virallisen kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, esimerkiksi passin tai kuvallisen henkilökortin. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla.
Kaikkien HelMet-kirjastojen palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/.
Kansipaperit saattavat nostaa kirjan hintaa. Esimerkiksi Vantaan antikvariaatti kertoo sivuillaan vanhan kirjan arvosta mm. näin:
"Kirjan ostohintaan vaikuttavat yleisen kysynnän lisäksi mm. kirjan painos, kunto, sidosasu, kansipaperi, kuvitus ja hyvin paljon myös oman liikkeemme varastotilanne kyseisen teoksen osalta - joitain teoksia saattaa olla varastossamme kymmenittäin."
http://www.antikka.net/vantaanantikvariaatti/
Runo löytyy kokoelmasta: Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Helsinki : Like, 2003. Martti Puukko on runoilija Wislawa Szymborskan itsensä valtuuttama suomentaja. Martti Puukko on kääntänyt myös kokoelman: Hetki / Wislawa Szymborska ; suomentanut ja toimittanut Martti Puukko. Helsinki : Like, 2004. Näide lisäksi Puukko on suomentanut Szymborskaa Parnassoon. esim. Runoja uudesta kokoelmasta / suomentanut Martti Puukko / 2002 ; (52) ; 4 ; 386-388.
Jarl Pousarin artikkeli Finér-suvusta on julkaistu vuonna 1991 Genos-lehdessä. Tätä ei löydy Vihdin kirjastosta, mutta artikkelin valokopiota kannattaa tiedustella oman kirjaston kautta. Artikkelin tiedot: Pousar Jarl: Finnerus, Finér. Julkaisussa: Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja. 1991 nro 2 s. 111-115, 122. Finér-suvusta löytyy lisäksi tietoa Vihdin historiaa käsittelevistä teoksista, kuten: Seppo Myllyniemi: Vihdin historia 1800-1918, Eino Ketola: Vihdin historia 1918-1965 osat 1-2. Lisäksi suvusta voi tiedustella lisätietoa Vihdin museosta http://www.vihti.fi/palvelut/museo
1.Olisikohan näistä sivustoista apua vastauksen löytämisessä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoite
https://www.google.com/search?q=kunnan+osoitej%C3%A4rjestelm%C3%A4&rls=…
2. Kannattaa poiketa omassa lähikirjastossa, esimerkiksi Petri Hiltusen Väinämöisen paluu –sarjakuvaa löytyy monista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista hyllystä. Sarjakuvasta löydät oikean vastauksen!
3. Don Rosan Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita löytyy myös useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, kannattaa siis suunnata ja selailla sarjakuva läpi!
4. Näiltä nettisivuilta löytänet vinkkejä tähän kysymykseen:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288524448393.html
http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html
5. Suosittelen piipahtamaan...
Kirjasta Hudson: Suurin tiede - kemian historia löytyy Dmitri Mendelejevin elämäkerta lyhyesti sekä hänen tutkimuksistaan. Saatavuutta voi katsoa http://www.helmet.fi/ . Terra Cognitan kustantamana pitäisi ilmestyä lokakuussa Strathernin kirja Mendelejevin uni - alkuaineiden jäljillä. Englanniksi löytyy Posin: Mendeleyev: the story of a great scientist. Myös internetistä löytyy suomeksi jonkin verran esim. kirjoittamalla hakukoneen http://www.google.fi/ hakuruutuun Mendelejev ja valitsemalla etsi luokan suomi sivuja.
Erityisiä sirkusmusiikkiäänitteitä voit etsiä Pirkanmaan kirjastojen yhteisestä Piki-verkkokirjastosta (pikikirjastot.fi) asiasanoilla sirkus ja musiikki. Aineistolajiksi voit valita cd-levyn. Löytyneet teokset -näytöllä näkyvät julkaisujen nimet ja klikkaamalla julkaisun nimeä näet julkaisun tarkat tiedot, esim. mitä kappaleita äänitteellä on. Saatavuus-sarakkeesta voit tarkistaa, missä kirjastossa aineisto on. Tarkempia ohjeita musiikkiaineiston hakuun löydät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/mushaku ja sieltä tässä tapauksessa kohdasta Asiasana.
Oman kuntasi eli Vammalan kirjastossa ei näytä olevan sirkusmusiikkiäänitteitä. Oman kunnan ulkopuolelta muista Piki-kirjastoista voit varata hyllyssä olevaa aineistoa seutuvarauksena...
Kirjastoalalle voi kouluttautua useissa ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Perusteellinen tietopaketti alan koulutusmahdollisuuksista ja pätevyysvaatimuksista löytyy kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Seek appi puhelimessa tunnisti petopistiäiseksi ja Ötökkätieto sivustolta löytyi luultavasti oikea laji. Ötökkätieto
Pihakaskashukka viihtyy kukkien lähellä puutarhamullassa ja ruukuissa. Ruukkujen mukana se varmaan löytää tiensä sisätiloihin.
Kannattaa kuitenkin kysyä tarkemmin esim. Suomen luonnon Kysy luonnosta palstalta https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/ tai
Luontoporti Kysy luonnosta verkkolehden sivulla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Sanonta on negatiivinen. Ohraa arvostettiin vähemmän kuin ruista ja ohraleipää (usein petun tai olkien täydentämänä) syötiin silloin kun ruissato epäonnistui.
Minäkin olen savolaisen ohraleivän ystävä. Asiasta tarkemmin Kielikellon artikkelissa:
https://www.kielikello.fi/-/-otti-ohraleipa-ja-kavi-kalpaten-
Ylen tallennemyynnin WWW -sivuilta Maata etsimässä -kuunnelmasarjaa ei tosiaan enää löydy eikä YLEn sivuilta ole pääteltävissä että uusia osia oltaisiin julkaisemassa heidän toimestaan.
Asiaa voisi tiedustella YLEstä, yhteystiedot: Yleisradio Oy, Radiokatu 5, 00024 Yleisradio, puh. (09) 14801
YLE Shopista saataa olla tilattavissa sarjan osia yksityishenkilön käyttöön.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
* Mäkelä, Rauli: Hiivasyndrooma : hiivatauti (Suomen terveyskirjat, 1990 )
* Pursiainen, Jouko: Hiivasyndrooma & luonnonmukaisen hoidon opas ([LB Product], 1997 )
* Kuparinen, Auli: Vatsan ja suoliston luonnonmukainen hoito : hiivasyndrooma, helikobakteeri, keliakia, ummetus (LB Natura, 2001 )
Kannattanee selailla myös erilaisia erityisruokavalio-oppaita, niistä voi löytyä lisävinkkejä.
Seuraavat lehtiartikkelit käsittelevat myös hiivasienitautia:
* Voi hyvin 2002, nro 2 :Hiivasta eroon/Tuomi, Paula
* Kotitalous 2000, nro 4 :Hiivasyndrooma totta vai tarua? / Nikander, Pia
* Hyvä terveys 2001, nro 2: Hiivasyndrooma - ei tauti vaan nimi oireille/ Huovinen, Pentti
* Kauneus ja terveys 2000, nro...
Valitettavasti en löytänyt mistään kotimaisesta kirjastotietokannasta tällaista huoltokirjaa. Ehkäpä kannattaisi kysyä sitä myyjältä tai maahantuojalta suoraan.
Sain selville, että Vähätalon Traktori -niminen yritys Somerolla on toiminut näiden traktoreiden parissa jo lähes 30 vuotta myyjänä, korjaajana ja maahantuojana. Tässä heidän kotisivunsa, josta näkyvät myös yhteystiedot:
http://www.vahatalo.fi/traktori.htm .
