Tanska ja Ruotsi, johon Suomi kuului vuoteen 1809, olivat 1800-luvun alkuun saakka usein sotatilassa keskenään. Itse asiassa voisi puhua suorastaan perivihollisista. Taistelua käytiin Pohjolan yliherruudesta. Sotatoimialueita olivat Etelä-Ruotsi, jossa Tanska menetti viimeiset alueensa vasta v. 1658, Ruotsin läntinen raja - Norja kuului Tanskalle keskiajalta vuoteen 1814 - ja myös Jyllannin niemimaa ja Tanskan saaret, esim. v. 1643 ruotsalaisten Saksassa 30-vuotisessa sodassa oleva armeija hyökkäsi Tanskaan etelästä käsin. Nämä sodat eivät välittömästi koskettaneet Suomea, vaikka suomalaisia tietysti palveli Ruotsin joukoissa niin upseereina kuin rivimiehinäkin.
Pohjoismaisen valtataistelun sotatoimialueeksi Suomi joutui lähinnä 1500-...
Tipoteerata tarkoittaa neuvotella, keskustella, udella tai mietiskellä ja se taipuu suomen kielen murteissa eri tavoin, esim. tisputeerata, tispunteerata, tiputeerata ja pisputeerata. Alkuperäinen sana on latinan disputare, joka tarkoittaa pohtia, keskustella,tutkia, selittää tai väitellä. Ruotsin kielen disputera ja saksan disputieren pohjautuvat tähän samaan sanaan.
Mustekynän - tai kuivamustekynän eli kuulakärkikynän - muste voi itse asiassa olla muunkin väristä kuin sinistä, esimerkiksi mustaa, punaista tai vihreää. Todennäköinen syy sinisen musteen käyttämiselle on se, että ennen värikopioiden aikakautta sinisellä musteella tehty allekirjoitus osoitti allekirjoitetun dokumentin alkuperäisyyden. Mustavalkoisessa valokopiossa allekirjoitus näyttää mustalta, joten mustalla kynällä allekirjoitettua alkuperäistä dokumenttia on vaikeampi erottaa valokopiosta.
Sinisen musteen käyttäminen yleisesti on todennäköisesti historiallisesti melko uusi ilmiö, sillä arkistoissa olevissa todella vanhoissa dokumenteissa on yleensä käytetty mustaa mustetta (ja mahdollisesti punaista kohdissa,...
Useimmiten lainausongelmiin auttaa, kun kirjautuu ulos palvelusta ja takaisin sisään. Alla muita yleisluontoisia vinkkejä vastaaviin ongelmiin:tyhjennä sovelluksen datatyhjennä selaimen välimuisti ja datakäynnistä laite uudelleenasenna sovellus uudestaanvarmista, että sovellus ja puhelimen käyttöjärjestelmä on päivitetty ajan tasalleToivottavasti näistä vinkeistä on apua ja tilanne korjaantuisi! Jos ongelma ei ratkea tai toistuu, asiasta voi laittaa vielä palautetta suoraan sovelluksen kautta: asetukset > anna palautetta. E-kirjaston sivustolla https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet kerrotaan ajankohtaisista haasteista ja kehityskohteista, ja tältä sivustolta löytyy vastauksia usein kysyttyihin...
Kysymäsi sanat ovat suomen kielen adverbeja, jotka "ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa syytä, määrää tai muuta seikkaa".(Leino, Pirkko:Suomen kielioppi).
Tarkempia merkityksiä katso Nykysuomen sanakirjasta.
Määrälliset arvot ovat subjektiivisia ja riippuvat tekijästä, kokijasta tai havainnoitsijasta.
Määrällisten arvojen merkitsemistä voi tutkia tilastotieteen oppikirjoista. Voidaan määrittää, paljonko aineistoa on keskimäärin tai mitä aineistossa on eniten ja sen suhteen mikä on usein, joskus, silloin tällöin tai harvoin.
Käytätkö kirjastoa useita kertoja viikossa/kuukaudessa/vuodessa on paremmin mitattava kysymys kuin käytätkö kirjastoa usein/silloin tällöin/joskus/harvoin.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy joitakin teoksia, joissa saatetaan käsitellä aihetta.
Haun voi tehdä sanahakuna käyttämällä hakusanoina esim. "uskonnot" (voi myös hakea uskontojen nimillä: kristinusko, juutalaisuus, buddhalaisuus jne.)ja "sota" tai "sodat" tai "sodankäynti" ja "moraali" tai "arvot" tai "etiikka".
Hakulauseke voi olla esim. muotoa "s:kristinusko and (s:sota** or s:soda** or s:etiikka or s:moraali or s:arvot)". Tässä haussa s: tarkoittaa, että haetaan vain asiasanoista, jotka kuvailevat teoksen aihetta. Ja ** tarkoittaa sanan katkaisumerkkiä, jolloin huomioidaan mm. sanan taipuminen. Ja ja tai pitää kirjoittaa englanniksi.
Hakutuloksien joukossa olivat mm. seuraavat...
Valitettavasti tuota elokuvaa ei ole kirjastojen kokoelmissa. Sumujen silta tuli juuri muutama päivä sitten YLE 1:ltä, joten uusintaakaan tuskin aivan pian tulee.
http://elokuvat.yle.fi/sumujen_silta
Verkkokaupasta sen voi kyllä tilata:
http://www.amazon.co.uk/Waterloo-Bridge-1940/dp/B00004CVNA/ref=sr_11_1/…
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan että Patrik on perua latinan Patriciuksesta jolla tarkoitetaan ylimystä, jaloa miestä.
Patrick on Irlannin suojeluspyhimys.
Britit itse viettävät itsenäisyyspäivän tapaisia juhlia kuningattaren (tai kuninkaan) syntymäpäivänä 8.6. https://en.wikipedia.org/wiki/Queen%27s_Official_Birthday
Ison Britanian synty onkin melkoisen mutkallinen:
Nykyinen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta syntyi vuonna 1922.
Sitä ennen se oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1.1.1801-1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_ja_Irlannin_yhdistynyt_kuningaskunta
Ison-Britannian kuningaskunta oli voimassa vuosina 1707-1800 https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_kuningaskunta
Englanti ja Skotlanti olivat saman hallitsijan hallitsemia vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-...
Juice Leskisen kappale löytyy esittäjänsä alunperin v. 1980 ilmestyneeltä albumilta "Kuusessa ollaan", julkaistu myös cd-formaatissa ja löytyy pk-seudun kirjastoista, joiden osalta tilanne tarkistettavissa kätevästi HelMet-aineistohaun avulla osoitteessa www.helmet.fi (teoksen nimi - "kuusessa ollaan"); samaisilta sivuilta voi etsiä myös yksittäisiä musiikkikappaleita esim. kirjoittamalla sanahakukenttään seuraavasti: "sika and leskinen" - hakua voi tarpeen mukaan rajata vaikkapa aineistotyypin mukaan (kirja/cd jne.). Tällöin näkyviin tulevat myös ne kokoelmajulkaisut, joista kyseinen kappale löytyy. Sen sijaan "mummola" -aiheisen laulun jäljille ei antamillanne tiedoilla päästy.
Kysymäsi kirja on Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmissa ja on lainattavissa.
Osakeyhtiö Valistuksen kustannustuotanto yhdistettiin WEILIN +GÖÖSIN kustannustoimintaan vuonna 1979. Uutta painosta kannattaisi kysyä sieltä: http://www.wg.fi/Etusivu/tabid/36/Default.aspx
Alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta kyseessä voi olla muunnos nimistä Mona, Monika. Se voi olla lyhennelmä mona-loppuisita nimistä, kuten Ramonasta. Irlannissa Mona on diminutiivi sanasta, joka tarkoittaa jalosukuinen, Mona on myös kuuluisa pyhimys Irlanissa. Monan alkuperäksi on arveltu myös sanaa Madonna, jonka pohjalta sai nimensä Leonardo da Vincin Mona Lisa.
Yksi vanhan tanssimusiikin Irmeli löytyi:
Laulu Irmelille / säveltänyt Kaarlo Valkama, sanat Lauri Jauhiainen, esittäneet ainakin Henry Theel (laulu) ja Triola-yhtye (1953)
Lähde:
https://finna.fi
Sanoja tai nuottia siihen ei löytynyt, joten ei selvinnyt, onko tämä etsimäsi laulu.
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Tässä nuortenkirjallisuutta aiheesta tietokonepelaaminen:
Cline, Ernest: Ready player one. Gummerus 2012.
- Kertoo 17-vuotiaasta, joka pelaa avoimessa virtuaalitodellisuudessa, jonka rikas pelisuunnittelija on luonut.
Karu, Harri: Platoland.com. MinuKirjani.com 2008.
- Yläkouluikäinen poika pelaa tietokonepeliä, jossa hän kuolee. Todellisuudessa hän joutuu onnettomuuteen ja koomaan. Tyttöystävä ryhtyy pelastamaan poikaa.
Mäki, Harri István: Prahan vaahtohirviöt. Pieni Karhu, 2012.
- (Varhais)nuortenkirja, jossa pelien maailma on läsnä.
Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja villi kone. Tammi 2006.
- Pelaamisesta, riippuvuudesta ym.
Ranivaara, Jorma: Pelurit. WSOY 1989.
Novellikokoelma, jonka niminovellissa pojat pelaavat tietokonepelejä....
Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.
Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.
Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan...
Kannattaa etsiä ROMA-kaunokirjallisuusindeksistä, jonka osoite on http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
Kokeile asiasanoja sairaalat ja lääketiede. Joukkoon tulevat kaikki sairaala-aiheiset romaanit. Jos haluat vain jännitysromaanit, hakua voi rajoittaa valitsemalla boolen logiikkaan perustuvan hakulomakkeen, jolloin voit kirjoittaa useampia hakusanoja yhdessä. Esim. sairaalat ja jännitysromaanit. Tietokannan aineisto ulottuu vuoteen 1995, joten aivan uusinta aineistoa et löydä sieltä.
Aiheesta voit tehdä hakuja myös internetissä olevista kirjastojen aineistotietokannoista, joita löytyy alueittain osoitteessa http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
Tässä sellaisia nimiä, joilta on tullut suomennoksia aivan viime vuosina (1996-2000): Tess...
Vaikeita aiheita huumorilla höystettynä:
Andrei Kurkov: Kuolema ja pingviini
Jonathan Tropper: Seitsemän sietämättömän pitkää päivää
Renate Dorrestein: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa
Marina Lewycka: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi
D. B. C. Pierre: Vernon God Little (vain englanniksi)
Lisäksi Burroughs on kirjoittanut teoksen "Kuivilla", joka on hyvin vastaavanlainen kuin "Juoksee saksien kanssa". Burroughs käsittelee vaikeita ja erikoisia juttuja myös kertomuskokoelmissaan "Mahdolliset sivuvaikutukset" ja "Maagista ajattelua".
Jonas Gardellin useimmat teokset ovat oikeastaan tätä kategoriaa. Esimerkiksi Jonas Gardellin "Kummajainen astuu kehiin" käy läpi omaelämäkerrallisesti koulukiusaamista ja kasvamista...
William Blaken runo Jerusalem löytyy Aale Tynnin suomentamana antologiasta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa.
Tynnin tulkinnassa säe "Among these dark Satanic Mills" liittyy niin kiinteästi sitä edeltävään säkeeseen "And was Jerusalem builded here", ettei sitä ole mielekästä irrottaa kokonaisuudesta ilman pariaan: "Saatanan mustain myllyjen / luo Jerusalem noussut on?"
