Olisikohan kyseessä ehkä Hellaakosken vuonna 1943 julkaistuun Uusi runo -kokoelmaan sisältyvän sikermän "Pientä kokoa" toinen runo: Ihan turhaan tuotakin tuskailet / jos päivä ei pilkota polkusi yllä. / Se valo, jota ulkoa löydä et, / sehän rintasi luolassa loimuu kyllä.
Hannu Jaakonhuhdan IT-Ensyklopedian (2003) mukaan tietoverkko on "Yleisesti tiedonsiirtoon tarkoitettu looginen tai fyysinen verkko, joka yhdistää siihen kytketyt laitteet ja palvelut toisiinsa." Vähän yksinkertaisemmin ilmaistuna tietoverkko muodostuu kahdesta tai useammasta tietokoneesta, jotka on kytketty yhteen niin, että niiden välillä voidaan siirtää tietoa.
Tietoverkon edut ovat monet. Verkossa voidaan jakaa tietoa, eri resursseja, kuten kiintolevytilaa, tulostimia, cd-rom -asemia ja ohjelmia. Kaiken ei tarvitse olla verkon jokaisessa tieokoneessa, vaan jaettavat tiedostot ja resurssit voivat sijaita yhdessä koneessa, jota kutsutaan palvelimeksi.
Tietoverkot voivat olla laajudeltaan erilaisia,lähi- tai paikallisverkkoja, alueellisia...
Lähteet Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990 ja Litteraturhandboken, Stockholm 1999
Kemal, Yashar (Yasar)s. 1922 Gökceli’ssä, turkkilainen kirjailija ja lehtimies, maansa tunnetuin nykykirjallisuuden prosaisti (mutta: Orhan Pamuk sai juuri Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2006!) Hän toimi ennen kirjailijanuraansa mm. apuopettajana. Romaanit ja kertomukset kuvaavat Anatolian karua ja kovaa elämää tavalla joka muistuttaa kansanepiikkaa.
Kansainvälisesti menestyneitä teoksia ovat mm. ns. ohdaketrilogia: Haukkani Memed 1974, Ohdakkeet palavat 1975 ja Memedin kosto 1989, sekä pumpulitiesarja: Puuvillatie 1977, Maa rautaa, taivas kuparia 1978 ja Kuoleman ruoho 1979.(julkaisuvuosi tarkoittaa.suomenkielisen käännöksen ilmestymisvuotta). Kemalin...
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
voi kielikursseja etsiä valitsemalla vetovalikosta kielikurssit, asiasanoiksi ruotsin kieli ja kielidc-levyt.
Tästä tulosjoukosta valitsin seuraavia:
Kaija Turpeinen: Sujuvaa matkaa ruotsiksi (2004)(saattaa olla liian helppo)
Marja Hakkarainen: Hålligång. Ruotsia aikuisille (2006)
Marja Hakkarainen: Tobbjobb (työ- ja liike-elämän ruotsia (2006)
Tiina Halonen: Väl bemött (2005)(työelämän ruotsia)
Lukion ruotsin kirjasarjat Dags, Kanal ja Varför inte.
Ingen panik: kertauskirja ruotsin yo-kokeeseen valmistautujille (2003-2005)
Ensin HelMet -kirjastoista saatavat (katso tarkemmin http://www.helmet.fi):
1. Toisten kirjoissa : esseitä kirjoista, jotka kertovat yhteiskunnasta, globaalista tasa-arvosta ja kolmannesta maailmasta / Sisättö, Vesa
Helsinki : BTJ, 2007 (Vaajakoski : Gummerus Kirjapaino)
2. Faravid. 27. 2003 : Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja = acta Societatis historicae Finlandiae septentrionalis /
Rovaniemi : Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2003 (Jyväskylä : Gummerus)
3. Maan piiri ja elonkehä : professori Heikki Kirkisen juhlakirja /
[Joensuu ] : Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1997
4. Murhaava miljöö : tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista /
[Turku] : Turun yliopisto, 1994
5....
Korhonen kuuluu Suomen yleisimpiin sukunimiin. Se on lähtöisin Itä-Suomesta: Savossa Korhosia esiintyi paljon jo 1500-luvun puolivälissä. Muuttoliikkeen myötä nimi levisi, ja Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta ja 1600-luvun alusta alkaen Peräpohjolasta ja Kainuustakin. Toisaalta nimellä on sekä etelä- että pohjoiskarjalaisia juuria. Korho tai Korhoin(nen) esiintyy esim. Viipurissa jo 1550-luvulla.
Periytyvät sukunimet vakiintuivat Suomessa käyttöön pikkuhiljaa, Itä-Suomessa aiemmin ja Länsi-Suomessa myöhemmin. Niitä ennen käytössä oli usein etunimeen liitettäviä lisänimiä, jotka saattoivat viitata esimerkiksi ihmisen koti- tai asuinpaikkaan (Hämäläinen, Ahokas) tai ominaisuuksiin...
Kuis pyyhkii? tai miten pyyhkii on yksi suomen kielen idiomi, eli Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kahden tai useamman sanan muodostama kiinteä ilmaus, jonka merkitystä ei voi päätellä yksittäisten sanojen merkityksen perusteella, fraasi".
Idiomeja syntyy jatkuvasti uusia, ne muuttuvat ajan myötä, eikä niiden alkuperää useinkaan pystytä selvittämään.
Vastausta ei valitettavasti löytynyt tämänkään fraasin alkuperään. Erkki Karin Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja kertoo ilmauksen olevan arkikielinen ja tarkoittavan mitä kuuluu?, miten menee?
Hauska artikkeli suomen kielen idiomeista "Idiomeja ihan sikana" on ollut Tiede-lehdessä (10/2011), ja on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/...
Runo, jonka on kirjoittanut Aale Tynni, on nimeltään Joka ainoa, ja se on kokoelmasta Soiva metsä (1947). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Aale Tynnin Kootuista runoista.
Kirsi Kunnaksen kirjoittamassa Tiitiäisen satupuussa on 43 lastenlorua. Tunnetuimpia loruja lienevät Vanha vesirotta, Haitula, Tunteellinen siili, Tiitiäisen tuutulaulu, Muusa ja Ruusa, Herra Pii Poo sekä Ville ja Valle. Lisäksi kokoelmassa seikkailevat ainakin kissa Krumeluu, Kelvoton Riika, papukaijat Elinoora ja Fassiloora, metsähiisi, Jansmakko Erikois, pikku paimen Laritsa, Kili Von-Der-Ferro sekä monia muita. Tarkemmin voit tutustua hahmoihin ja loruihin lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu (WSOY 1956)
Ahvenanmaan ruokakulttuurista voit saada tietoa monista kirjoista, jotka käsittelevät suomalaisia perinneruokia. Tässä muutamia esimerkkejä kirjoista:
Finlandssvenska matboken (Finlands svenska Marthaförbund, Schildt 1991) teoksessa käsitellään laajemmin suomenruotsalaista ruokaperinnettä mutta Ahvenanmaata myös erikseen.
Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt - Rosita Frimanin reseptikirja (Myrsjö invest 2002)
Kotomaamme ruoka-aitta - Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat (Jaakko Komonen, Patakolmonen ky 1988) Ahvenanmaan osuudessa on reseptejä paikkakunnittain ruotsiksi
Skärgådssmak - matuppöevelser från Skärgårdssmak (Lahti, Studio Avec Audiovisual 2002, teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) Skärgårdssmak-hankkeen ruokakirja, joka ei...
Kaikki kolme nimeä ovat muunnelmia kreikkalaisista nimistä Nikolaos ja Nikodemos, jotka tarkoittavat voittoa, kansaa tai kansan voittoa. Nikolauksen taustalta löytyy myös hyväntekijä Pyhä Nikolaus, itsensä joulupukin esikuva. Alkuperäinen nimi on eri maissa saanut erilaisia muotoja: Nico, Niilo, Nikita, Nikke, Niklas, Niclas, Niko, Nikolai, Nicholas jne. Nimipäivää Niklas viettää 6.12.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus, 2007
Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
Ensimmäisen kerran ajatus ylioppilastutkinnosta pääsyvaatimuksena opettajaseminaariin pyrkiville esitettiin jo vuonna 1922 Seminaarikomitean mietinnössä: ylioppilastutkinto vaadittiin kaksivuotiseen seminaariin pyrkivältä.
Vuonna 1967 hyväksytty seminaarilain muutos merkitsi seminaarien vähittäistä muuttamista kokonaan ylioppilaspohjaisiksi. Samalla ylioppilaspohjainen opettajankoulutus säädettiin kolmivuotiseksi. Syyslukukauden 1968 alusta lukien muutettiin Hämeenlinnan, Rauman, Savonlinnan ja Tammisaaren seminaarit ylioppilaspohjaisiksi, Kajaanin seminaari vuotta myöhemmin. Syksyllä 1968 otettiin oppilaita keskikoulupohjalta enää vain Heinolan seminaariin, ja kun nämä Joensuun korkeakoulussa (Itä-Suomen seminaari) ja Kajaanin...
Turun pääkirjastolla ei valitettavasti ole lainattavia e-kirjojen lukulaitteita joille saisi suoraan verkkokirjastosta ladattua e-kirjoja.
E-lukulaitteita, joille voi ladata kirjoja suoraan internetistä on olemassa. Vaskin e-kirjojen käyttöön kuitenkin vaaditaan yhteensopivuus Adobe Digitals Edition-ohjelman kanssa. Adoben sivuilla on lista laitteista, jotka sopivat yhteen kyseisen ohjelman ja samalla Vaskin e-kirjojen kanssa. Linkki listaan tässä:
http://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices
Selailin listaa läpi ja ainakin PocketBook merkkiseen lukulaitteeseen pitäisi pystyä lataamaan kirjoja suoraan kytkemättä laitetta tietokoneeseen. Tässä vielä linkki PocketBookin sivuille:
https://www.pocketbook-...
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin...
En löytänyt kasville lainkaan suomenkielistä nimeä, vaikka etsin useammasta lähteestä. Vuonna 1994 julkaistu Otavan kasvitieto (painos vuodelta 2005) esittelee kyllä tämän kasvin, mutta suomenkielistä nimeä ei tästäkään opuksesta löytynyt.
Lainaus kirjan alkusivuilta:
"Kasvien suomenkieliset nimet ovat Suomen Biologian Seuran Vanamon nimistötoimikunnan hyväksymiä tai, Suomessa vain viljeltyinä kasvavien lajien osalta, Puutarhaliiton julkaiseman 'Viljelyskasvien nimistön' mukaisia. Uudisnimiä ei ole tätä kirjaa varten ollut syytä keksiä, eikä eräiden muiden hiljan ilmestyneiden kirjojen omatekoisia uudisnimiä ole katsottu hyväksyttäviksi. Niinpä suuri joukko Suomesta puuttuvia lajeja on ja on olevakin ilman suomenkielistä nimeä."
Arvelenpa...
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta lötyi aiheestasi seuraavia kirjoja:
Työ ja ihminen--työympäristötutkimuksen aikakauskirja 4/98--Uudet työorganisaatiot ja muuttuvat työn vaatimukset, Työterveyslaitos, Helsinki, 1998, 12. vsk., S. 269-364,// Keskinen, Soili: Päiväkotihenkilöstön sisäisten mallien yhteys työviihtyvyyteen, työn rasittavuuteen ja ammatti-identiteettiin, Turun yliopisto, Turku, 1990// Päiväkoti työyhteisönä, Soili Keskinen, Nana Virtanen (toim.), Helsingin yliopisto, [Helsinki], 1999// Siren-Tiusanen, Helena:Saako lapsi nukkua, liikkua ja elää omassa rytmissään--näkökulmia nuorimpien päiväkotilasten kuormittuvuuteen, Likes-tutkimuskeskus, Jyväskylä, 1996// Lahikainen, Anja Riitta: Uuteen päivähoitoon...
