Kevin on englanninkielinen muoto gaelinkielisestä nimestä Caoimhin, joka taas pohjautuu iirin kielen sanaan "caomh" =lempeä, reilu, ystävä. (ROOM, Adrian: Dictionary of First Names, Cassell 2002)
Perhevapaista säädettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuoden 1917 teollisuustyöasetuksessa, joka takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. Vapaat olivat palkattomia ja pakollisia. Äitiysrahaa ryhdyttiin maksamaan vasta vuonna 1964 voimaan tulleen sairausvakuutuslain myötä.
Äitiysloman pituus määräytyi siis tuohon aikaan myös vuonna 1941 kullakin alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että keväällä 1941 Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli juuri päättynyt, mutta yhteiskunnalliset olot eivät olleet normalisoituneet. Ilmassa oli levottomuutta ja uuden sodan uhkaa.
Sota-aika ja...
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
Nummelin, Juri: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä -kirjassa kerrotaan, että vasta viime aikoina suomalaiseen etunimistöön tullut Isla on alun perin skotlantilainen nimi. Nimi lienee siellä peräisin Islayn saaresta. Espanjan kielessä 'isla' tarkoittaa saarta.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/ ) löytyi hakulauseella: tietokoneet ympäristökysymykset, seuraava kirjaviite:
- Inberg, Antti
Life cycle assessment of micro computer supply chain / Antti Inberg, Sanna Perkiö
Helsinki : Uusimaa Regional Council, 2000
Sarja: Publications of the Uusimaa Regional Council
Hakusanalla elektroniikkaromu löytyivät seuraavat teokset:
-Karvonen, Minna-Maari
Tuottajan ympäristövastuu : riskienhallinnasta strategiseen suunnitteluun / Minna-Maari Karvonen, Anna Kärnä ja Adeline Maijala
Edita, 2006
- Tohka, Antti
Mechanical and thermal recycling of waste from electric and electrical equipment, Helsinki University of Technology, 2005
Viimeistä on...
Nirvanalta, Foo Fightersilta ja Metallicalta on julkaistu runsaasti erilaisia omia nuottikokoelmia (mm. Nirvana: Nevermind, The best of Nirvana; Foo Fighters: One by one, In your honor; Metallica: Best of Metallica, Master of puppets). Niitä ja niiden saatavuutta Pirkanmaan kirjastoissa voit selata PIKI-verkkokirjastossa (www.pikikirjasto.fi). Laita tekijä-kohtaan yhtyeen nimi ja valitse lisärajauksista "nuotti". Saat luettelon yhtyeen omista nuottijulkaisuista sekä erilaisista kokoelmista, joihin sisältyy ko. tekijän kappaleita. Saatavuus-kohdasta voit tarkistaa, missä kirjastoissa niitä on, ja klikkaamalla nuottikokoelman nimeä näet tarkempia tietoja siitä, mitä se sisältää.
Apulannalta ei löydy omia nuottijulkaisuja, mutta Apulannan...
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Kirjavinkkejä löytyy monelta kirjallisuussivustolta sekä kirjastojen palveluista.
HelMet-kirjaston lukuvinkkejä löytyy täältä http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Kirjavinkit-sivustolla on esitelty paljon laadukasta kaunokirjallisuutta ja sivuston pitäjät valitsevat mielestaan kunkin vuoden parhaat teokset: http://www.kirjavinkit.fi/
Dekkareita esitellään Dekkarinetissä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
ja scifi- ja fantasiakirjallisuutta osoitteessa Risingshadow-sivustolla:
http://fi.risingshadow.net/
Kirjasampo on sivusto, jossa esitellään kaunokirjallisuutta, lukusuosituksia ja kirjailijoita. Hakumahdollisuuksia on aina kansikuvahakua myöten:
http://kirjasampo.fi/
Kirjallisuusblogeja löytyy myös...
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
Leipuri Hiiva on kansansävelmä. Myös laulun sanat ovat kansanperinnettä, eivät siis jonkun tietyn sanoittajan käsialaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Mitä yleisurheiluun tulee, juoksuradan kiertäminen vastapäivään on lähtöisin antiikin olympialaisista.
Antiikin aikaan pitkät matkat juostiin edestakaisin stadionin mittaisella suoralla, joka oli yleensä 192 metriä. Suoran molempiin päihin lyötiin tolpat, jotka piti kiertää niin monta kertaa kuin juoksumatka edellytti. Juoksijat saivat kiertää tolpan vasta- tai myötäpäivään. Jos juoksijoita oli paljon, molemminpuolisesta kiertämisestä syntyi yhteentörmäyksiä ja muuta hässäkkää. Siksi päätettiin, että tolppa on kierrettävä vastapäivään, jolloin vasen jalka jää sisemmäksi. Valinta johtui todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla juoksijoita - kuten ihmisillä yleensä - oikea puoli on vahvempi. Silloin on vaivattomampaa...
Väristys on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa ilmestyi alkukielisenä viime kesänä ja kolmannen pitäisi ilmestyä tämän vuoden kesällä.
Käännöksen julkaisemisesta tietänee vain kustantaja, joka on WSOY. Ehkäpä heiltä saisi lisätietoa:
http://wsoy.fi/yk/contact/feedback
Maaranniitty on julkaissut teoksia eri etunimillä (Per, Pietari, Per-Åke sekä myös nimellä P. Korhonen) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi enimmäkseen omakustanteina. Englanninkielisen teoksen Love is a trap on kustantanut lontoolainen Minerva ja romaanin Sjuk kustansi Schildts 1977. Teoksia on ilmestynyt 1970-2000 luvuilla.
Svenska Österbottens Litteraturföreningenin lehdessä Horisont nro. 2, vsk.36, 1989, s. 95-96 on Mauno Ruokosen kirjoittama kirja-arvostelu Maaranniityn teoksesta Saat anteeksi, Suomi. Saman lehden v. 1988 numerossa 3 on Per Åke Maaranniityn artikkeli "Tankar om generationskultur".
Per Maaranniitty on pakinoi myös Kirjastolehden numerossa 4/2003 otsikolla "Kirjastoholismi : miksi siitä ei puhuta avoimesti?"
Internetistä...
Tampereen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa Ylöjärven kirjastoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että muihin PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluviin kunnankirjastoihin palautetuista lainoista peritään 2 € seutukuljetusmaksu.
Ilmeisesti tarkoitatte siis, että kirjojen pitäisi olla fyysisesti kevyitä.
Opiskelutarkoitukseen soveltuisivat varmaankin hyvin juuri Alexander McCall Smithin kirjat, joita itsekin ehdotatte. McCall Smithin tuotantoa on suomennettu runsaasti. Myös Agatha Christien teokset ovat pienikokoisia ja kevyitä. Christien teoksia on helppo löytää sekä suomeksi että englanniksi.
Mikäli haluaisitte lukea muuta kuin jännityskirjallisuutta, niin esimerkiksi Ernest Hemingway'n Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea) tai John Steinbeckin Helmi (The Pearl) voisivat sopia luettaviksi. John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Connery Row) tai Hiiriä ja ihmisiä (Of mice and men) ovat niin ikään melko suppeita teoksia ja soveltuisivat kokonsa puolesta hyvin...
Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
